Kurdien hallinnoimalla al-Holin leirillä Koillis-Syyriassa on suomalaisia tai Suomesta alueelle menneitä Isis-taistelijoiden perheenjäseniä. Heidän mahdollisesta kotiuttamisestaan on käyty kiivasta keskustelua. Kesäkuun lopulla hallitus linjasi pääministeri Antti Rinteen johdolla, että hallitus ei hae al-Holin leirillä olevia Isis-taistelijoiden vaimoja ja lapsia Suomeen eikä harkitse evakuointitoimenpiteitä, jotka perustuisivat konsulilainsäädäntöön. Myöhemmin lokakuussa myös ulkoministeri Pekka Haavisto vakuutti ulkoasiainvaliokunnalle, ettei ministeriö ole ryhtymässä mihinkään toimiin saattaakseen Isis-taistelijoiden perheitä Suomeen.  

Al-Holin leirillä olevien Suomen kansalaisten tilanteesta tehtiin useita kanteluita oikeuskanslerille. Oikeuskansleri Tuomas Pöysti antoi asiassa ratkaisun 10.10.2019. Oikeuskansleri toteaa ratkaisussaan, että valtioneuvosto ja ministerit ovat toimineet lainmukaisesti Syyriassa leirillä olevien suomalaisten naisten ja lasten kotiuttamiskysymyksessä ja että ulkoasianhallinnolle ei voida katsoa syntyneen yleistä velvoitetta pyrkiä kotiuttamaan kaikki suomalaiset tai oleskeluluvan perusteella Suomessa asuneet leirillä olijat. Oikeuskansleri myös huomauttaa, että viranomaisten velvollisuuksiin kuuluu menetellä toiminnassaan niin, että Suomessa asuvien ja oleskelevien turvallisuus ei vaarannu. Lisäksi oikeuskansleri korostaa leirillä olevien kotiuttamiseen liittyviä turvallisuusuhkia. Lopuksi oikeuskansleri toteaa, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.  

2.12.2019 asia sai mielenkiintoisen käänteen, kun Ilta-Sanomat uutisoi, että ministeri Haavisto olisi painostanut ulkoministeriön konsulipäällikkö Pasi Tuomista tuomaan Syyrian al-Holin pakolaisleirin lapset Suomeen konsulikyydillä. Tuomisen kerrottiin kieltäytyneen taipumasta Haaviston painostukseen ja todenneen hankkeen lainvastaiseksi, minkä jälkeen konsulipäällikkö syrjäytettiin tehtävästään.  

Tietojen mukaan ulkoministeriössä olisi ollut samaan aikaan kehitteillä Operaatio Korpi -nimellä kulkeva projekti, jonka tarkoituksena oli kotiuttaa al-Holin pakolaisleirissä olevat suomalaislapset Suomeen ilman äitejään. Projektista vastuussa olisi ollut konsulipäällikkö Tuominen. (Myöhemmin Ilta-Sanomat uutisoi, että operaatio Korpea valmisteltiin salaa jo kesäkuussa 2019.) 

Illalla 2.12.2019 Haavisto piti tiedotustilaisuuden, jossa hän myönsi, että leirillä olevien lasten äidit eivät ole toivoneet eroon joutumista lapsistaan. Lisäksi paikalliset kurdiviranomaiset ovat todenneet, että he eivät hyväksy perheiden hajottamista. Haaviston mukaan ulkoasiainvaliokuntaa ja hallitusta on informoitu useaan kertaan "tilanteen kehittymisestä".  

Haavisto myös väitti oikeuskanslerin antaneen 10.10.2019 ohjeistuksen, jossa oikeuskansleri kehottaa hakemaan suomalaiset lapset pois al-Holin leiriltä. Haavisto jätti kuitenkin mainitsematta, että ratkaisussaan oikeuskansleri painottaa, että hänen toimivaltaansa tai tehtäviinsä ei kuulu määrätä viranomaisia ryhtymään mihinkään tiettyihin toimenpiteisiin.  

