Suomalaiset yleishyödylliset yhteisöt eivät voi sijoittaa suomalaisiin pääomarahastoihin veroneutraalisti vanhan lainsäädäntöteknisen virheen vuoksi. Pääomasijoitusrahastot ovat kommandiittiyhtiömuotoisia. Yleishyödyllisten yhteisöjen verotus niiden sijoittaessa kommandiittiyhtiömuotoiseen rahastoon perustuu nyt virheellisesti ja muusta sijoitustoiminnasta poiketen tämän aktiivisen elinkeinotoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön verostatukseen eikä yleishyödyllisen voittoa tavoittelemattoman sijoittajan omaan passiiviseen verostatukseen.
Vastaavat sijoitukset muihin sijoitusrahastoihin sekä listattuihin ja listaamattomiin yhtiöihin voidaan tehdä veroneutraalisti, mutta kommandiittiyhtiömuotoisiin rahastoihin sijoitettaessa peritään sijoituksen tuotosta 20 prosentin elinkeinotulovero. Siten yleishyödyllisen yhteisön sijoittaessa suoraan listaamattomaan yhtiöön on sijoitus veroneutraali, mutta jos sijoitus samaan yhtiöön tehdään pääomasijoitusrahaston kautta, peritään sijoituksesta vero. Tämä muodostaa merkittävän esteen suomalaisten yleishyödyllisten yhteisöjen mahdollisuudelle osallistua suomalaisten yritysten kasvun rahoittamiseen.
Yksinkertaisella ja helposti toteutettavalla säädösmuutoksella voitaisiin saada liikenteeseen satoja miljoonia euroja uutta osaavaa kasvurahaa suomalaisille kasvuyhtiöille ja huomattavat seurannaisvaikutukset. Sijoittamisesta syntyy kaksinkertainen hyöty. Ensin yleishyödyllisten yhteisöjen pääomia sijoitetaan pääomasijoitusrahastojen kautta kotimaiseen kasvuun ja lisätään työpaikkoja ja valtion verotuloja.
Ehdotus ei vähennä valtion verotuloja, koska tällä hetkellä pääomat on taloudellisesti kannattavampaa sijoittaa ulkomaille, mikä ei lisää verotuloja Suomessa. Lakimuutos voisi sen sijaan lisätä verotuloja yritysten kasvun ja työllistämisen kautta. Pääomasijoittajat ry:n ja PwC:n vaikuttavuustutkimuksen mukaan pääomasijoittajien kohdeyritykset kasvavat muita saman toimialan ja kokoluokan yrityksiä kahdeksan kertaa nopeammin liikevaihdolla mitattuna ja jopa kaksikymmentä kertaa nopeammin henkilöstön määrällä mitattuna.
Lakimuutos olisi myös omiaan parantamaan rahoitusekosysteemin kilpailukykyä Ala-Pietilän raportissa Kestävä talouskasvu ja hyvinvointimme tulevaisuus (työ- ja elinkeinoministeriö 24.2.2021) todetulla tavalla, ja markkinoille saataisiin lisää kotimaista osaavaa pääomaa rahoittamaan ja auttamaan startup- ja kasvuyrityksiä kasvusuunnitelmien toteutuksessa ja uusien korkean tuottavuuden työpaikkojen luomisessa.
Lakimuutos olisi yksinkertainen ja nopea toteuttaa, eikä se vaadi laaja-alaisen säädösmuutostyön tekemistä, sillä asiaa on valmisteltu jo pitkälle. Muutos on Suomen verojärjestelmän logiikan mukainen, eikä siinä synny verojärjestelmälle vieraita rakenteita tai käsitteitä. Ehdotus on myös EU-sääntelyn mukainen, eikä ehdotukseen liity valtiontukiongelmaa. Vastaava säädösmuutos toteutettiin ulkomaisten sijoittajien osalta vuosina 2005 (HE 64/2005 vp) ja 2019 (HE 306/2018 vp). Lakiteknisesti kyse on samanlaisen yksinkertaisen säännöksen toteuttamisesta siten, että se koskee myös kotimaisia sijoittajia. Lakimuutoksen perustelut vastaavat myös aiemman lakimuutoksen perusteluita. Ongelman korjaamiseksi on siten tehty jo toimiva ratkaisu, joka pitäisi ulottaa koskemaan myös kotimaisia sijoittajia pääomien kanavoimiseksi Suomeen eikä ulkomaille.
Esteiden ja rajoitusten poistaminen yksityiseltä pääoman sijoittamiselta on valtion näkökulmasta myös halvin tapa lisätä yritysten kasvurahoitusta ja samalla edistää pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä. On Suomen etu, että saamme hyödynnettyä kotimaisten sijoittajien pääomat suomalaisten yritysten kasvun vauhdittamisessa.