Lakivaliokunta käsittelee hallituksen esitystä valtion talousarvioksi vuodelle 2024 ja valtioneuvoston selontekoa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027 oikeusministeriön hallinnonalan kannalta. Talousarvioesitykseen ja julkisen talouden suunnitelmaan sisältyy lisämäärärahoja muun muassa oikeudenhoidon toimintaedellytysten vahvistamiseen, rikosvastuun toteuttamiseen ja rikollisuuden ehkäisyyn. Valiokunta pitää lisämäärärahoja yleisesti ottaen myönteisinä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin.  

Oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen

Talousarvioesityksessä oikeusministeriön hallinnonalalle ehdotetaan vuodelle 2024 määrärahoja noin 1,2 miljardia euroa. Määrärahataso on noin 96 miljoonaa euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa, kun vuosittain vaihtelevia vaalimenoja ei oteta huomioon. Myös julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvässä valtiontalouden kehyksessä oikeusministeriön hallinnonalan määrärahat ovat vuosittain noin 1,2 mrd. euroa eli aiempaa korkeammalla tasolla. 

Oikeusministeriön hallinnonalan määrärahatason vahvistumisen taustalla on viime vuonna laadittu laatuaan ensimmäinen valtioneuvoston selonteko oikeudenhoidosta ja sen toimintaedellytyksistä (VNS 13/2022 vp). Sen mukaan oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kohtuullisiin oikeudenhoidon tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan yhteensä noin 1 200 htv:ta vuoteen 2030 mennessä, mikä edellyttää oikeudenhoidon perusrahoituksen pysyvää lisäämistä keskimäärin 90 milj. eurolla vuodessa. Rahoitustarpeessa on otettu huomioon hallinnonalan tuottavuuspotentiaalin hyödyntäminen, mikä vähentää resurssitarvetta yhteensä noin 15 milj. eurolla vuoteen 2030 mennessä (ks. VNS, s. 29). 

Oikeudenhoidon selonteon käsittelyssä eduskunta edellytti lakivaliokunnan mietinnön (LaVM 31/2022 vp) pohjalta, että hallitus huolehtii oikeudenhoidon toimintaedellytyksistä ja ryhtyy välittömiin toimenpiteisiin oikeudenhoidon rahoitusvajeen korjaamiseksi selonteossa esitettyjen resurssitarpeiden perusteella (EK 84/2022 vp). Lisäksi eduskunta edellytti toimia selonteossa esitettyjen lainsäädännöllisten ja muiden toimenpiteiden jatkotyöstämiseksi ja toteuttamiseksi.  

Selonteossa todetun rahoitusvajeen korjaamiseksi oikeudenhoidon resursseja on vahvistettu edellisen hallituksen kevään 2023 teknisen kehyksen lisäyksillä, jotka ovat 30 milj. euroa vuonna 2024, 40 milj. euroa vuonna 2025, 55 milj. euroa vuonna 2026 ja 50 milj. euroa vuodesta 2027 lukien. Tämän lisäksi oikeudenhoidon resursseja vahvistetaan julkisen talouden suunnitelmassa 25 milj. eurolla vuodesta 2025 lukien. Yhteensä oikeudenhoidon määrärahat vahvistuvat siten vuonna 2024 30 milj. eurolla, vuonna 2025 65 milj. eurolla, vuonna 2026 80 milj. eurolla ja vuodesta 2027 lukien 75 milj. eurolla.  

Lakivaliokunta pitää edellä kuvattuja oikeudenhoidon rahoituspohjaa vahvistavia lisämäärärahoja erittäin myönteisinä, sillä oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaaminen pysyvin lisämäärärahoin on tarpeellista ja kiireellistä. Lakivaliokunta on pitkään ja toistuvasti kiinnittänyt vakavaa huomiota oikeudenhoidon riittämättömiin määrärahoihin ja siitä aiheutuviin ongelmiin, kuten oikeudenkäyntien ja käsittelyaikojen liian pitkään kestoon sekä henkilöstön kuormittumiseen. Tätä taustaa käsitellään tarkemmin valiokunnan oikeudenhoidon selonteosta antamassa mietinnössä (ks. LaVM 31/2022 vp, s. 3—5, ja siinä mainitut aiemmat lausunnot). Kuten valiokunta on aiemmin korostanut, oikeudenhoidon toimijat huolehtivat valtion ydintehtävistä, minkä vuoksi niiden voimavarat on tärkeää turvata myös taloudellisesti niukkoina aikoina. Kyse on oikeudenhoidolle merkityksellisistä lisäyksistä, jotka eivät kuitenkaan valtion budjetin tasolla ole suuria.  

