Yleistä

Valtioneuvosto on yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa 16.3.2020 todennut maassa vallitsevan poikkeusolot koronavirustilanteen takia. Hallituksen esityksessä on kyse väliaikaisesta sääntelystä, jonka tavoitteena on mahdollistaa yhtiöiden ja muiden yksityisten yhteisöjen kevään ja kesän 2020 kokousten järjestäminen terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti. 

Esityksessä ehdotetaan lakia, jolla poiketaan väliaikaisesti eräistä osakeyhtiölain, asunto-osakeyhtiölain, osuuskuntalain, yhdistyslain ja eräiden muiden yhteisölakien säännöksistä Covid-19-epidemian (koronavirus) leviämisen rajoittamiseksi. Ehdotuksen mukaan yhtiökokous, osuuskunnan kokous, yhdistyksen kokous ja muut laissa tarkoitetut vastaavat kokoukset voidaan järjestää syyskuun 2020 loppuun mennessä, vaikka laissa, yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrätään tiukemmasta määräajasta. Yhteisön hallituksen tulee kuitenkin laatia tilinpäätös viimeistään kesäkuun 2020 loppuun mennessä. Esitys sisältää säännökset myös muun muassa siitä, että osuuskunnan ja rekisteröidyn yhdistyksen kokoukseen voi osallistua valtuutetun välityksellä ja hallitus voi sallia jäsenille etäosallistumisen näitä keinoja koskevien lakiin ja sääntöihin perustuvien rajoitusten estämättä tietyin edellytyksin. Ehdotetun lain on tarkoitus olla voimassa 30.9.2020 asti. 

Esityksessä katsotaan, että sen perusteella yhteisöjen hallituksilla on riittävästi aikaa ja keinoja järjestää kevään kokoukset yhteisöjen tarpeiden, resurssien ja terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti. Esityksellä pyritään koronavirustilanteen aikana viruksen leviämisestä aiheutuvien haittojen estämiseen ja rajoittamiseen siten, että osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien ja yhdistysten osakkeenomistajien ja jäsenten kokoukset voidaan järjestää kullekin yhteisölle sopivalla tavalla kokonaan tai pääosin etäkokouksina, joissa otetaan huomioon epidemiaan liittyvät terveydensuojeluvaatimukset (ks. HE, s. 18). 

Lakivaliokunta lausuu esityksestä oman toimialansa kannalta. Valiokunta on tarkastellut esitystä erityisesti yhdistysten ja yhdistyslakia koskevien poikkeusten osalta. Yhdistyksien osalta esityksessä tarkoitetut koronavirustilanteesta johtuvat toimet liittyvät erityisesti yhdistysten kokousten pitämisajankohdan lykkäämismahdollisuuteen sekä asiamiehen käytön ja etäosallistumisen helpottamiseen. Esitys sisältää vain välttämättömät väliaikaiset toimet, jotta kokoukset voidaan järjestää terveydensuojeluvaatimusten mukaisesti, eikä se sisällä muita helpotuksia tai muutoksia kokousjärjestelyihin. Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa esitykseen sisältyvää lakiehdotusta seuraavin huomioin ja muutosesityksin. 

Yhdistysten kokousten lykkääminen ja väliaikaisen lain soveltamisen pituus

Yhdistyksien osalta esityksessä tarkoitetut koronavirustilanteesta johtuvat toimet liittyvät ensinnäkin yhdistysten kokousten pitämisajankohdan lykkäämismahdollisuuteen. 

Voimassa olevan lain mukaan yhdistyksen kokous on pidettävä säännöissä määrättynä aikana (yhdistyslaki, 503/1989, 20 §). Sääntökäytännössä yhdistyksen kokouksen määräaika voi olla ennen tai jälkeen yhtiö- ja osuuskuntalainsäädännössä säädettyä kuutta kuukautta tilikauden päättymisestä. Yleensä tilikausi on kalenterivuosi, jolloin tilinpäätöksen käsittelevä sääntömääräinen kokous on yleensä kevätkaudella. 

