Suomen perustuslain mukaan ministereiden on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Elinkeinoministeri Wille Rydmanin toiminta ministerin valta-asemasta käsin ei vastaa ministeriltä edellytettävää käytöstä. Osa tapahtumista kuuluu yksityiselämän piiriin, joka poliitikoillekin kuuluu, mutta kansanedustajan ja ministerin on toimittava asemansa mukaisesti. Korkeimpaa valtaa käyttävien poliitikkojen toiminnalla ja valta-aseman mahdollisella väärinkäytöllä on yleistä merkitystä. Ministerin tehtävä edellyttää luottamusta, jonka arviointi on rikoslakia laajempi yhteiskunnallinen kysymys. 

Helsingin Sanomat uutisoi 19.6.2022 silloisen kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydmanin pitkään jatkuneesta epäasiallisesta ja ahdistavasta käytöksestä alaikäisiä ja nuoria naisia kohtaan. Artikkelissa useat naiset kertoivat Rydmanin lähennelleen heitä tavalla, jonka he olivat kokeneet ahdistavana heidän ollessaan alaikäisiä tai merkittävästi Rydmania nuorempia. Artikkelin perusteella Rydman hyödynsi poliittista asemaansa hankkiutuakseen tekemisiin nuorten naisten ja tyttöjen kanssa. Rydman on puolustautunut väittämällä artikkelissa haastateltujen naisten valehtelevan sekä jutun tehneiden toimittajien vääristelevän totuutta ja näin syyllistyneen kunnianloukkaukseen. Rydman teki asiasta poliisille rikosilmoituksen. 

Asiaa koskeva esitutkinta ja syyteharkinta on nyt päättynyt. Esitutkinnassa ei löytynyt tukea sille, että HS:n artikkelin tai siinä haastateltujen naisten sanomat asiat olisivat miltään olennaisilta osin valheellisia. Toimittajat olivat esitutkinnan mukaan toimineet juttua tehdessään asiallisesti ja varmistaneet tietojen paikkansapitävyyttä useasta lähteestä. Syyttäjä totesi, ettei esitutkinnassa löytynyt todennäköisiä syitä epäillä kunnianloukkausta, eikä nostanut syytteitä. Samassa yhteydessä myöskään Rydmania itseään vastaan ei nostettu syytteitä. Prosessit, joissa Rydman oli epäiltynä, eivät liittyneet Helsingin Sanomien juttuun. Jutun osalta ratkaisu oli, että siinä esitetyille väitteille Rydmanin toiminnasta on myös syyttäjän tarkastelun kestävä näyttö.  

Esitutkinnan aikana tai edes sen päättymisen jälkeen ministeri Rydman ei ole osoittanut ymmärrystä siitä, että hän on käyttänyt väärin valta-asemaansa. Sen sijaan Rydman on ministerin asemassa hyökännyt toistuvasti julkisesti mediaa ja hänen toiminnastaan kertoneita naisia vastaan. Rydmanin hyökkäykset erityisesti Helsingin Sanomien artikkelin kirjoittaneita toimittajia kohtaan ovat olleet erityisen voimakkaita ja härskejä. Ministeri Rydman on julkisilla kommenteillaan pyrkinyt vakavalla tavalla rapauttamaan luottamusta mediaan väistääkseen vastuun omasta toiminnastaan. Tämä ei ole ministerin asemassa hyväksyttävää toimintaa. 

Syyttäjän tehtyä syyttämättäjättämispäätöksen ministeri Rydman on viestinyt sosiaalisessa mediassa, että syyttäjän ratkaisu ei perustuisi tosiasioihin, sekä toistanut väitteensä, että Helsingin Sanomien julkaisu sisältää valheellisia väitteitä. Ministerin valta-asemasta käsin tällaisten väitteiden esittäminen on loukkaavaa kokemuksensa kertoneita naisia kohtaan sekä yksi implikaatio siitä, että ministeri Rydman ei ymmärrä toimintansa vahingollisuutta.  

Esitutkinnan aikana kansanedustaja Rydman vaihtoi puoluetta ja toimii nyt Suomen elinkeinoministerinä perussuomalaisten mandaatilla. Pääministeri Petteri Orpo on mediassa kertonut, että Rydman ei voisi toimia kokoomuksen ministerinä. Tämä siitä huolimatta, että Suomessa presidentti nimittää ministerit nimenomaan pääministerin ehdotuksen mukaisesti. Myös hallituspuolue RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Otto Andersson on sanonut, ettei Rydman voisi toimia RKP:n ministeriryhmän jäsenenä. RKP:n uusi puheenjohtaja Anders Adlercreutz totesi puolestaan heti valintansa jälkeen, ettei Rydman voisi toimia RKP:n ministerinä tai eduskuntaryhmässä. Aiemmin julkisuuteen on noussut Wille Rydmanin yksityisviestejä, joissa on rasistista ja antisemitististä sisältöä. Eduskunta on jo kertaalleen äänestänyt elinkeinoministeri Rydmanin luottamuksesta, silloin aiheena oli rasismi. 

Muiden hallituspuolueiden johtajien reaktioista Rydmaniin herää kysymys,  miten hyvin elinkeinoministeri Rydman voi hoitaa tehtäväänsä, kun päähallituspuolue ja hallituskumppani eivät häntä ministeriksi valitsisi. Onkin syytä kysyä vakavasti, voiko muun hallituksen mielestä ministerinä tosiaan toimia henkilö, joka valta-asemastaan käsin pyrkii vaientamaan mediaa ja yksityishenkilöitä. Lisäksi on olemassa selvä riski, että ministerin käytöksellä on vaikutuksia Suomen kansainvälisiin kauppasuhteisiin ja Suomen kansainväliseen maineeseen yleisemmin.