Valtioneuvoston jatkokirjelmässä tarkoitetun direktiiviehdotuksen keskeisimpiä kysymyksiä ovat Suomen kannalta olleet muun muassa rikosten määritelmät, raskauttavat seikat, vanhentumisajat, oikeushenkilön rangaistusvastuu, ilmoittamisvelvollisuus rikoksista sekä lasten kanssa työskentelevien ja vapaaehtoistoimijoiden rikostaustan selvittäminen.
Direktiiviehdotus on neuvottelujen kuluessa kehittynyt monilta osin Suomen neuvottelutavoitteiden mukaiseen suuntaan. Kaikilta osin neuvottelutavoitteitta ei kuitenkaan ole täysin saavutettu. Lakivaliokunta lausuu neuvottelutilanteesta seuraavaa.
Rikostaustan selvittäminen
Komission direktiiviehdotuksesta antamassaan lausunnossa lakivaliokunta korosti suhtautuvansa rikostaustan selvittämiseen velvoittavan säännösehdotuksen (12 artikla) tavoitteeseen ehdottoman myönteisesti, sillä on erittäin tärkeää pyrkiä estämään lasten turvallisuutta vaarantavista rikoksista aiemmin tuomittujen henkilöiden toimiminen lasten parissa (ks. LaVL 10/2024 vp, s. 7). Lakivaliokunta kuitenkin totesi, että direktiiviehdotuksen mukainen velvollisuus selvittää lasten kanssa työskentelevien ja vapaaehtoisten rikostausta oli ehdoton eikä se mahdollistanut, että asiasta voitaisiin miltään osin säätää kansallisesti toisin. Valiokunta arvioi direktiiviehdotuksen ehdottoman velvoitteen kuormittavan merkittävästi vapaaehtoistoimintaa ja voivan myös tarkoittaa vapaaehtoistehtävien ja vapaaehtoistoimijoiden määrän laskua. Valiokunta katsoi, että ehdotettuun artiklaan tulee pyrkiä saamaan riittävästi joustavuutta ja liikkumavaraa, jotta asiasta voidaan säätää kansallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
Valtioneuvoston jatkokirjelmästä ilmenee, että rikostaustan selvittämistä koskevaan artiklaehdotukseen on pyritty saamaan joustavuutta ja liikkumavaraa, mutta tavoiteltua joustavuutta sääntelyyn ei ole täysin saatu. Velvollisuutta on kuitenkin viimeisimmässä puheenjohtajamaan ehdotuksessa rajattu niin, että se koskisi ainakin kaikkein keskeisimpiä toimialoja, joita olisivat lastensuojelu, opetus- ja kasvatus, lastenhoito ja terveydenhuolto. Velvollisuuden laajentaminen muiden alojen toimijoihin jäisi kansallisen harkinnan varaan. Lisäksi viimeisimmän ehdotuksen johdanto-osassa on korostettu sitä, että velvollisuuden ei tarvitsisi kattaa tilapäistä työskentelyä tai toimintaa.
Valtioneuvoston kannan mukaan valtioneuvosto on neuvottelutilanne huomioiden valmis hyväksymään puheenjohtajamaan ehdottaman rikostaustan tarkistamiseen velvoittavan säännöksen, vaikka se kiristää voimassa olevaa sääntelyä.
Aiempaan lausuntoonsa viitaten lakivaliokunta katsoo, että rikostaustan selvittämistä koskevan sääntelyn on olennaista olla tarkoituksenmukaista ja oikeasuhtaista tavoitteisiin nähden. Tämän vuoksi valiokunta pitää edelleen ensisijaisena tavoitteena pyrkiä saamaan ehdotettuun artiklaan riittävästi joustavuutta ja liikkumavaraa, jotta asiasta voidaan säätää kansallisesti mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla. Vähimmäistavoitteena valiokunta pitää rikostaustan selvittämisvelvoitteen rajaamista puheenjohtajamaan viimeisimmän ehdotuksen mukaisesti tiettyihin toimialoihin ja johdanto-osan selventämistä niin, ettei velvollisuuden tarvitse kattaa tilapäistä työskentelyä tai toimintaa.
Suostumus
Voimassa olevaan direktiiviin sisältyy velvoite kriminalisoida muun muassa raiskaus (3 artikla). Komission alkuperäisessä ehdotuksessa suojaikärajan ylittäneeseen lapseen kohdistuva raiskaus on määritelty suostumuksen puuttumiseen perustuvaksi. Puheenjohtajan viimeisimmässä ehdotuksessa suostumuksen yksityiskohtaisempaa määritelmää on kuitenkin kavennettu ja määrittelyä on osittain siirretty direktiivin johdanto-osaan, koska osa jäsenvaltioista vastustaa velvoitetta perustaa raiskaussäännös olennaisilta osin suostumuksen puuttumiseen ja suostumuksen määrittelemistä direktiivissä.
Valtioneuvoston kannan mukaan Suomi on neuvotteluissa edistänyt määrätietoisesti yhteistyössä muiden samanmielisten jäsenvaltioiden kanssa suostumuksen puuttumiseen perustuvan raiskaussäännöksen sisällyttämistä direktiiviin.
Valtioneuvoston tavoin lakivaliokunta kannattaa suostumuksen puuttumiseen perustuvan raiskaussäännöksen sisällyttämistä direktiiviin. Lakivaliokunnan mielestä komission alkuperäiseen ehdotukseen sisältyvä tai siihen pohjautuva laajempi määritelmä olisi lasten seksuaaliväkivallalta suojelemisen kannalta perustelluin.
Lakivaliokunta on tukenut suostumuksen puutteeseen perustuvan raiskauksen säätämistä rangaistavaksi myös naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan torjumisesta annetun direktiiviehdotuksen käsittelyn yhteydessä (ks. LaVL 17/2023 vp). Suuren valiokunnan tavoin lakivaliokunta pitää tärkeänä, että Suomi määrätietoisesti yhteistyössä muiden samanmielisten jäsenvaltioiden kanssa edistää neuvotteluissa ja muissa yhteyksissä esitetyn kaltaisen säännöksen sisällyttämistä EU-tason lainsäädäntöön (ks. SuVL 14/2023 vp).