Esityksessä ehdotetaan (lakiehdotuksen 5 §:n 1 mom.) yhdistyslain 20 §:n 1 momentista poiketen, että yhdistyksen kokous, joka sääntöjen määräyksen mukaan tulisi järjestää kesäkuun 2020 loppuun mennessä, voidaan sääntöjen estämättä pitää syyskuun 2020 loppuun mennessä. Sama määräaika koskee esityksen mukaan yhdistyslain 20 §:n 2 momentissa tarkoitettua yhdistyksen ylimääräistä kokousta. 

Esityksestä ilmi käyvin tavoin (HE, s. 9) noin 106 000 rekisteröidyllä yhdistyksellä on yhteensä miljoonia jäseniä ja yhdistysten muodostamilla moniportaisilla järjestöillä suuri merkitys monilla yhteiskunnan aloilla. Yhdistysten jäsenkunta on koko väestöön verrattuna keskimäärin vanhempaa, ja on myös yhdistyksiä, joiden jäsenkunta kuuluu kokonaan tai pääosin koronavirusepidemian riskiryhmiin. Osalla yhdistyksistä on tarve jäsenten ja valtuutettujen sääntömääräisen kokouksen määräajan tilapäiseen pidentämiseen 30.9.2020 asti, jotta yhdistyksellä on aikaa kokouksen toteuttamiseen kokoontumisrajoitus ja jäsenkunta huomioon ottaen (ks. HE, s. 14). Lakivaliokunta pitää esityksessä ehdotettua yhdistysten kokousten pitämisajankohdan lykkäämismahdollisuutta perusteltuna koronavirusepidemian aiheuttamassa tilanteessa. 

Saamansa selvityksen perusteella valiokunta kuitenkin katsoo, että kokouksen lykkäämismahdollisuuden suhteen ei ole perustetta kohdella eri tavoin yhdistyksiä, joiden sääntömääräinen kokous olisi pidettävä esityksessä tarkoitetun 30.6.2020 sijasta viimeistään 31.8.2020 mennessä. Tämän vuoksi lakivaliokunta esittää talousvaliokunnalle, että lakiehdotuksen 5 §:n 1 momentin ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti: 

Lakiehdotuksen 8 §:n mukaan nyt käsiteltävä väliaikainen laki ja ehdotetut poikkeukset ovat voimassa 30.9.2020 asti. Edellä selostetun mukaisesti myös yhdistysten kokoukset voidaan pitää mainittuun ajankohtaan mennessä. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa (HE, s. 24—27) tuodaan esiin, että vaikka ehdotus sisältää tilapäisiä poikkeuksia, joilla voi olla vaikutuksia muun muassa yhdistymisvapauden kannalta, ehdotuksella turvataan näiden oikeuksien toteutuminen, koska ilman ehdotettuja poikkeuksia ei kokouksiin osallistuminen olisi mahdollista kaikille jäsenille epidemiasta johtuvista syistä. Säätämisjärjestysperusteluiden mukaan poikkeuksien merkitystä rajoittaa, että niitä sovelletaan vain 30.9.2020 asti. Epidemian kesto ei tällä hetkellä ole tiedossa. Esityksen perusteluista ilmi käyvin tavoin poikkeuksien jatkamisesta voidaan tarvittaessa säätää erillisellä lailla. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman normaaliin lainvalmistelukäytäntöön perustuvan virkamiesarvion mukaan arvio poikkeusten jatkamistarpeista tehtäneen kesäkuussa. 

Asiassa saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta pitää asianmukaisena väliaikaisen lain voimassaoloa ja kokousten lykkäämismahdollisuutta 30.9.2020 asti. Lakivaliokunta kuitenkin edellyttää, että poikkeusten jatkamistarpeen arviointi epidemiatilanteen valossa tehdään riittävän ajoissa, jotta tilanne poikkeusten jatkon osalta on selkeä yhdistysten kannalta. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys myös yhdistysten kevät- ja syyskokousten yhdistämisestä yhdeksi kokoukseksi. Valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan kokousten yhdistämisen tai ennen nyt käsiteltävän lain mahdollistamia poikkeuksia tapahtuvien kokousten siirtojen lainmukaisuus riippuu kokonaisarvioinnista, joka on tehtävä yhdistyskohtaisesti. Siirtojen mahdollisuuteen vaikuttaa yhdistyksen hallituksen huolellisuusvelvoitteensa mukaisesti tekemä kokonaisarviointi muun muassa siitä, mitä yhdistyksen säännöt mahdollistavat, minkälaisia asioita on päätettävänä, mitkä ovat terveydensuojelulliset tarpeet yhdistyksen jäsenkunta huomioon ottaen, sekä arvioon siitä, että siirrosta ei aiheudu vahinkoa yhdistykselle eikä sen jäsenille. 