Haavisto myös kertoi, että oikeuskanslerin päätöksen jälkeen hän nimitti virkamiehen virkavastuulla selvittämään mahdollisia toimenpiteitä perheiden auttamiseksi. Haavisto kuitenkin kiisti suunnitelman lasten palauttamisesta näin: "Luin jonkin otsikon mysteerisuunnitelmasta. Se on mysteerisuunnitelma minullekin. En ole itse sellaista valmistellut, enkä tiedä virkakuntani sellaista valmistelleen, koska se jo kesällä todettiin mahdottomaksi sen vuoksi, että meillä on siellä toinen osapuoli, joka on kurdihallinto, joka ei näitä lapsia yksin sieltä päästä, vaan lähtee siitä, että jos lapsia liikutellaan, niin vanhemmat ovat mukana." 

Samana iltana Helsingin Sanomat uutisoi, että Suomen ulkoministeriö on lähettänyt syksyn aikana kaksi virkamiestä Irakin kurdialueelle Erbiliin valmistautumaan al-Holista saapuvien suomalaisten tuloon. Helsingin Sanomat kirjoitti myös, että pääministeri Rinteen hallitus on siunannut al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten tuomisen tapauskohtaisesti takaisin Suomeen ja että myös presidentti Niinistö olisi asiasta tietoinen. Niinistö kuitenkin kertoi aikaisemmin Verkkouutisille, ettei hän ollut tietoinen "poliittisesta päätöksestä" tai ulkoministeriön "suunnitelmasta".  

3.12.2019 Haavisto oli kuultavana ulkoasiainvaliokunnassa. Valiokunnassa käydyn keskustelun päätteeksi varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja esitti, että ulkoasiainvaliokunnan pöytäkirjaan kirjataan seuraavanlainen kanta: "Ulkoasiainvaliokunta toteaa, ettei asiassa ole tarvetta ryhtyä enempiin toimenpiteisiin. Valiokunta hyväksyy valtioneuvoston toimintalinjan." Asiasta äänestettiin ja edustaja Tuomiojan ehdotus hyväksyttiin äänin 10—3. 

Keskiviikkona 4.12.2019 Ilta-Sanomat uutisoi vuorostaan ulkoministeriön sisäisistä sähköposteista, jotka asettivat Haaviston puheet hyvin kyseenalaiseen valoon. Sähköpostissa konsulipäällikkö Pasi Tuominen kirjoitti alivaltiosihteeri Pekka Puustiselle: "Emme voi toimia konsulipalvelulain mukaisesti, sen sijaan voimme toimia konsulipalvelulain periaatteiden mukaisesti. Päätös tulee tehdä hallituksessa tai sitten päätös tulee olla ministerin. Näen nyt ongelmaksi, että ministerin kanslia vyöryttää tämän hoidettavaksi konsulipalvelulain mukaisesti ja lähtökohtaisesti niin, että avustamme vain lapsia. Tällaisen päätöksen tekeminen virkamiestyönä on sellainen päätös, että sen tekijän on syytä varautua siihen, että hän saa päätöksestään vankeustuomion, josta tulee sen verran pitkä, ettei sitä voi ehdollisena suorittaa. Päätöksentekijän kannattaisi olla myös noin 65-vuotias, jotta eventuaalinen viraltapano ei vie toimeentuloa pysyvästi." 

Samana päivänä Haaviston erityisavustaja Joel Linnainmäki kertoi sähköpostissaan keskustelleensa ulkoministerin kanssa al-Holin ajankohtaisesta toimintalinjasta: "UMI:n näkemys on, että UM/konsulipalvelut pitäisi sijoittaa Erbiliin henkilö kuukauden virkamatkalle, ja vuokrata hänelle tilat. Tämä henkilö linkkautuu kansainvälisiin toimijoihin Erbilissä, ja valmistautuu tilanteeseen, että rajan ylitse Syyrian puolelta tulee Suomen kansalaisia." 

Sähköposti jatkui kahdeksankohtaisena ohjeena UM:n muistion laatimiseen. Muistiossa tulee Linnainmäen mukaan olla maininta mm. viivytyksettä toimitettavista matkustusasiakirjoista. Muistioevästyksen kolmannessa kohdassa sanotaan: "Lähtökohtana on, että ainakin lapset Al-Holin leiriltä saadaan turvaan kohtuullisen ajan kuluessa ja tarvittaessa nopeasti, jos turvallisuusriskit alueella kasvavat."  

6.12.2019 ulkoministeriön hyllytetty konsulipäällikkö Pasi Tuominen antoi haastattelun Helsingin Sanomille, jossa hän arvioi, että Haaviston päätös nimetä erityisedustaja al-Holin leirin suomalaisten avustamiseksi saattaisi olla lainvastainen. Hän arvioi, että "ainakin hallintolakia" on rikottu. Samassa haastattelussa Tuominen syyttää Haavistoa pelolla johtamisesta. Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella saa kuvan, että Haavisto on pyrkinyt peittelemään konsulipalvelupäällikkö Tuomisen siirtoon tähdänneitä toimia, jotka kuitenkin ilmeisesti ovat tosiasiassa tapahtuneet.  

2.12.2019 Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessaan, että Tuomisen siirto tehtävistään ei liittynyt al-Holin lasten kysymykseen, vaan ministeriön tehtävien normaaliin kiertoon. Samalla hän totesi, että konsulipäällikkö Tuominen on yhä tehtävässään, eikä virkaa ole avattu. Myöhemmin Haavisto kertoi käyneensä Tuomisen kanssa pitkän keskustelun ja sen päätteeksi kutsuneensa Tuomisen jatkamaan vanhassa tehtävässään. Tästä voisi päätellä, että ennen keskustelua hän ei olisi ollut jatkamassa konsulipalvelupäällikkönä. 

Viimein 10.12.2019 alivaltiosihteeri Pekka Puustisen viesti ulkoministeriön työntekijöille kertoo tapahtumien kulusta seuraavasti: "Vakava näkemysero al-Hol-asioiden hoidossa näkyi virkamiesjohdolle tulleena pyyntönä selvittää löytyisikö konsulipäällikölle muita sopivia tehtäviä. Pyyntö oli harvinainen ja poikkeuksellinen." Puustisen viestistä käy ilmi, että ulkoministeriön virkamiesjohto myös vei eteenpäin ministerin pyytämää Tuomisen siirtoa, kunnes julkisen kohun syntymisen jälkeen käyty Haaviston ja Tuomisen välinen puhelu sen pysäytti. 

Myös Ulkoasiainhallinnon virkailijayhdistyksen (UHVY) puheenjohtaja, lähetystöneuvos Juha Parikka kertoi Verkkouutisten haastattelussa 8.12.2019, että luottamus ulkoministeri Pekka Haavistoa kohtaan horjuu vakavasti ministeriön sisällä.  

Parikka piti erityisen ongelmallisena sitä, että Haaviston salaiseksi leimattu päätös, jolla on sekä muutettu ministeriön työjärjestystä että määrätty erityislähettiläs, on tapahtunut ilman esittelyä. "Päätöstä ei tietääkseni ole tehty esittelijän esittelemänä eikä siitä ilmeisesti ole olemassa myöskään perustelumuistiota. Ministeri ei voi asiallisesti tehdä tällaisia päätöksiä muutoin kuin esittelystä. Sama koskee — myös niin sanottua siirtymävelvollisuutta, joka ei toimi ministerin yksipuolisella päätöksellä toisin kuin Haavisto väittää. Tässä on muutenkin päässyt unohtumaan yt-lainsäädäntö, jonka puitteissa työjärjestyksenkin muutosten tulee tapahtua", totesi Parikka. 

Ministeri Haavisto ja ulkoministeriö kiistivät järjestelmällisesti al-Holin suunnitelman olemassa olon ja painottivat, että asiassa noudatetaan yksittäistapausten harkintaa. Yle uutisoi kuitenkin maanantaina 9.12.2019 useisiin lähteisiin viitaten, että Suomella on aiemmin julkisuuteen kerrottua tarkempi suunnitelma siitä, miten kaikki Syyrian al-Holin niin kutsutun ISIS-leirin suomalaiset tuotaisiin takaisin Suomeen. Ilta-Sanomien 10.12.2019 julkaisemien tietojen mukaan al-Holin perheet on jo jaettu Helsingin lastensuojelussa, terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa nimetyille henkilöille. Tämän lisäksi poliisi on Ilta-Sanomien tietojen mukaan tehnyt varauksia Helsinki-Vantaan lentoaseman VIP-tiloihin, joihin olisi helppo kulku koneelta saavuttaessa. 

