Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että esityksellä pyritään parantamaan erilaisten erityisryhmien mahdollisuuksia käyttää julkisen sektorin tarjoamia digitaalisia palveluja. Tätä kautta voidaan edistää kansalaisten tasa-arvoisuutta ja erityisryhmien itsenäisiä osallistumismahdollisuuksia yhteiskunnan toimintaan. Ehdotetulla sääntelyllä pyritään lisäksi kehittämään digitaalisten palvelujen laatua ja tietoturvallisuutta. Digitaalisella palvelulla esityksessä tarkoitetaan verkkosivustoa tai mobiilisovellusta sekä niihin liittyviä toiminnallisuuksia.
Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että asiantuntijalausuntojen mukaan lakiehdotus voi tuoda digitaalisten palveluiden piiriin kokonaan uusia käyttäjäryhmiä, kuten aisti- ja fyysisesti vammaisia henkilöitä, jotka eivät ole aiemmin pystyneet käyttämään näitä palveluja. Valiokunta pitää erityisen hyvänä, että esityksessä on korostettu sisältöjen ymmärrettävyyden ja selkokielen käytön merkitystä. Selkokielellä laadittu palvelu on usein helppokäyttöinen kaikkien käyttäjäryhmien kannalta.
Digitaalisten palvelujen saavutettavuus on monitasoinen kysymys, joka on helpointa toteuttaa palvelujen kehittämisvaiheessa. Valiokunta korostaa erityisesti uusien palvelujen osalta, että esteettömyyteen ja palvelujen saavutettavuuteen tulee kiinnittää korostetusti huomiota heti palvelujen suunnitteluvaiheesta lähtien.
Soveltamisalan kansallinen laajentaminen
Esityksessä ehdotetaan saavutettavuusdirektiivin vaatimusten lisäksi myös kansallisia laajennuksia sääntelyn soveltamisalaan siten, että saavutettavuusvaatimukset koskisivat myös eräitä keskeisiä yleisölle tarjottavia digitaalisia palveluja, kuten vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen- ja finanssialan palveluja ja tietyiltä osin myös postipalveluja. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansalliset ratkaisut saattavat erota tältä osin merkittävästikin eri EU-maissa.
Asiantuntijakuulemisessa on suhtauduttu osin myös kriittisesti kansallisten laajennusten tarpeeseen ja esityksen soveltamisalan selkeyteen. Lisäksi on tuotu esille, että myöskään esityksen saavutettavuusvaatimusten sisältö ei ole kaikilta osin riittävän täsmällinen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että vaatimusten sisältö määrittyy ja täsmentyy keskeisiltä osin komission antamien täytäntöönpanopäätösten kautta. Toimijoita koskevien vaatimusten osalta valiokunta korostaa kuitenkin valvovan viranomaisen tärkeää roolia toimijoiden ohjauksessa ja neuvonnassa, jotta vaatimusten sisällöstä ei jää käytännössä epäselvyyttä.
Sähköinen tunnistaminen.
Valiokunta on useissa aiemmissa mietinnöissään ja lausunnoissaan korostanut tarvetta kehittää digitaalisesti tarjottavien palvelujen esteettömyyttä. Sähköinen tunnistaminen on keskeinen osa monia kansalaisille tärkeitä julkisia palveluja, ja saavutettavuutta tulee siten edistää myös sähköisen tunnistamisen osalta. Valiokunta pitää näin ollen perusteltuna, että saavutettavuutta koskevat vaatimukset ulotetaan esityksen myötä myös vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista annetun lain (617/2009) 12 §:ssä tarkoitettuun rekisteriin merkittyihin vahvan sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajien tunnistuspalveluihin. Tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi valiokunta ehdottaa kuitenkin hallintovaliokunnalle, että se korostaisi mietinnössään esityksen 1. lakiehdotuksen 3 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteluihin sisältyvää hyvin keskeistä rajanvetoa, jonka mukaan saavutettavuusvaatimuksia sovellettaisiin tunnistuspalveluihin liittyviin digitaalisiin palveluihin ja sääntelyn soveltamisalaan eivät siten kuulu tunnistusvälineet, vaan tunnistustapahtumaan liittyvien verkkosivustojen tai mobiilisovellusten sisällöt.
Valiokunta pitää palvelujen helppokäyttöisyyden ja yksityisyyden suojan kannalta perusteltuna ja hyvänä, että esityksen 1. lakiehdotuksen 6 §:ssä ehdotetaan säädettäväksi niistä perusteista, joilla viranomainen voi ylipäätään vaatia asiakkailta sähköistä tunnistamista digitaalisessa palvelussa.
Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että parhaillaan valmisteilla olevasta esteettömyysdirektiiviehdotuksesta (COM(2015) 615 lopullinen) seuraa todennäköisesti saavutettavuusvaatimuksia myös laajemmin yksityiselle sektorille sekä mahdollisesti myöskin varsinaisille sähköisen tunnistamisen tunnistusvälineille.
Postin yleispalvelu ja yleisradiotoiminta.
Valiokunta pitää postin yleispalvelua kaikille kansalaisille tärkeänä ja keskeisenä palveluna, joten saavutettavuutta koskevan sääntelyn soveltamisalan laajentaminen koskemaan myös näitä palveluita on perusteltua.
Valiokunta pitää asianmukaisena, että julkisen yleisradiotoiminnan harjoittajien digitaaliset palvelut on suljettu esityksen soveltamisalan ulkopuolelle, koska erityisryhmien huomioonottamisesta on säädetty näiden palvelujen osalta erikseen.
Tunnistusvälineiden saatavuus
Valiokunta on jo aiemmin pitänyt sähköisen tunnistamisen palveluita eräänlaisina tietoyhteiskunnan peruspalveluina ja korostanut, että kansalaisten epätasa-arvoiseen asemaan tunnistusvälineiden saamisen kannalta tulee etsiä aktiivisesti ratkaisukeinoja kansalaisten yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja yhteiskunnasta syrjäytymismahdollisuuksien ehkäisemiseksi. Osin tilanne on saadun selvityksen mukaan tältä osin parantunutkin. Valiokunta kuitenkin painottaa nyt käsittelyssä olevan esityksen ulkopuolisena asiana, että sähköisten tunnistusvälineiden saatavuuden ongelmiin on edelleen välttämätöntä etsiä ratkaisut niiden kansalaisryhmien osalta, joilla tunnistusvälineen saatavuuden ongelmat johtuvat taloudellisista, sosiaalisista tai muista vastaavista syistä.