Tämä sivusto käyttää evästeitä. Lue lisää evästeistä
Alta näet tarkemmin, mitä evästeitä käytämme, ja voit valita, mitkä evästeet hyväksyt. Paina lopuksi Tallenna ja sulje. Tarvittaessa voit muuttaa evästeasetuksia milloin tahansa. Lue tarkemmin evästekäytännöistämme.
Hakupalvelujen välttämättömät evästeet mahdollistavat hakupalvelujen ja hakutulosten käytön. Näitä evästeitä käyttäjä ei voi sulkea pois käytöstä.
Keräämme ei-välttämättömien evästeiden avulla sivuston kävijätilastoja ja analysoimme tietoja. Tavoitteenamme on kehittää sivustomme laatua ja sisältöjä käyttäjälähtöisesti.
Ohita päänavigaatio
Siirry sisältöön
Monsanto-yhtiön kehittämä glyfosaatti on maailman yleisin rikkakasvien torjunta-aine. Suomessa sitä myytiin vuonna 2013 lähes 550 tonnia niin kotitalouksille kuin maataloudelle. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin mukaan Suomessa oli toukokuussa 2015 rekisteröity 41 glyfosaattia sisältävää valmistetta.
Tutkimustulokset ovat jo pitkään nostaneet esiin glyfosaatin mahdolliset vakavat haittavaikutukset terveyteen ja ympäristöön. Viimeisimpänä Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC julkaisi elokuussa 2015 raportin, jossa se esittää kattavan tieteellisen tutkimuksensa pohjalta glyfosaatin luokittelemista todennäköisesti ihmiselle syöpävaaralliseksi aineeksi.
Syövän lisäksi glyfosaatin on epäilty aiheuttavan muun muassa sikiöiden epämuodostumia, munuaisvaurioita ja gluteeniyliherkkyyttä. Earth Open Source -järjestö julkaisi vuonna 2011 raportin, jonka mukaan glyfosaatin on todettu eläinkokeissa aiheuttaneen synnynnäisiä epämuodostumia ja teollisuus on tiennyt tämän 1980- ja 1990-luvuilta asti, mutta asia on salattu.
Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT selvitti glyfosaatin ympäristövaikutuksia vuosina 2011—2014 tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin aineen kulkeutumista savimaalla. Tutkijat havaitsivat, että yhdiste hajoaa maassa paljon oletettua hitaammin: puoliintumisaika on jopa 7—-8 kuukautta. Hidas puoliintumisaika on ongelma maaperän eliöille ja bakteereille, joilla esiintyy juuri sitä entsyymiä, johon glyfosaatti kasveissa vaikuttaa. Luonnonvarakeskuksen kasvinsuojelun professori Kari Saikkonen on tuonut mikrobivaikutukset esiin myös ihmisen terveyden kannalta. Glyfosaattijäämät elintarvikkeissa voivat vaikuttaa ihmisen suolistossa eläviin mik-robeihin.
Uudet tutkimustulokset ovat osoittaneet glyfosaatin vaikuttavan haitallisesti myös mehiläisiin (http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/25063858), joiden merkitys pölyttäjinä on ruokaturvan kannalta keskeinen.
Euroopan unioni päättänee glyfosaatin pysyvästä myyntiluvasta keväällä 2016. Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA on lausunut vastoin IARC:n tutkimustuloksia, ettei glyfosaatti luultavasti ole syöpävaarallinen, mutta ehdottaa, että glyfosaatin jäämiä elintarvikkeissa tulisi kontrolloida entistä tarkemmin. Unionin jäsenmaista Hollanti on kuitenkin jo kieltänyt aineen myynnin kotipuutarhureille, ja Ranskan ympäristöministeri on kehottanut rajoittamaan myyntiä kuluttajille. Myös Euroopan parlamentti on vastustanut 3.2.2016 täysistunnossa glyfosaatille resistenttien soijalajien hyväksymistä EU-markkinoille ruoka- ja rehukäyttöön perusteena nimenomaan glyfosaatin syöpävaarallisuus.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: