Viimeksi julkaistu 2.7.2021 12.25

Lakialoite LA 27/2021 vp 
Mia Laiho kok ym. 
 
Lakialoite laiksi rikoslain 23 luvun 9 §:n sekä pakkokeinolain 9 luvun 2 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lakialoitteessa esitetään, että rikoslain (39/1889) 23 luvun 9 § muutetaan siten, että liikennejuopumuksesta voidaan tuomita ajoneuvon kuljettaja sakkoon tai vankeuteen, jos hän nautittuaan alkoholia tai muita päihteitä ajaa moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa ja veren alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 1 promillea tai vähintään 0,44 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa.  

Lakialoitteessa esitetään lisäksi, että pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 2 § muutetaan siten, että poliisimies voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon, moottorittoman ajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän tai kevyen sähköajoneuvon kuljettajan tai muussa rikoslain 23 luvussa tarkoitetussa tehtävässä toimivan kokeeseen, joka tehdään tämän mahdollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi. Kokeesta kieltäytymisen taikka kokeen suorittamisen turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi voidaan toimittaa henkilönkatsastus, johon ei tarvita pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöstä. 

PERUSTELUT

Sähköpotkulaudat ovat tarjonneet ihmisille uudenlaisen tavan liikkua erityisesti kaupunkialueilla, mutta niiden yleistyminen on myös lisännyt sähköpotkulautaonnettomuuksia. Suurin osa sähköpotkulautaonnettomuuksista on tapahtunut alkoholin vaikutuksen alaisena. Turussa tehdyn tutkimuksen (2021) mukaan sähköpotkulaudoilla kaatuneista ja kasvomurtumadiagnoosin saaneista 91 % oli humalassa. Päihtyneenä reaktiokyky hidastuu ja liian suuri tilannenopeus johtaa onnettomuuksiin. Näistä aiheutuu pahimmillaan yksilölle traumaattisia aivoverenvuotoja, jotka aiheuttavat pysyvää vammautumista ja työkyvyttömyyttä. Lisäksi onnettomuuksista aiheutuu yksilöille, sivullisille sekä yhteiskunnalle lisääntyneitä kustannuksia terveydenhuollon kuormituksen ja työkyvyttömyyden kautta.  

Ongelmallista on, että sähköpotkulautojen käyttäjät eivät myöskään välttämättä tunne tai noudata liikennesääntöjä tai palveluntuottajien antamia ohjeita sähköpotkulautojen käytöstä. Liikenneturvan keväällä 2020 tekemän kyselyn mukaan joka viides suomalainen luulee, että laki ei kiellä tai rajoita humalassa pyöräilyä. Koska sähköpotkulaudoilla kuljetaan pyöräilyn säännöillä, myös niillä ajamiseen päihtyneenä liittyy epätietoisuutta. Tällä hetkellä Suomen laki ei määritä promillerajaa pyöräilyyn tai sähköpotkulaudalla ajamiseen, vaikka lailla puututaankin päihtyneenä ajamiseen.  

Suurin osa sähköpotkulaudoista lasketaan kevyiksi sähköajoneuvoiksi, ja niihin sovelletaan lakia liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla. Rikoslain (39/1889, 23 luku 3 §) mukaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa, kuten autoa, päihtyneenä kuljettava voidaan tuomita rattijuopumuksesta sakkoihin tai vankeuteen, mikäli veren alkoholipitoisuus on 0,5 promillea tai yli. Saman luvun 9 §:n mukaan myös moottorittoman ajoneuvon, kuten sähköpotkulaudan tai pyörän, kuljettaja voidaan tuomita rattijuopumuksesta sakkoihin tai jopa kolmen kuukauden vankeuteen, jos hän aiheuttaa vaaraa muille tienkäyttäjille alkoholin tai huumaavan aineen vaikutuksen alaisena.Tankojuoppoudesta ei kuitenkaan voida sakottaa tai tuomita, mikäli konkreettista vaaraa ei aiheudu toiselle tienkäyttäjälle. Poliisilla ei ole käytännössä oikeutta puhalluttaa epäiltyjä ilman jo aiheutunutta vaaraa tai tapaturmaa. Jotta Suomen poliisilla olisi aidosti mahdollisuus puuttua pyörillä, sähköpyörillä ja sähköpotkulaudoilla päihtyneenä ajamiseen, esitetään rikoslakiin kirjattavan promilleraja 1,0 tai yli.  

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavat lakiehdotukset: 

1. Laki rikoslain 23 luvun 9 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan rikoslain (39/1889) 23 luvun 9 §, sellaisena kuin se on laissa 1611/2015, seuraavasti: 
23 luku 
Liikennerikoksista 
9 § 
Liikennejuopumus moottorittomalla ajoneuvolla 
Joka tienkäyttäjänä kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa nautittuaan alkoholia niin, että hänen verensä alkoholipitoisuus ajon aikana tai sen jälkeen on vähintään 1,0 promillea tai että hänellä tällöin on vähintään 0,44 milligrammaa alkoholia litrassa uloshengitysilmaa, on tuomittava liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi. 
Liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla tuomitaan myös tienkäyttäjä, joka kuljettaa alkoholin tai muun huumaavan aineen vaikutuksen alaisena kävelynopeutta nopeammin käsikäyttöistä tai sellaista jalankulkua avustavaa tai korvaavaa liikkumisvälinettä, jossa on enintään 1 kilowatin tehoinen sähkömoottori ja jonka suurin rakenteellinen nopeus on enintään 15 kilometriä tunnissa, ja siten aiheuttaa vaaraa toisen turvallisuudelle. 
Liikennejuopumuksesta moottorittomalla ajoneuvolla tuomitaan niin ikään se, joka kuljettaa moottoritonta ajoneuvoa, moottorilla varustettua polkupyörää tai kevyttä sähköajoneuvoa käytettyään alkoholia, huumaavaa ainetta tai tällaista ainetta ja alkoholia niin, että hänen kykynsä tehtävän vaatimiin suorituksiin on huonontunut. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki pakkokeinolain 9 luvun 2 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan pakkokeinolain (806/2011) 9 luvun 2 § seuraavasti: 
9 luku 
Erityisiin tutkintakeinoihin liittyvät pakkokeinot 
2 § 
Koe nautitun alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi 
Poliisimies voi määrätä moottorikäyttöisen ajoneuvon, moottorittoman ajoneuvon, moottorilla varustetun polkupyörän tai kevyen sähköajoneuvon kuljettajan tai muussa rikoslain 23 luvussa tarkoitetussa tehtävässä toimivan kokeeseen, joka tehdään tämän mahdollisesti nauttiman alkoholin tai muun huumaavan aineen toteamiseksi. Kokeesta kieltäytymisen taikka kokeen suorittamisen turvaamisen tai luotettavan koetuloksen saamisen vuoksi voidaan toimittaa henkilönkatsastus, johon ei tarvita pidättämiseen oikeutetun virkamiehen päätöstä. Koe on tehtävä siten ja sellaisella menetelmällä, ettei siitä aiheudu tarpeetonta tai kohtuutonta haittaa tutkittavalle. 
Tulli- ja rajavartiomiehellä sekä Liikenteen turvallisuusviraston liikennettä valvomaan määräämällä virkamiehellä on tehtävässään sama toimivalta kuin poliisimiehellä 1 momentin mukaan. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 2.7.2021 
Mia Laiho kok 
Terhi Koulumies kok 
Pauli Kiuru kok 
Ruut Sjöblom kok 
Paula Risikko kok 
Sari Multala kok 
Pia Kauma kok 
Mari-Leena Talvitie kok 
Anna-Kaisa Ikonen kok 
Timo Heinonen kok 
Markku Eestilä kok 
Kari Tolvanen kok 
Anne-Mari Virolainen kok 
Sari Sarkomaa kok