Eläimiin sekaantuminen on Suomessa rangaistavaa, jos teko täyttää eläinsuojelulaissa kuvatun eläinsuojelurikkomuksen (54 §) tai rikoslaissa kuvatun lievän eläinsuojelurikoksen, eläinsuojelurikoksen tai törkeän eläinsuojelurikoksen (17 luvun 14, 14 a ja 15 §) tunnusmerkistön. Rikoslain osalta lähtökohtana on, että toiminnan on pitänyt olla julmaa tai aiheuttaa eläimelle tarpeetonta kärsimystä, kipua tai tuskaa. Eläimiin sekaantumista ei siis ole kriminalisoitu pelkän teon tasolla, vaan ainoastaan mainituilla ehdoilla. Jos teko ei täytä minkään edellä mainitun rikoksen tunnusmerkistöä, ei eläimiin sekaantuminen ole rangaistavaa. Eläimeen sekaantumisella tarkoitetaan perinteisesti sukupuoliyhteyteen rinnastettavaa yhteyttä ihmisen ja eläimen välillä (HE 6/1997 vp).
Nykyisten kriminalisointien keskeinen ongelma on siinä, että kärsimyksen, tuskan ja kivun määritteleminen on vaikeaa ja niiden toteen näyttäminen vastaavasti usein vielä haastavampaa. Tämä on totta varsinkin tapauksissa, joissa eläimeen ei jää mitään jälkiä, joista viranomaiset voisivat tehdä päätelmiä. Rikosoikeudellista vastuuta ei siis synny, ellei pystyä osoittamaan, että eläin todella koki kärsimystä, kipua tai tuskaa. Se, että tapahtunutta vahinkoa ei pystytä osoittamaan, ei kuitenkaan tarkoita, että vahinkoa ei olisi tapahtunut.
Nykyiset kriminalisoinnit eivät ole myöskään linjassa rikoslain muiden säännösten sisällön kanssa. Lain 17 luvun 18 §:ssä kriminalisoitu sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittäminen pitää sisällään tapaukset, joissa ensimmäisen momentin mukaisesti levitetään kuvia tai kuvatallenteita, joissa sukupuolisiveellisyyttä loukkaavasti todellisuuspohjaisesti tai todenmukaisesti esitetään eläimeen sekaantumista. Eläimeen sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on näin ollen kriminalisoitu, mutta varsinaista tekoa eli eläimeen sekaantumista ei. Kyseinen teko on rangaistava vain siinä tapauksessa, että ehto kärsimyksen, kivun ja tuskan aiheuttamisesta toteutuu. Kaikki muut pornografian lajit, joiden levittämisen 18 § kieltää, ovat kiellettyjä myös pelkkinä tekoina. Toisin sanoen, nykyisellään eläimiin sekaantumista esittävän kuvan levittäminen on koettu vaaraksi yleiselle järjestykselle ja moraalille, mutta varsinaista eläimiin sekaantumista ei. Tällainen ristiriita tulisi ehdottomasti poistaa laista kriminalisoimalla eläimiin sekaantuminen myös pelkkänä tekona.
Eläimiin sekaantumisen täyskielto perustuu siihen, että nykyinen lainsäädäntö ei vastaa ihmisten moraali- ja oikeustajua, ei kohtele eläintä yksilönä ja voi olla eläimelle hyvin haitallista. Maa- ja metsätalousministeriössä on meneillään eläinsuojelulain uudistus, jonka nimenomaisena lähtökohtana on eläimen itseisarvo, hyvinvointi ja kunnioitus. Myös esimerkiksi Norjassa, Tanskassa ja Ruotsissa on viime vuosina kriminalisoitu eläimiin sekaantuminen nimenomaan tekona. Näiden lainsäädäntöhankkeiden taustalla ovat olleet ajatukset eläinten hyvinvoinnista ja kunnioittamisesta. Nyt tehtävä kriminalisointi ei luonnollisesti kuitenkaan koskisi esimerkiksi eläimen astuttamisessa avustamista tai muita normaaleja hoitotoimenpiteitä.
Vaikka osa eläimiin sekaantumisista voisikin olla eläimen näkökulmasta ns. haitattomia, ei minkään teon kriminalisoimatta jättämistä voida rakentaa pelkästään sen varaan, että kyseinen teko on kohteelleen haitaton. Tärkeämpää on teon sijaan kiinnittää huomiota siihen, onko kriminalisointi tai sen tekemättä jättäminen haitallista. Kärsimyksen, tuskan ja kivun asettaminen rangaistavuuden ehdoksi voi johtaa siihen, että tekoa yritetään siinä toivossa, ettei eläin kokisi kipua ja teko ei siksi olisi rangaistava. Tämä tarkoittaa tekojen isompaa määrää kuin siinä tilanteessa, jossa itse teko olisi suoraan kriminalisoitu. Tekojen määrä vuorostaan heijastuu suoraan eläinten kokeman kärsimyksen määrään.
Eläimiin sekaantumisen täyskieltoa ei siis pidä jättää tekemättä sen takia, että tällainen toiminta voi joissain yksittäisissä tapauksissa olla kohteena olevan eläimen kannalta haitatonta. Kyse on teosta, joka on pääsääntöisesti eläimelle haitallista ja tuskaa aiheuttavaa. Lisäksi se loukkaa eläinten oikeuksia sekä hyvinvointia.
Eläinsuojelurikokset on kriminalisoitu rikoslain 17 luvussa. Eläimiin sekaantuminen voitaisiin tehdä rangaistavaksi pikaisesti erillisenä rikoslain muutoksena ja ilman, että joudutaan odottamaan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen mukanaan mahdollisesti tuomia muutoksia. Tämän uudistuksen valmistuminen saattaa kestää vielä pitkään, eikä se ole pohjimmiltaan rikosoikeudellinen uudistus. Rangaistusasteikoksi eläimeen sekaantumiselle olisi perusteltua asettaa eläinsuojelurikosta vastaava asteikko, eli sakkoa tai vankeutta enintään kaksi vuotta.
Kriminalisoinnin tarkoituksena eläinten suojaamisen lisäksi on lainsäätäjän viesti, ettei eläimeen seksuaalisesti sekaantumista voida pitää hyväksyttävänä.