Polttoaineiden hintojen noususta on uutisoitu useaan otteeseen viimeisten kuukausien aikana. Yle uutisoi 29.11.2021, että bensiinin ja dieselin hinta on pysytellyt kalliina jo tavallista pitempään. Uutisen mukaan bensiinin hinta oli ollut nousujohteisessa suunnassa öljyn maailmanmarkkinahinnan takia jo alkuvuodesta 2021 lähtien. Isoin korotus tapahtui kesän jälkeen, kun bensiinilitran hinta kapusi monin paikoin kahden euron tuntumaan.
Polttoaineiden hintojen noususta kärsivät erityisesti syrjäseuduilla asuvat ihmiset, joille henkilöauto on välttämätön töissä käynnin kannalta. Työmatkoja varten sopiva joukkoliikenne on vähäistä, tai sitä ei käytännössä ole lainkaan. Mitä enemmän työmatkoihin kuluu rahaa, sitä vähemmän arjen muihin välttämättömiin menoihin on varaa. Yle uutisoikin vastikään helmikuussa 2022 pariinkin otteeseen siitä, kuinka polttoainehintojen kallistuminen vaikuttaa erityisesti maaseudulla elävien elämään. Työssäkäynnin kallistumisen lisäksi hintojen nousu eristää jutuissa haastateltujen suomalaisten mukaan heitä koteihinsa, sillä töihin liittymättömään liikkumiseen autolla ei ole varaa.
Raakaöljyn hinta on ollut nousussa. Asia on suomalaistenkin kannalta olennainen, sillä bensan hinta vaihtelee jatkuvasti raakaöljyn hinnan mukaan. Ylen helmikuinen uutinen, joka on päivitetty 14.2.2022, tietää kertoa, että öljyn hinta oli tuolloin yhteensä 95,4 dollaria barrelilta. Nordea pohti tuolloin viikkoraportissaan, voiko raakaöljyn hinta kiivetä pian jopa sadan dollarin rajan yläpuolelle. Viime aikoina bensan ja dieselin hinnat ovat nousseet muita kuluttajahintoja nopeammin ja olleet yksi inflaation aiheuttajista. Hintakehitykseen ovat vaikuttaneet kiristynyt geopoliittinen tilanne ja öljyntuotannon vaikeudet maailmalla.
Maailmanmarkkinoiden lisäksi valtion toimet vaikuttavat polttoaineiden hintojen nousuun. Vuonna 2020 hallitus perusteli polttoaineveron korotusta harhaanjohtavasti indeksikorotuksena. Iltalehti uutisoi 15.12.2021 tuoreen selvityksen osoittaneen, että dieselin litrahinta voisi nousta vuoteen 2030 mennessä jopa 60 senttiä jakeluvelvoitteen myötä. Jakeluvelvoitteella tarkoitetaan sitä, kuinka paljon huoltoasemilla myytävien polttoaineiden energiasisällöstä täytyy tulla uusiutuvista energialähteistä. Keväällä 2021 Suomen hallitus hyväksyi fossiilittoman liikenteen tiekartan. Siinä esitetään yhtenä toimenpiteenä jakeluvelvoitteen tason nostamista. Sen osuus hintojen kohoamisesta bensapumpuilla on enintään 25 senttiä. Fossiilittoman liikenteen tiekartassa ehdotetaan jakeluvelvoitteen nostamista 34 prosenttiin tai jopa korkeammalle, mikäli kotimainen tuotanto antaa siihen mahdollisuuden. Jo nykyisillä päätöksillä jakeluvelvoite nousee vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttiin. Tällä hetkellä Suomessa on voimassa 18 prosentin jakeluvelvoite. Se sisältää kahden prosenttiyksikön lisävelvoitteen. Mediassa esillä olleiden tietojen mukaan keskusta ehdotti aikaisemmin jakeluvelvoitteen kiristämistä jopa 40 prosenttiin.
