Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.47

Lakialoite LA 2/2015 vp 
Hanna Sarkkinen vas ym. 
 
Lakialoite laiksi tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Aloitteessa ehdotetaan, että asunto-osakeyhtiössä yhtiön nimissä tehtävät energiatehokkuutta parantavat remontit, hajautettua sähkön ja lämmön tuotantoa edistävät hankkeet ja kiinteistökohtaiset uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuvat energiajärjestelmien asennus- ja korjaustyöt säädettäisiin kotitalousvähennykseen oikeuttaviksi menoiksi. 

Kerrostaloissa ja rivitaloissa asuvilla ihmisillä ei ole yhtä hyviä mahdollisuuksia remonttien kotitalousvähennyksiin kuin omakotitaloissa asuvilla. Tämä johtuu siitä, että kerrostaloissa ja rivitaloissa suurimmat remontit tehdään taloyhtiöiden nimissä eivätkä taloyhtiöiden nimiin tehtävät remontit ole osakkaille vähennyskelpoisia menoja. Tämä asettaa ihmiset verotuksessa eriarvoiseen asemaan eikä kannusta asunto-osakeyhtiöitä välttämättömien remonttien käynnistämiseen. 

Aloitteessa esitetään asunto-osakeyhtiöiden omistajien kotitalousvähennyksen laajentamista energiaremonttien osalta myös taloyhtiön tekemiin remontteihin. Ideaali olisi, jos kotitalousvähennysmahdollisuus olisi yhtiössä asuville kaikilta osin samanlainen kuin omakotitaloasujille, mutta muutoksen rajaaminen koskemaan vain yhtiöiden energiaremontteja on perusteltua kustannusnäkökulmasta ja yhtiöiden tarpeellisten energiaremonttien vauhdittamisen näkökulmasta. Jotta Suomi voisi siirtyä hajautetun, uusiutuvan energiantuotannon ja energiatehokkuuden aikakauteen, pitää asunto-osakeyhtiöt saada mukaan tekemään energiaremontteja. 

Vähennyksen saisi verovuoden viimeisenä päivänä asunto-osakeyhtiön osakkaana olevan verotuksessa siltä osin kuin osakas on maksanut yhtiölle etukäteen remonttityön kustannuksia (vararahasto-osuus), tai remontin suorittamisen jälkeen kertasuorituksena tahi maksanut jälkikäteen yhtiölle remonttilainaa rahoitusvastikkeen muodossa (osakkeiden lukumäärän tai pinta-alan mukainen osuus yhtiölainasta). 

Aloitteen mukaan vähennyksen enimmäismäärä olisi verovuonna asunto-osakeyhtiölle maksettujen vararahasto-osuuksien tai kertasuorituksen tahi rahoitusvastikeosuuksien määrä mainituista töistä, kuitenkin enintään 2 400 euroa yhtenä verovuonna tai viitenä eri verovuonna yhteensä (sama kuin tämänhetkinen kotitalousvähennys). 

ALOITTEEN PERUSTELUT

Nykyisen lainsäädännön ja ohjeistuksen mukaan kotitalousvähennystä voi saada, jos verovelvollinen teettää kotitalous- tai hoitotyötä, asunnon kunnossapitotöitä tai tietotekniikkalaitteiden asennusta. Omavastuu on 100 euroa, ja kotitalousvähennyksen enimmäismäärä on 2 400 euroa/henkilö. 

Asunto-osakeyhtiöhuoneiston omistaja voi saada kotitalousvähennyksen vain niistä asunnon kunnossapito- ja perusparannustöistä, joiden teettäminen kuuluu lain tai yhtiöjärjestyksen mukaan asunto-osakeyhtiön osakkaalle. 

Voimassa olevan lainsäädännön mukaan asunto-osakeyhtiön lukuun teetetystä remontista ei voi saada kotitalousvähennystä. Pääsääntöisesti kaikki asunnon sisäpuolen pintojen ulkopuolella olevat talon osat kuuluvat asunto-osakeyhtiön vastuulle eivätkä ole näin ollen kotitalousvähennyksen piirissä. 

Näin ollen asunto-osakeyhtiöhuoneiston omistajat ja asukkaat ovat eriarvoisessa asemassa suhteessa omakotiasujiin. Asunto-osakeyhtiöissä asuvat kerros- ja rivitaloasujat voivat saada kotitalousvähennystä paljon suppeammasta työ- ja korjausvalikoimasta kuin omakotiasujat. Iso osa asunto-osakeyhtiön remonteista jää nykyisen lainsäädännön kotitalousvähennyssäädösten ulkopuolelle, kun omakotitaloissa asuvat saavat vastaavista remonteista verovähennyksiä. 

Mikäli Suomessa edelleen aiotaan jatkossakin myöntää kotitalousvähennyksiä, tulisi niiden kohdella tasapuolisemmin eri asumismuotoja ja asukkaita. Sitä edellyttää jo perustuslain vaatimus tasapuolisesta kohtelusta. 

Mikäli Suomessa ollaan tosissaan uusiutuvan ja hajautetun energian lisäämisessä, pitää myös kansalaiset ja asunto-osakeyhtiöt saada mukaan energiaremonttiin. Esimerkiksi isoissa kerrostaloyhtiöissä olisi paljon potentiaalia rakentaa katoilleen kiinteistökohtaisia aurinkoenergiajärjestelmiä, joiden avulla asukkaat voisivat tuottaa sähköä ja lämpöä omiin tarpeisiinsa ja myydä ylijäämän verkkoon. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä voitaisiin tehdä paljon remontteja, jotka suuresti parantaisivat energiatehokkuutta. 