Asiamiehen käytön helpottaminen yhdistysten osalta

Yhdistyksien osalta esityksessä tarkoitetut koronavirustilanteesta johtuvat toimet liittyvät myös asiamiehen käytön helpottamiseen. 

Voimassa olevan lain mukaan yksityinen henkilö voi käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen kokouksessa valtuutetun välityksellä vain, jos säännöissä niin määrätään (yhdistyslain 25 §:n 1 mom.). Yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla sama koskee myös valtuutettujen kokousta. 

Esityksessä ehdotetaan (lakiehdotuksen 5 §:n 2 mom.), että yhdistyslain 25 §:n 1 momentista ja säännöistä poiketen hallituksen päätöksellä voidaan sallia, että asiamies voi edustaa yhtä tai useampaa jäsentä 30.9.2020 mennessä pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Esityksen mukaan lain 21 §:stä poiketen hallitus voi sallia, että myös valtuutettu saa valtuuttaa toisen valtuutetun käyttämään oikeuttaan valtuutettujen kokouksessa. Ehdotetun säännöksen mukaan yhdistyksen tai valtuutettujen kokouksessa järjestettävässä äänestyksessä saman asiamiehen edustamien jäsenten tai valtuutettujen yhteenlaskettu äänimäärä on enintään kymmenesosa kokouksessa edustettujen jäsenten tai valtuutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä. Esityksen perustelujen mukaan yhden asiamiehen edustamien jäsenten yhteenlaskettua äänimäärää on rajoitettu valtakirjojen keräämiseen liittyvien ongelmien välttämiseksi (HE, s. 17). 

Käytännössä on hyvin yleistä (ks. HE, s. 14), että yhdistyksen kokouksessa ei voi käyttää edustajaa puuttuvien sääntömääräysten vuoksi. Sama koskee valtuutettujen kokousta. Esityksen mukaan yhdistysten osalta on tarpeen tilapäisesti sallia edustajan käyttäminen ilman sääntömääräystä ja sääntömääräyksen estämättä, jotta yhdistyksellä on poikkeusoloissa samat keinot kokousten järjestämiseen kuin muillakin yhteisöillä. 

Käytännössä asiamiehen käytön helpottaminen lisää esityksen mukaan (HE, s. 19) jäsenten osallistumismahdollisuuksia yhdistyksissä. Valiokunta katsoo, että asiamiehen käyttömahdollisuutta puoltavat erityisesti vallitsevat kokoontumisrajoitukset sekä terveydelliset syyt, jotta riskiryhmät voivat tarvittaessa osallistua asiamiehen välityksellä kokoukseen. Vallitsevassa tilanteessa on myös perusteltua, että asiamiehen voidaan sallia tarvittaessa edustavan myös useampaa jäsentä. Esityksen mukaan (HE, s. 19) asiamiehen käyttöä koskevilla lisäedellytyksillä varmistetaan se, että poikkeusoloissa valtakirjoja keräämällä ei voi muuttaa yhteisön sisäisiä voimasuhteita normaalioloihin verrattuna. 

Edellä selostetun valossa sekä hallituksen esitystä ja saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että esityksessä ehdotetut säännökset asiamiehen käyttämisestä ovat koronaepidemian aiheuttamassa tilanteessa perusteltuja ja tarpeellisia. 

Lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että lakiehdotuksen mukaan hallitus voi joko sallia valtuutetun käytön tai olla sitä sallimatta. Näin ollen hallitus voi käytännössä myös asettaa sellaisia perusteltuja edellytyksiä, jotka ovat yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisia. Yhdistyksen tarkoitukseen ja toimintaan perustuen esimerkiksi puolueyhdistyksen hallitus voi edellyttää, että puoluekokouksessa asiamiehen on oltava puolueen perusjärjestön jäsen. 