Huolestuttava tilanne on saanut jopa osan ammattiyhdistysliikkeestä älähtämään. Tammikuussa aloittamani lakiesityksen valmistelun tueksi Teollisuusliitto vaatii Ilta-Sanomissa 10.2.2022 julkaistun uutisen mukaan nopeita toimia Marinin hallitukselta polttoainehintojen vuoksi. Liiton mukaan hinnat ovat pian kynnys työssäkäynnille. Ratkaisuksi Teollisuusliitto esitti matkakuluvähennyksen korottamista. Vaatimusta perusteltiin muun muassa sillä, että tehtaat ja teolliset laitokset sijaitsevat keskusten ja asuintaajamien ulkopuolella eikä teollisuuden työntekijöillä ole usein muuta vaihtoehtoa kuin käyttää omaa autoa työmatkoihin. Teollisuusliiton omista jäsenistä 62 prosenttia kulkeekin kyselytutkimuksen mukaan työmatkat säännöllisesti omalla autollaan.
Jopa seurakunnissa on huomattu nousseiden polttoainehintojen vaikutus. Yle uutisoi 27.1.2022, että kohonneet sähkö- ja polttoainekustannukset ovat lisänneet diakonia-avun tarvetta. Uutisessa käsiteltiin tilannetta Hämeenlinnassa. Seurakunnan johtavan diakoniatyöntekijän mukaan moni joutuu pohtimaan nyt sitä, miten talous kestää työssä käymisen. Elämän peruskustannukset ovat nousseet niin korkeiksi, että vähävarainen ei pärjää, vaikka olisi työpaikka. Uutisen mukaan vuonna 2021 Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan diakonialla oli kaikkiaan 3 000 asiakaskontaktia, mikä on viitisensataa enemmän kuin vuonna 2020.
Polttoaineen lisäksi kotitalouksien ostovoimaa koettelevat muutkin haasteet. Yle kertoi 12.1.2022, kuinka sähkön hinta nousi Suomessa viime vuonna ennätykseen. Jatkoa voi uutisen mukaan olla luvassa tänäkin vuonna. Myös ruoan hinnan arvioidaan lähtevän tänä vuonna voimakkaaseen nousuun. Yle uutisoi asiasta viime syksynä pariinkin otteeseen. 4.2.2022 Ylellä taas oli analyysiä inflaatiokehityksestä yleisesti. Palkansaajien reaaliansiot laskivat Tilastokeskuksen mukaan 1,1 prosenttia loppuvuonna 2021. Se on suurin pudotus reaaliansioiden kehityksessä koko 2000-luvulla neljännesvuosittain tarkasteltuna. Reaaliansiot vähenevät, kun kuluttajahinnat nousevat nopeammin kuin ansiotaso. Uutisessa huomautetaan, että edellisen kerran lähellä samaa lukemaa käytiin vuonna 2011.
Markkinataloudessa hyödykkeiden hintamuutoksia pidetään yleisesti hyväksyttynä asiana. Markkinatalouspohjaisissa yhteiskunnissa valtioiden vaikutus alentavasti hintoihin on enimmässä määrin veropoliittista, sillä vapaaseen kilpailuun ei lähtökohtaisesti haluta liialti puuttua. Siksi polttoainehintoja ja kansalaisten ostovoimaa koskevassa keskustelussakin verotuksella on keskeinen sija. Esimerkiksi bensan hintaan suoraan vaikuttavan raakaöljyn hinnalle maailmanmarkkinoilla Suomi ei mahda käytännössä mitään. Sen sijaan verotuksen tasoa säätelemällä valtio voi vaikuttaa siihen, paljonko kansalaiselle jää rahaa arkikuluihinsa. Verotusta keventämällä myös suomalaisen ostovoima kasvaa. Lakialoite esittääkin verovähennysoikeuden rahamäärällistä kasvattamista työmatkojen osalta. Tämä helpottaisi lukuisten suomalaisten arjen taloustilannetta työmatkojen suhteen kasvaneiden polttoainekustannusten keskellä. Nykyisen lain nojalla matkakustannuksia voi vähentää enintään 7 000 euroa, ja omavastuuosuus on 750 euroa. Lakialoitteessa esitetyn ehdotuksen mukaan lakia muutettaisiin siten, että matkakustannuksia voisi vähentää enintään 10 000 euroa, ja omavastuuosuus olisi 500 euroa.