Tällä hetkellä omakotiasujia tuetaan talokohtaisten uusiutuvan energian järjestelmien rakentamiseen kotitalousvähennyksellä, mutta vastaavaa tukea ei ole saatavilla asunto-osakeyhtiöiden asukkaille. 

Kotitalousvähennys voisi olla asunto-osakeyhtiöiden energiahankkeissa ratkaiseva kannustin, joka laskisi huoneistokohtaisia kustannuksia kynnysrajan alle ja talokohtaisia järjestelmiä lähdettäisiin rakentamaan. Siksi kotitalousvähennyksestä annettavia säädöksiä pitäisi muuttaa siten, että myös asunto-osakeyhtiöiden energiaremonteista voisivat asukkaat saada kotitalousvähennystä omistus- ja maksuosuuksiensa suhteessa. 

MÄÄRITELMÄT

Asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaitta-avustuksista annetun lain (1184/2005) 2 §:n mukaisella avustuksella voidaan tukea muun muassa asuntojen energiatalouden parantamista ja ener-giankäytöstä aiheutuvien päästöjen vähentämistä mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto (lain 2 §:n 6 kohta). Tämän lain määritelmä on suppeampi alaltaan kuin tässä aloitteessa ehdotetaan mutta määrittää osaltaan vähennykseen oikeuttavaa sisältöä. 

Asuntorahasto myöntää pientalojen harkinnanvaraisia energia-avustuksia. Avustusohjeissa yksilöidään tuettavat toimenpiteet seuraavasti: 

  • maalämpöpumppujärjestelmä, joka hyödyntää maaperästä, kallioperästä tai pintavesistöistä saatavaa lämpöä 

  • ilma-vesilämpöpumppujärjestelmä 

  • pelletti- tai muu puulämmitysjärjestelmä 

  • uusiutuvaa energiaa hyödyntävä yhdistelmälämmitysjärjestelmä. 

Tuettavia voivat olla myös ulkovaipan lisäeristäminen, ikkunoiden parantaminen tai uusiminen sekä lämmitystapamuutokset. 

Tuettavalta toimenpiteeltä edellytetään, että sillä parannetaan energiataloutta tai otetaan lämmityksessä käyttöön uusiutuvaa energiaa. 

Tässä aloitteessa tarkoitetuilla kotitalousvähennykseen oikeuttavilla korjaushankkeilla tarkoitetaan muun muassa näitä edellä mainittuja kohteita. Energiatehokkuutta parantavista toimenpiteistä voidaan lisäksi mainita huoneiston poistoilmalämpöpumppujen asennustyöt. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

Laki tuloverolain 127 a ja 127 b §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään tuloverolain (1535/1992) 127 a §:ään uusi 3 ja 4 momentti, jolloin nykyinen 3—5 momentti siirtyvät 5—7 momentiksi, ja 127 b §:ään uusi 4 kohta, 
sellaisena kuin ne ovat, 127 a § laeissa 995/2000, 1273/2004, 1218/2006, 946/2008, 929/2012 ja 1246/2013 sekä 127 b § laissa 785/2012, seuraavasti: 
127 a § 
Kotitalousvähennys 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Asunto-osakeyhtiön osakas on myös oikeutettu kotitalousvähennykseen jäljempänä 4 momentissa tarkoitetussa tapauksessa (taloyhtiön energiatehokkuus- ja uusioenergiahankkeet): 
1) rakennuksen energiatehokkuuden lisäämiseksi tehdystä asennus- ja paranustyöstä, 
2) hajautettua sähkön ja lämmön tuotantoa edistävästä asennus- ja parannustyöstä, sekä 
3) kiinteistökohtaisesta uusiutuviin energiamuotoihin pohjautuvien energiajärjestelmien asennus- ja korjaustyöstä. 
Asunto-osakeyhtiössä energiatehokkuus- ja uusioenergiahankkeen toteuttamiseksi tehdyn työn suorittaminen yhtiön lukuun, jossa verovelvollinen omistaa huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet verovuoden viimeisenä päivänä, oikeuttaa verovelvollisen tekemään 1 momentin mukaisen kotitalousvähennyksen taloyhtiön vararahastoon maksetusta osuudesta tai lainaosuuden kertasuorituksesta tahi taloyhtiölle maksetusta lainaosuudesta (rahoitusvastikeosuudesta). Vähennyksen enimmäismäärä verovuonna on maksettujen vararahasto-osuuksien tai kertasuorituksen tahi rahoitusvastikeosuuksien määrä, kuitenkin enintään 2 400 euroa yhtenä verovuonna tai viitenä eri verovuonna yhteensä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
127 b § 
Kotitalousvähennyksen peruste 
Verovelvollinen saa vähentää: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
4) asunto-osakeyhtiössä energiatehokkuus- ja uusioenergiahankkeen toteuttamiseksi tehdyn työn rahoittamisesta osakkaalle koituvan vararahasto-osuuden tai kertasuorituksen tahi rahoitusvastikkeen määrän verovuonna edellä 127 a §:ssä säädetyillä perusteilla ja enimmäismäärillä. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
Helsingissä 30.6.2015 
Hanna Sarkkinen vas 
Li Andersson vas 
Kari Uotila vas 
Markus Mustajärvi vas 
Annika Lapintie vas 
Silvia Modig vas 
Sari Tanus kd 
Satu Hassi vihr 
Anna Kontula vas 
Matti Semi vas 
Aino-Kaisa Pekonen vas 
Jari Myllykoski vas 
Hanna Halmeenpää vihr 
Katja Hänninen vas 
Antero Vartia vihr 
Johanna Karimäki vihr 
Krista Mikkonen vihr 
Olli-Poika Parviainen vihr 
Anders Adlercreutz