Vuoden 2024 talousarvioesitykseen sisältyvä 30 milj. euron lisäys oikeudenhoidon resurssien varmistamiseen ei täysin vastaa oikeudenhoidon selonteon mukaista kyseisen vuoden lisärahoituksen tarvetta nykyisten tehtävien hoitamiseksi (ks. VNS 13/2022 vp, s. 30), mutta valiokunta pitää sitä tärkeänä askeleena oikeaan suuntaan. Saadun selvityksen mukaan kyseinen lisäys ehdotetaan osoitettavaksi hallinnonalan eri toimijoille porrastetusti huomioiden muun muassa tarpeiden kiireellisyys ja toimijakohtaiset mahdollisuudet siirtyvän määrärahan käyttöön. Esimerkiksi tuomioistuimille sitä osoitetaan 19 milj. euroa, Rikosseuraamuslaitokselle 4 milj. euroa ja Syyttäjälaitokselle 2 milj. euroa. Oikeudenhoidon selonteon mukaista määrärahaa ei kuitenkaan kohdenneta Ulosottolaitokselle vielä vuonna 2024. Valiokunta käsittelee Ulosottolaitoksen tilannetta jäljempänä tarkemmin. 

Oikeudenhoidon määrärahat vahvistuvat edellä kuvatun mukaisesti erityisesti vuodesta 2025 lukien. Oikeusministeriöltä saadun selvityksen mukaan nykyisten tehtävien rahoitusvaje paikataan julkisen talouden suunnitelmassa täysimääräisesti ja lisämäärärahat mahdollistavat selonteossa osoitetun 1 200 henkilötyövuoden lisäyksen toteutumisen kehyskaudella. Valiokunta on tästä erittäin tyytyväinen, sillä henkilöstöresurssien lisääminen on olennaista oikeudenhoidon toimintaedellytysten turvaamiseksi, käsittelyaikojen lyhentämiseksi sekä nykyisen henkilöstön työkuorman vähentämiseksi. Selonteosta antamaansa mietintöön viitaten valiokunta painottaa, ettei henkilöstön lisäämiseen tarkoitettua oikeudenhoidon rahoitusta tule käyttää tietojärjestelmiin eikä toimitiloihin (ks. LaVM 31/2022 vp, s. 12). 

Pysyvä lisärahoitus nykyisten tehtävien hoitamiseen parantaa mahdollisuuksia henkilöstön suunnitelmalliseen rekrytointiin sekä myös määräaikaisuuksien vähentämiseen. Sen voidaan myös arvioida edistävän oikeudenhoidon tehtävien houkuttelevuutta ja siten lisäävän alan pito- ja vetovoimaa. Saadun selvityksen mukaan merkittävä osaavan lisähenkilöstön rekrytoiminen aiheuttaa kuitenkin haasteita useilla toimijoilla eri henkilöstöryhmissä, ja oikeudenhoidon toimijat kilpailevat keskenään samoista henkilöistä. Rekrytointiin ja siihen mahdollisesti liittyvin ongelmiin on siten aiheellista kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Tältä osin valiokunta viittaa myös oikeudenhoidon selonteon mietinnössä esittämäänsä (LaVM 31/2022 vp, s. 13 ja 14). Henkilöstön saatavuuden varmistamiseksi valiokunta pitää kannatettavana hallitusohjelman kirjausta siitä, että käräjänotaarien määrää tullaan lisäämään. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan myös tämän tavoitteen toteuttamiseen tulisi ohjata lisäresursseja tuomioistuimille. 

Lakivaliokunta kantaa kuitenkin huolta siitä, että julkisen talouden suunnitelman mukaan oikeusministeriön pääluokkaan osoitetaan hallitusohjelman mukaisesti vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö. Saadun selvityksen mukaan kyse on kehyskauden lopulla noin 18 milj. euron säästövelvoitteesta. Valiokunta pitää tärkeänä, ettei mahdollisten säästövelvoitteiden kattamiseksi jouduta sopeuttamaan toimintaa eikä säästöjä kohdenneta henkilöstöresursseihin.  

Oikeudenhoidon laadun ja oikeuden saatavuuden parantaminen

Oikeudenhoidon selonteossa käsitellään henkilötyövuosien lisäämisen ohella oikeudenhoidon laadun parantamista, mikä selonteon mukaan edellyttää noin 18 milj. euron vuosittaista lisäystä vuodesta 2024 lukien (ks. VNS 13/2022 vp, s. 30). Laadun parantamisella tarkoitetaan selonteon mukaan julkisen oikeusavun saatavuuden ulottamista keskituloisille sekä palvelun tarjonnan turvaamista yksityisten oikeusavustajien palkkiotasoa korottamalla.  

