VALTIONEUVOSTON SELVITYS
Ehdotus
Komission tiedonannon tarkoituksena on vastata tilanteeseen, jossa kohtuuhintaisten lannoitteiden saatavuus on vaarantunut. Lannoitteiden hinnat alkoivat kallistua Covid-19-kriisin aikana, ja tuotantoketjuun liittyvät haasteet (ml. Venäjän toimet maakaasun viennin rajoittamiseksi syksyllä 2021) ja helmikuussa 2022 alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat vahvistaneet hintakehitystä entisestään. Venäjä, jonka osuus maailman lannoitteiden viennistä vuonna 2020 oli noin 15 %, on asettanut rajoituksia omien elintarvikkeiden ja lannoitteiden raaka-aineiden mukaan lukien energian viennille, mikä on vähentänyt niiden maailmanlaajuista tarjontaa ja nostanut hintoja.
Tiedonannossa todetaan lannoitekaupan olevan erittäin keskittynyttä. Vuonna 2020 viisi suurinta lannoiteviejää vastasivat 43 % typpilannoitteiden, 76 % fosforilannoitteiden ja 83 % kaliumlannoitteiden kaupasta. Lannoitteiden raaka-aineiden (maakaasu, fosfori, kalium) saatavuus on epätasaisesti jakautunutta, ja Venäjä on merkittävä ko. raaka-aineiden lähde.
Tiedonannon mukaan erityisesti matala- ja keskituloiset maat kärsivät lannoitemarkkinoiden kireästä tilanteesta. Ruoantuotanto riippuu muustakin kuin lannoitteista, mutta erityisen kriittisen nykytilanteesta tekee lannoitepulan nopea vaikutus maatalouden satoihin.
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on varoittanut maailmanlaajuisesta lannoitekriisistä, mikä osoittaa, että se saattaa vaarantaa ruoantuotannon tulevina vuosina vaikuttaen maihin, joilla ei ole taloudellista kykyä toteuttaa tukiohjelmia lannoitteiden kohtuuhintaisuuden ylläpitämiseksi. Maailmanlaajuinen lannoitteiden niukkuus johtuu ensisijaisesti typpilannoitteiden tuotannossa tarvittavan maakaasun korkeasta hinnasta. Euroopassa on merkittävää lannoiteteollisuutta, mutta se on riippuvainen maakaasun tuonnista sekä fosforin ja kaliumin tuonnista. Kesällä 2022 maakaasun osuus EU:n ammoniakin tuotannon muuttuvista tuotantokustannuksista oli jopa 90 %. Ammoniakki on typpilannoitteiden valmistuksessa tarvittava välituote. Elokuussa 2022 kaasun hintojen ollessa ennätystasolla teollisuus sulki 70 % ammoniakin tuotantokapasiteetistaan, koska tuotanto oli muuttunut kannattamattomaksi. Nykyisillä alentuneilla maakaasun hinnoilla ammoniakin valmistuskapasiteetin käyttöasteen arvioidaan olevan 50 % ja merkittävä osa EU:n tuotannosta on ollut vuonna 2022 keskeytettynä. EU:n tuotannon väheneminen rajoittaa myös EU:n lannoitevientiä kolmansiin maihin. Toisin kuin Venäjä disinformaatiossaan väittää, Venäjän lannoitetuotanto ja -vienti eivät ole merkittävästi vähentyneet tai estyneet EU:n asettamien pakotteiden johdosta, vaan vienti on uudelleenohjautunut toisille markkinoille ja viennin arvo on kasvanut lannoitteiden maailmanmarkkinahinnan nousun johdosta.
Vaikka lannoitteita on edelleen saatavilla EU:ssa, niiden kohtuuhintaisuus on haaste viljelijöille (syyskuussa 2022 typpilannoitteiden hinnat olivat 149 % korkeammalla verrattuna edelliseen vuoteen) samalla, kun myös muiden tuotantopanosten (mm. energian) hinnat ovat nousseet merkittävästi. Korkeat lannoitteiden hinnat vaikuttavat viljelijöiden osto- ja kylvöpäätöksiin, mikä puolestaan voi vaikuttaa seuraavan kauden satoon.