Vielä illalla 10.10.2019 Yle uutisoi seuraavaa: "Ylen saamien tietojen mukaan ulkoministeriön johdolla tehtiin lokakuussa suunnitelma, jonka mukaan kaikki suomalaiset kotiutetaan kerralla. Marraskuussa suunnitelmaa muutettiin niin, että kotiutus tehdään erissä. Tähän päädyttiin Ylen tietojen mukaan siksi, ettei asiassa tarvitsisi tehdä poliittista päätöstä, vaan kotiutus voitaisiin tehdä pelkän viranomaispäätöksen ja konsulilainsäädännön nojalla." 

Ministereiden antamat tiedot hallituksen päätöksenteosta asiassa ovat kokonaisuutena ristiriitaisia ja vaativat selvennystä. 27.6.2019 pääministeri Rinne totesi eduskunnan kyselytunnilla seuraavasti: "Meillä ei ole mitään tarkoitusta sellaista toimintaa lähteä tekemään, jossa näitä ihmisiä lähdettäisiin esimerkiksi konsulipalvelulain perusteella tuomaan Suomeen. Konsulipalvelulaki ei sovellu näihin tapauksiin, ei laisinkaan."  

"Tässä tilanteessa emme harkitse mitään erityisiä evakuointitoimenpiteitä, mitään sellaisia, jotka perustuvat esimerkiksi konsulilainsäädäntöön. Ne eivät sovellu tähän nyt laisinkaan. Lähtökohta on se, että jokainen henkilö joudutaan arvioimaan sekä ihmisoikeussopimusten, kansainvälisten sopimusten näkökulmasta että myös turvallisuusnäkökulmasta erikseen, ja sitä kautta joudutaan tämä tilanne ratkaisemaan." 

2.12.2019 ulkoministeri Haavisto taas totesi tiedotustilaisuudessaan seuraavasti: "Kun oikeuskanslerin linjaus 10.10. tuli niin lähdettiin siitä, että se on nyt se Suomen juridinen pohja tämän asian käsittelyyn. Oikeuskanslerin kannanotot, mitä lapsenoikeussopimus ja perustuslaki tässä määräävät eikä nähty, että olisi sellaista poliittista päätöstä, joka voisi tämän ylittää tai sivuttaa tai mitätöidä, tämän oikeudellisen lähtökohdan. Ja siinä vielä oikeuskanslerin näkemyksen mukaan vastaava viranomainen on ulkoministeriö, joka kokoaa muut ministeriöt yhteen, jos tarvitaan virka-apua... ja näin on toimittu tässä tilanteessa. Totta kai valtioneuvoston jäseniä on informoitu, tasavallan presidenttiä, tasavallan presidentin kansliaa on heidän pyydettäessä informoitu tästä, mutta on kerrottu myöskin millä tavalla tämä virkatyönä tapahtuu." 

Haaviston 2.12. lausuman perusteella vaikuttaa siis siltä, että hallitus ei ole tehnyt linjauksia, vaan Haavisto on omavaltaisesti tulkinnut oikeuskanslerin vastausta siten, että edellisen hallituksen aikana ja ilmeisesti myös vielä kesällä vallinnut tulkinta valtioneuvoston yleisistunnon erillispäätöksen tarpeesta minkäänlaiselle paluun avustamiselle ei ole enää voimassa, vaan ulkoministeriö voi toimia oikeuskanslerin vastauksen tulkintansa pohjalta oman toimivaltansa puitteissa. 

