Viimeksi julkaistu 19.4.2021 19.59

Lakialoite LA 72/2017 vp 
Arja Juvonen ps ym. 
 
Lakialoite laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 20 §:n muuttamisesta

Eduskunnalle

Lakialoitteessa ehdotetaan muutettavaksi lakia ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) (myöh. vanhuspalvelulaki) siten, että lain henkilöstöä koskevaan 20 §:ään lisätään uusi kolmas momentti, jossa henkilöstön vähimmäismäärästä säädetään nykyistä tarkemmin.  

Vanhuspalvelulain toimeenpanoa selkeyttämään ja tukemaan laaditut laatusuositukset sisältävät ikääntyneiden henkilöiden hoitoon liittyviä ohjeistuksia ja suosituksia. Ikääntyneiden hoidon laadun parantamisen edellytykseksi laatusuosituksissa määritellään muun muassa henkilöstön määrää eli hoitajamitoitusta. Laatusuosituksessa esitetään henkilöstön vähimmäismääräksi tehostetussa palveluasumisessa 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Laatusuosituksessa esitetty henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa välittömään asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön mitoitusta. 

Vanhuspalvelulakiin sisältyvässä henkilöstöä koskevassa 20 §:ssä edellytetään, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden toimintakyvyn edellyttämää palvelun tarvetta ja turvaavat heille laadukkaat palvelut. Vanhuspalvelulain 20 §:n on arvioitu antavan laatusuosituksille ja viranomaisvalvonnalle aikaisempaa vankemman pohjan. Lakitasoiset säännökset on tarkoitettu vahvaksi tueksi muun muassa laatusuosituksessa esitettyyn henkilöstön määrään.  

Suomen Lähi- ja perushoitajaliitto Super on tehnyt selvityksen hoitajamitoituksen toteutumisesta ympärivuorokautisissa vanhusten asumispalveluissa. Selvitys suoritettiin tutkimalla toteutuneet henkilöstömitoitukset keväällä 2014 kolmen viikon työvuorolistoista sellaiselta ajanjaksolta, johon ei sisältynyt normaalista arjesta poikkeavia juhlapyhiä tai lomajaksoja. Selvitykseen osallistuneet työpaikat olivat julkisia palveluntuottajia, ja laskennassa käytetty kaava oli sama kuin Valviran ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (seur. THL) vuonna 2013 tekemässä selvityksessä.  

Valviran ja THL:n selvitys tehtiin ennen vanhuspalvelulain voimaantuloa, ja siitä selvisi, että hoitajamitoitus oli alle suositellun rajan noin joka viidennessä vanhusten asumisyksikössä. Tilanne oli sama sekä julkisissa että yksityisissä ympärivuorokautista hoitoa antavissa yksiköissä. Kysely selvitti myös sen, että toteutunut hoitajasuhde oli pienempi kuin oli suunniteltu. Superin tekemän vuoden 2014 kevään selvityksen mukaan henkilöstömitoituksen tilanne oli edelleen vuoden 2013 tasolla, eli suositusten mukaista 0,50-tason henkilöstömitoitusta ei ole Suomessa saavutettu. Tilanne on huolestuttava, ja se on ristiriidassa vanhuspalvelulain tarkoituksen ja suosituksen kanssa.  

Hoitajamitoituksessa havaitut epäkohdat, hoitajamitoituksen ailahtelevaisuus ja hoitajamitoituksen epätasapuolinen jakautuminen ovat syitä siihen, että vanhuspalvelulakia on ryhdyttävä täsmentämään hoitajamitoituksen osalta välittömästi. Ikääntyneiden määrän ja hoidon tarpeen lisääntyessä tulee turvata riittävät resurssit tehostetussa asumispalveluyksikössä. Tämä edellyttää hoitajamitoituksen kirjaamista vanhuspalvelulakiin. 

THL:n vanhuspalvelulain tilaa koskeva selvitys vuodelta 2016 on selvittänyt vanhuspalvelulain vaikutuksia. Selvityksessä todetaan, että iäkkäiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen palveluihin sekä sosiaalipalveluihin tarvitaan lisää resursseja ja hoitajamitoitusta on nostettava laatusuosituksen 0,50-tasosta 0,60 hoitotyöntekijään asiakasta kohden. 

Hoivayksiköissä on suuriakin eroja asiakkaiden hoidon vaativuudessa, sillä vanhainkotihoivan ja pitkäaikaishoidon määrä vähenee entisestään tulevaisuudessa. Tehostetun palveluasumisen piiriin tulee siirtymään tulevaisuudessa hoitoisuudeltaan entistäkin vaativampia asiakkaita. Mikäli terveyskeskusten vuodeosastoilla on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, on vähimmäismitoitukseksi myös määriteltävä lailla 0,70. Hoitajamitoituksen täsmentäminen lailla turvaa muuttumattoman ja yhdenvertaisen hoitajamitoituksen suomalaisessa vanhustenhoidossa ja vahvistaa hoivayksiköiden resursseja. 

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella ehdotamme,

että eduskunta hyväksyy seuraavan lakiehdotuksen: 

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 20 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
lisätään ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain (980/2012) 20 §:ään uusi 3 momentti seuraavasti: 
20 § 
Henkilöstö 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Henkilöstön vähimmäismäärä tehostetussa palveluasumisessa on 0,60 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Terveyskeskusten tai muiden sellaisten hoivayksiköiden vuodeosastoilla, joissa on pitkäaikaishoidossa asiakkaita, joiden hoidon tarve on perusteltu lääketieteellisesti tai turvallisen hoidon varmistamiseksi, vähimmäismitoitus on 0,70 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Henkilöstön vähimmäismitoitus tarkoittaa todellista hoitoon osallistuvan henkilöstön mitoitusta, jossa poissaolevien työntekijöiden osuus korvataan sijaisilla. Henkilöstön vähimmäismäärään luetaan vain ammattikoulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.  
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 24.10.2017 
Arja Juvonen ps 
Juho Eerola ps 
Ritva Elomaa ps 
Teuvo Hakkarainen ps 
Laura Huhtasaari ps 
Olli Immonen ps 
Toimi Kankaanniemi ps 
Rami Lehto ps 
Leena Meri ps 
Jani Mäkelä ps 
Mika Niikko ps 
Tom Packalén ps 
Mika Raatikainen ps 
Jari Ronkainen ps 
Sami Savio ps 
Ville Tavio ps 
Ville Vähämäki ps