Komission mukaan EU:n toteuttamat toimenpiteet korkeiden energianhintojen lieventämiseksi parantavat osaltaan lannoiteteollisuuden tilannetta, mutta niiden ohella tarvitaan vielä kohdennettuja lyhyen aikavälin toimia. Tavoitteena on, että lannoitetiedonannossa esitellyillä toimilla lievitetään EU:n maanviljelijöiden ja lannoitteiden valmistajien vaikeaa tilannetta ja edistetään EU:n strategista tavoitetta vähentää riippuvuutta Venäjältä tulevasta tuonnista. Päätös komission ehdotuksesta EU:n typpilannoitteiden tuotannossa käytettävien tuotantopanosten tullien (ad valorem 6,5 %) perimisen keskeyttämiseksi vuoden 2024 loppuun asti, pois lukien tuonti Venäjältä ja Valko-Venäjältä, on saatu lähes valmiiksi EU:n neuvostossa. EU:n lannoitevalmistajat ovat lisänneet tuontiaan muilta raaka-ainetoimittajilta Venäjä-riippuvuuden vähentämiseksi. Riittävä lannoitetuotanto on EU:lle strateginen tavoite. Maailmanlaajuisesti EU:n panostusta ruokaturvatilanteen parantamiseen on vahvistettava edelleen. Ruokaturvakeskustelujen sensitiivisyydestä johtuen ruoka ja lannoitteet eivät kuulu EU:n pakotteiden piiriin ja EU työskentelee kansainvälisten järjestöjen kanssa sanktioiden epäsuorien ja suorien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi.
Tiedonannossa komissio muistuttaa lannoitteiden käyttöön liittyen, että EU:n yleinen strateginen tavoite määritellään edelleen Pellolta pöytään -strategian mukaisesti. Tavoitteena oleva ravinnehäviöiden vähentäminen 50 % vuoteen 2030 mennessä ja samalla maaperän kasvukunnon säilyttäminen ovat edelleen saavutettavissa. Lyhyellä aikavälillä olisi kuitenkin pyrittävä kaikin mahdollisin keinoin välttämään vaarantamasta EU:n jatkuvaa panosta elintarvikkeiden saatavuuteen ja kohtuuhintaisuuteen. Kestävään elintarviketuotantoon ja innovatiivisiin teknologioihin siirtymisen nopeutuminen on EU:n rakenteellinen ratkaisu ruoan saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi sekä elinympäristön suojelemiseksi.
Valtioneuvoston kanta
Suomi pitää komission tiedonantoa tarpeellisena. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on aiheuttanut vakavan häiriön lannoite-, maataloushyödyke- ja energiamarkkinoiden toiminnalle ja tässä epävakaassa tilanteessa tulee huolehtia koko elintarvikesektorin toimintavarmuudesta ja varmistaa väestön ruokaturva. EU:n ruoantuotanto on eräiden tuotantopanosten ja -materiaalien sekä jossain määrin myös tuotantoon tarvittavan tekniikan osalta hyvin riippuvainen EU:n ulkopuolelta tulevasta tuonnista. Suomi tukee pyrkimystä vähentää tuontiriippuvuutta erityisesti fossiilisen energian, lannoitteiden ja valkuaisrehuraaka-aineiden osalta.
Suomi on huolissaan maatalouden tuotantokustannusten noususta ennätystasolle ja ylipäätään koko elintarvikesektorin kustannusten nousun vaikutuksesta kannattavuuden heikentymiseen, tuotannon määrään ja laatuun sekä näiden yhteisvaikutuksesta elintarvikkeiden hintojen nousuun.
Suomi suhtautuu myönteisesti komission esittämiin suoriin ja välillisiin keinoihin lannoitteiden saatavuuden ja kohtuuhintaisuuden varmistamiseksi.
Suomi pitää lisäksi hyvin tärkeinä toimina panostusta ravinteiden kierrätykseen, maaperän kasvukunnon parantamiseen sekä valkuaiskasvien viljelyyn ja kasviproteiinialan kasvattamiseen. Suomi pitää myös tärkeänä jatkaa ravinnehävikin vähentämistoimia ja tavoitetta korvata mineraalilannoitteiden käyttöä biomassoista ja jäte- ja sivuvirroista tuotetuilla lannoitevalmisteilla sekä vihreän ammoniakin tuotannon edistämistä. Nämä toimet vahvistavat pitkällä aikavälillä EU:n ruokaturvaa ja ravinneomavaraisuutta.
Suomi katsoo, että komission tulee ryhtyä tarvittaessa EU:n perustamissopimuksen mukaisesti markkinoita tasapainottaviin ja tuotannon kannattavuutta sekä huoltovarmuutta vahvistaviin toimenpiteisiin.
Suomi korostaa tärkeyttä siirtyä kohti sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestäviä, resilienttejä ja oikeudenmukaisia ruokajärjestelmiä niin Suomessa, EU:ssa kuin myös globaalilla tasolla.