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että oikeudenhoidon laadun parantamiseen ei sisälly lisämäärärahaa ensi vuoden talousarvioesityksessä eikä julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvässä valtiontalouden kehyksessä. Valiokunta toteaa, että oikeusapujärjestelmän toimivuus rakentuu osin sen varaan, että myös yksityiset avustajat (asianajajat ja luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat) hoitavat oikeusapuasioita. Yksityisten avustajien palkkioiden tasoa ei kuitenkaan ole korotettu vuoden 2014 jälkeen, mikä saadun selvityksen mukaan on omiaan heikentämään yksityisten avustajien halukkuutta ottaa hoitaakseen oikeusapuasioita. Tämä taas heikentää oikeusavun ja siten oikeussuojan ja oikeusturvan saatavuutta.  

Oikeuden saatavuuden parantamisessa merkitystä on myös julkisen oikeusavun saatavuuden laajentamisella. Valiokunta toteaa, että eduskunta on kuluvan vuoden alussa lakivaliokunnan mietinnön pohjalta edellyttänyt, että hallitus ryhtyy pikaisesti lainsäädännöllisiin ja muihin toimenpiteisiin riita-asian oikeudenkäynneistä aiheutuvien kustannusten ja prosessikynnyksen alentamiseksi sekä selvittää toimia, joilla voidaan tukea riita-asian asianosaisten taloudellisia mahdollisuuksia vastata oikeudenkäynnistä aiheutuvista kustannuksista (ks. EV 240/2022 vp ja LaVM 23/2022 vp, s. 4 ja 5). 

Ulosottolaitos ja pakotteiden täytäntöönpano

Oikeudenhoidon selonteon mukaista lisämäärärahaa oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi ei edellä todetuin tavoin osoiteta Ulosottolaitokselle vuonna 2024, vaan vasta myöhemmin kehyskaudella. Ministeriöiltä saadun selvityksen mukaan tämä johtuu siirtyvien määrärahojen käytön mahdollisuudesta.  

Ulosottolaitos on kuitenkin talousarvioesityksen ja julkisen talouden suunnitelman valiokuntakäsittelyssä tuonut esiin, että ulosottotoimen rahoitus on vahvassa syöksykierteessä, ja ulosoton määrärahat ovat ensi vuonna alijäämäiset. Niin ikään Ulosottolaitos on kiinnittänyt huomiota siihen, että ensi vuoden talousarvioesitykseen ei sisälly Ulosottolaitokselle lisämäärärahaa Venäjän ja Ukrainan välisen sodan johdosta asetettujen pakotteiden täytäntöönpanoon. Tämä merkitsee sitä, että kuluvan vuoden 1,1 milj. euron määräraha poistuu. 

Oikeudenhoidon selonteosta ja valiokunnan siitä antamasta mietinnöstä ilmenee, että Ulosottolaitoksen perusrahoituksen taso on riittämätön (ks. VNS 13/2022 vp, s. 52 ja LaVM 31/2022 vp, s. 10). Valiokunta kantaakin huolta Ulosottolaitoksen perusrahoituksen tilanteesta ja pitää tärkeänä, että ulosottotoimen tilannetta seurataan tarkoin ja sen riittävistä voimavaroista huolehditaan.  

Valiokunta pitää valitettavana, ettei talousarvioesityksessä osoiteta Ulosottolaitokselle lisämäärärahaa pakotteiden täytäntöönpanoon. Pakoteasiat työllistävät Ulosottolaitosta huomattavasti ja tilanteen pitkittyessä erityistäytäntöönpanon mahdollisuudet hoitaa muita tehtäviä, kuten harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaa, heikentyvät. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että Ulosottolaitokselta saadun selvityksen mukaan EU:n tasolla on arvioitu, että pakotteet jatkuvat vielä vuosia (ks. myös VNS 13/2022 vp, s. 51).  

Poliisin määrärahojen lisäämisen vaikutukset oikeudenhoidon määrärahatarpeisiin

Hallitusohjelman mukaan poliisin resursseja lisätään portaittain siten, että poliisien määrä on 8 000 vaalikauden lopussa. Lakivaliokunta katsoo, että poliisin lisärahoituksen kehittymistä ja sen käyttöä rikostorjuntaan tulee jatkossa seurata tarkoin, sillä lisäykset rikostorjuntaan lisäävät myös oikeusministeriön hallinnonalan toimijoiden määrärahatarpeita.  

Valiokunta korostaa aiempiin kannanottoihinsa viitaten, että toimiva rikosoikeudenhoito edellyttää tasapainoista ja riittävää resursointia kaikille rikosprosessiketjuun kuuluville toimijoille. Lisättäessä poliisin rikostorjunnan määrärahoja tulee siten huolehtia myös oikeudenhoidon toimijoiden määrärahatarpeista oikeasuhtaisesti ja tasapainoisesti, jotta Syyttäjälaitoksessa, tuomioistuimissa, oikeusavussa tai Rikosseuraamuslaitoksessa ei synny pullonkauloja rikosprosessiketjuun (ks. mm. LaVM 31/2022 vp, s. 3, ja siinä viitatut aiemmat lausunnot).  