Tähän viittaa myös ulkoministeriön virkajohtoon kuuluvan alivaltiosihteeri Pekka Puustisen viesti ulkoministeriön henkilöstölle 10.12.2019. Puustinen kuvaa ulkoministeri Haaviston ja konsulipäällikkö Tuomisen näkemyseroja seuraavasti: "Näkemykset erosivat siinä, odotetaanko valtioneuvostotason linjausta tässä hyvin vaikeassa kysymyksessä, vai tehdäänkö edes sitä, mihin ulkoministeriö voi toimivallallaan ryhtyä. Ulkoministeriön virkamiesten vastaus tilanteeseen näytti siltä, että emme voi tehdä mitään. Kun tämä ei varmaankaan ollut ainoa mahdollinen vastaus, niin haluttiin löytää tapa, jolla ulkoministeriö voi päästä työssä eteenpäin." 

Kuitenkin Haavisto on tämän jälkeen eri yhteyksissä viitannut siihen, että hallituksen iltakoulu on käsitellyt asiaa puuttumatta tapahtumien tarkoitettuun kulkuun. Esimerkiksi Ylelle (9.12.2019) Haavisto kertoi, että edellinen hallitus käsitteli al-Hol-kysymystä lokakuun lopussa iltakoulussa oikeuskanslerin läsnä ollessa. Siellä nykyinen toimintalinjaus hyväksyttiin. "Nyt on sitten Sanna Marinin hallituksen asia, haluaako se muuttaa toimintalinjaa tai millä tasolla se haluaa sen käsitellä", Haavisto totesi myös. 

Eli ensin oikeuskanslerin linjaus oli Haaviston mukaan juridinen pohja, eikä sitä olisi voinut poliittisella päätöksellä ylittää tai sivuuttaa tai mitätöidä. Sittemmin Haavisto on kertonut, että hallituksen iltakoulussa on hyväksytty toimintalinja. Tästä vallitsee epäselvyys. 

Yhteenveto 

Hallituksen on vastattava, ovatko uutiset ja Haaviston omat lausunnot ristiriidassa keskenään. Myös ulkoministeriön virkamiesten antamat lausunnot ja edellä mainitut sähköpostiviestit antavat aiheen kysyä, onko ulkoministeri Haavisto tietoisesti kertonut vääristeltyä totuutta ja jättänyt kertomatta suunnitelmista eduskunnalle ja ulkoasiainvaliokunnalle. Julkisuudessa olleiden tietojen perusteella virkamiestä on yritetty taivutella menettelemään lainvastaisesti ja virkamies siirretty toisiin tehtäviin siksi, ettei hän ole totellut ministeriä. Haluamme vastauksen myös siihen, onko Haavisto antanut harhaanjohtavaa tietoa kyseisen virkamiehen siirron syistä. 

Nyt on herännyt perusteltu kysymys siitä, onko ministeri Haavisto ja hallitus menetellyt toimissaan lainmukaisesti. Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen totesi Suomen uutisten haastattelussa, että jos Haavisto on menetellyt kuten mediassa on kerrottu, on virkavelvollisuuden rikkominen lähellä. Tolvasen mielestä lähellä saattaisi olla myös ministerivastuun edellytysten harkitseminen. 

Huolestuttavinta on se, että ministeriössä on ollut meneillään operaatio, joka vaarantaa myös kansallisen turvallisuuden. Suojelupoliisin arvion mukaan on todennäköistä, että Syyriasta al-Holin leiriltä palaavat ihmiset lisäävät Suomeen kohdistuvaa terrorismin uhkaa. Radikalisoituneiden henkilöiden palauttaminen Suomeen on riskialtista, ja operaation salaaminen Suomen kansalta murentaa hallituksen luottamusta. On lisäksi hyvin epätodennäköistä, että leiriltä tulleita henkilöitä saataisiin Suomessa tuomittua toiminnastaan.  

Kyseessä on ulkopoliittisesti, sisäisen turvallisuuden ja poliittisen päätöksenteon avoimuuden kannalta hyvin merkittävä asia. Ulkoministerin ja hallituksen lausunnot on asetettava arvioitaviksi tätä taustaa vasten. Mikäli olisi niin, että asiasta on valehdeltu ja eduskuntaa on tahallaan johdettu harhaan, on asiaa tarkasteltava ministerivastuun osalta.