Etäosallistumisen helpottaminen yhdistysten osalta

Yhdistyksien osalta esityksessä tarkoitetut koronavirustilanteesta johtuvat toimet liittyvät myös etäosallistumisen helpottamiseen. 

Voimassa olevan lain mukaan etäosallistuminen yhdistyksen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla on lain mukaan mahdollista vain, jos siitä on määrätty säännöissä (yhdistyslain 17 §:n 2 mom.). Yhdistyslain 21 §:ssä tarkoitetulla tavalla sama koskee myös valtuutettujen kokousta. 

Etäosallistumisen osalta esityksessä ehdotetaan (lakiehdotuksen 5 §:n 3 mom.), että yhdistyslain 17 §:n 2 momentin ensimmäisestä virkkeestä ja 21 §:stä poiketen yhdistyksen hallitus voi sallia 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun osallistumisen kokoukseen postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla, vaikka tällaista menettelyä ei ole sallittu säännöissä ja vaikka yhdistys ei ole hyväksynyt tätä varten lain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä. 

Käytännössä on hyvin yleistä (ks. HE, s. 14), että yhdistyksen kokoukseen ei voi etäosallistua puuttuvien sääntömääräysten vuoksi. Sama koskee valtuutettujen kokousta. Esityksen mukaan yhdistysten osalta on tarpeen tilapäisesti sallia myös etäosallistumismahdollisuuden tarjoaminen ilman sääntömääräystä ja sääntömääräyksen estämättä, jotta yhdistyksellä on poikkeusoloissa samat keinot etäkokousten järjestämiseen kuin muillakin yhteisöillä. Käytännössä etäosallistumisen helpottaminen lisää esityksen mukaan (HE, s. 19) jäsenten osallistumismahdollisuuksia yhdistyksissä. 

Edellä selostetun valossa sekä hallituksen esitystä ja saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että esityksessä ehdotetut edellä selostetut säännökset etäosallistumisesta ovat koronaepidemian aiheuttamassa tilanteessa perusteltuja ja tarpeellisia. 

Valiokunta korostaa, että lakiehdotuksen mukaan etäosallistuminen on vain osallistumisvaihtoehto, jonka hallitus voi sallia. On mahdollista, että osalla jäsenkuntaa ei ole riittäviä digitaitoja tai mahdollisuuksia. Yhdistyksen johdon huolellisuusvelvoitteen mukaista on huolehtia siitä, että yhdistyksen jäsenkunta huomioon ottaen kaikilla jäsenillä on käytännössä riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon. Tällöin voi esimerkiksi olla tarpeen sallia asiamiehen käyttäminen lakiehdotuksen 5 §:n 3 momentissa tarkoitetussa etäosallistumisessa. 

Jos jäsenellä ei ole valmiuksia etäosallistumisvälineen käyttämiseen, voi käytännössä esiintyä tilanteita, joissa hänellä on tekninen "digiavustaja" kokouksessa, vaikka yhdistyslaki ei sitä nimenomaan sallikaan, koska rajoituksen noudattamista ei käytännössä voi valvoa etäosallistumisessa. Osallistumistapojen valinnassa ja kokousten käytännön toteuttamisessa on syytä huomioida, että etäosallistumisessa ei välttämättä voida todeta varmasti, ketkä kaikki kokoukseen tosiasiassa osallistuvat jäsenten ja mahdollisten asiamiesten lisäksi. 

Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että yhdistyksen hallitus antaa riittävät menettelyohjeet etäosallistumisen osalta äänestykset mukaan lukien. Yhdistyksen johdon huolellisuusvelvoitteen mukaista on valita ja valmistella etäosallistumiskeinot niin, että jäsenillä on riittävä mahdollisuus osallistua yhdistyksen kokouksen päätöksentekoon. Mallia voidaan ottaa esimerkiksi äänestys- ja vaalijärjestyskäytännöistä. Sama koskee etäosallistumista valtuutettujen kokoukseen. Varsinaista yhdistyslain 30 §:ssä tarkoitettua äänestys- ja vaalijärjestystä ei voida hallituksen toimesta hyväksyä. 

Lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että vaikka etäosallistumismahdollisuuden sallimisen myötä käytännössä kaikki kokouksen osallistujat voivat osallistua kokoukseen hallituksen päättämällä tavalla etäosallistuen, tulee kokouksella tästä huolimatta olla fyysinen kokouspaikka, koska etäosallistuminen yhdistyksessä on vain vaihtoehtoinen osallistumistapa. 

Yhdistyksen päätöstä voidaan yhdistyslain 32 §:n 1 momentin mukaan muotovirheen johdosta moittia yhdistystä vastaan ajettavalla kanteella, jos virhe on voinut vaikuttaa päätöksen sisältöön tai muuten yhdistyksen jäsenen oikeuteen. Etäosallistuminen on edellä todetuin tavoin vain vaihtoehtoinen osallistumistapa. Tämän vuoksi valiokunnan oikeusministeriöltä saaman selvityksen mukaan jäsenen etäosallistumisvälineiden puute ei käytännössä voisi muodostua päätöksen moiteperusteeksi. Myöskään yhden tai muutaman jäsenen etäyhteyden katkeaminen kesken kokouksen ei käytännössä muodostaisi moiteperustetta. Käytännössä etäkokouksen osallistujan puutteelliseen laitteistoon liittyvien moiteperusteiden mahdollisuutta vähentää se, ettei lakiehdotuksessa tarkoitettu etäosallistuminen ole pakollista ja että se on hallituksen päätöksellä mahdollista yhdistää menettelyyn, jossa jäsen valtuuttaa toisen henkilön osallistumaan kokoukseen puolestaan. 

Lakivaliokunta toteaa lisäksi selvyyden vuoksi, että lakiehdotuksen 5 §:n 2 momentilla ei poiketa yhdistyslain 17 §:n 2 momentin vaatimuksesta, jonka mukaan yhdistyksessä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen, etäosallistumisoikeus voi olla vain kokouksen aikana. 

Ennakkoilmoittautuminen

Esityksen mukaan (lakiehdotuksen 5 §:n 4 mom.) yhdistyksen hallitus voi myös päättää valtuutuksen sallimiseksi tai etäosallistumisen järjestämiseksi tarpeellisesta ennakkoilmoittautumisesta kokoukseen. Ehdotetun säännöksen mukaan hallitus voi päättää, että lakiehdotuksen 5 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetun osallistumisen edellytyksenä on ilmoittautuminen yhdistyksen kokoukseen viimeistään tiettynä päivänä, joka voi olla aikaisintaan viikkoa ennen kokousta. Tällöin kokouskutsuaika lasketaan viimeisestä ilmoittautumispäivästä. 

Ehdotetun säännöksen perusteluista ilmi käyvin tavoin (HE, s. 23) yhdistyksen hallitus voi päättää etäosallistumisen tavoista. Etäosallistumisen järjestämiseen yleisesti käytössä olevilla palveluilla tarvitaan palvelua käyttävien jäsenten sähköiset yhteystiedot, minkä vuoksi esityksessä on ehdotettu, että yhdistyksen hallituksen päätöksellä kokoukseen osallistumisen edellytyksenä on ennakkoilmoittautuminen, vaikka siitä ei määrättäisi säännöissä. Ennakkoilmoittautumisen yhteydessä osallistujilta voidaan kerätä sähköpostiosoitteet, joita käytetään vain kokousjärjestelyyn. Lakivaliokunta pitää ennakkoilmoittautumista koskevaa säännösehdotusta perusteltuna muun muassa käytännön kokousjärjestelyiden vuoksi. Valiokunnalla ei ole huomauttamista ehdotukseen. 

Muita huomioita

Lainsäädännössä on suuri määrä eri ministeriöiden toimialoihin kuuluvia lakeja, joissa säädetään erilaisista kokouksista. Eräänä esimerkkinä lainsäädäntö liittyen rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin. Nyt käsiteltävä hallituksen esitys koskee vain osaa tällaisesta lainsäädännöstä. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että vallitsevassa koronavirustilanteessa eri ministeriöissä selvitetään pikaisesti niiden toimialaan liittyvän lainsäädännön osalta erilaisiin kokouksiin liittyvät mahdolliset väliaikaiset muutostarpeet.