Rikosseuraamuslaitos

Talousarvioesitys ja julkisen talouden suunnitelma antavat aiempaa paremmat lähtökohdat Rikosseuraamuslaitoksen toiminnalle, sillä muun muassa lisämääräraha oikeudenhoidon resurssien varmistamiseksi mahdollistaa noin 240 henkilötyövuoden lisäyksen vuoteen 2027 mennessä. Valiokunta on tästä erittäin tyytyväinen, sillä se on pitkään kiinnittänyt vakavaa huomiota Rikosseuraamuslaitoksen taloudellisten voimavarojen ja henkilöstöresurssien riittämättömyyteen toiminnan laajuuteen, käytössä olevaan laitosrakenteeseen ja täytäntöönpanon vaikuttavuustavoitteisiin nähden (ks. LaVM 31/2022 vp, s. 3, ja siinä viitatut aiemmat lausunnot). Toiminnan tason nostaminen lainsäädännön vaatimusten edellyttämälle tasolle vaatisi kuitenkin vielä merkittävästi suurempaa henkilöstömäärän lisäystä. Lisäksi inflaatio on lisännyt vankiloiden toiminnan kannalta välttämättömiä kustannuksia, mikä on kiristänyt Rikosseuraamuslaitoksen taloudellista tilannetta.  

Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että palvelujatkumoista rangaistuksen täytäntöönpanon aikana ja rangaistuksen suorittamisen jälkeen huolehditaan. Tässä suhteessa olennaisia ovat Rikosseuraamuslaitoksen ja hyvinvointialueiden palveluketjut. Tämän vuoksi valiokunta kiinnittää huomiota hyvinvointialueiden vaikeaan taloustilanteeseen, sillä jos palvelujatkumoja vankilasta vapautumisen vaiheeseen ei ole tai ne eivät ole toimivia, rangaistuksen täytäntöönpanon aikana tehdyn kuntoutustyön vaikutukset voivat valua hukkaan.  

Hallitusohjelman mukaan hallitus käynnistää vankilaverkoston uudistamisen turvallisen ja kustannustehokkaan rangaistusten täytäntöönpanon toteuttamiseksi. Hallitusohjelman mukaan huolehditaan siitä, että vankilaverkosto on riittävän laaja; että yksiköt ovat sijainnin, valvonnan ja henkilöstön saatavuuden kannalta mahdollisimman tarkoituksenmukaisia ja että vankipaikkojen ja varmuusosastojen määrää vastaa tarvetta. 

Vuoden 2024 talousarvioesityksessä Rikosseuraamuslaitokselle ehdotetaan hallitusohjelman toteuttamiseksi 5 milj. euroa vankilahankkeiden suunnitteluun ja vankiloiden turvatekniikan päivittämiseen. Valiokunta pitää vankilahankkeiden suunnittelua ja siihen osoitettua lisämäärärahaa sinällään myönteisinä. Valiokunta kuitenkin korostaa, että vankilaverkoston uudistamista tulee arvioida mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti lyhyen ja pitkän aikavälin tarpeet huomioiden. Vankipaikkojen määrän tulee vastata tarvetta. Lisäksi vankilaverkoston tulee olla rangaistusten täytäntöönpanon toteuttamisen kannalta mahdollisimman toimiva ja tarkoituksenmukainen sekä alueellisesti riittävän kattava ja hajautettu.  

Rikollisuuden ehkäisy ja rikosten uhrien tukipalvelut

Hallitusohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota nuoriso- ja jengirikollisuuden sekä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan. Lakivaliokunta pitää kyseisen rikollisuuden torjuntaa tärkeänä ja ajankohtaisena, minkä vuoksi se myös korostaa torjunnan edellyttämistä resursseista huolehtimista.  

Rikosuhripäivystys vastaa rikosten uhrien yleisten tukipalveluiden toteuttamisesta. Sen rahoitukseen on vuoden 2024 talousarvioesityksessä ehdotettu 100 000 euron korotusta. Valiokunta pitää lisäystä rikosten uhrien kannalta tärkeänä. Rikosuhripäivystykseltä saadun selvityksen mukaan se ei kuitenkaan paikkaa ensi vuoden rahoitusvajetta siinä määrin, että Rikosuhripäivystys voisi taata palvelujen säilyvän nykyisellä tasolla, kun asiakasmäärät kasvavat sekä palkka- ja muut kustannukset nousevat. Saamansa selvityksen valossa valiokunta pitää tärkeänä, että Rikosuhripäivitykselle turvataan riittävä rahoitus paitsi ensi vuodelle myös myöhemmin kehyskaudelle.