Kannatamme esitettyä muutosta työttömyysturvalakiin työsuhteen päättymisen perusteella asetettavan korvauksettoman määräajan lyhentämisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä (2. lakiehdotus). Tältä osin yhdymme valiokunnan lausuntoon.  

Jätämme kuitenkin eriävän mielipiteemme esityksen työsopimuslakiin esitetyn muutoksen osalta (1. lakiehdotus). Esityksessä ehdotetaan lain 7 luvun 2 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että työntekijän henkilöön liittyvissä irtisanomisperusteiden sekä niiden asiallisuuden ja painavuuden arvioimisen kokonaisarvioinnissa otettaisiin huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Muutoksen tarkoituksena on nykytilaan nähden korostaa työnantajan henkilöstömäärän merkitystä kokonaisharkinnassa siten, että pienten työnantajien erityiset olosuhteet saisivat irtisanomisperusteen punninnassa nykyistä suuremman painoarvon. Näin tavoitteena on alentaa pienten työnantajien työllistämiskynnystä ja edistää työllisyyttä. 

Katsomme, että esitys on tarpeeton, sillä jo tällä hetkellä kokonaisarvioinnissa henkilöstömäärä otetaan huomioon. Esitys on huonosti perusteltu, mikä on käynyt ilmi myös valiokunnan asiantuntijakuulemisissa. Esitys tulee luomaan työmarkkinoille epävarmuutta, sillä kukaan ei ole pystynyt arvioimaan sitä, mitä esitys tulee käytännössä tarkoittamaan. On myös huomattava, että hallituksen esityksen asiantuntija-arvioissa työllisyysvaikutuksille ei ole löytynyt juurikaan tutkimuksellisesta eikä empiiristä tukea.  

Hallitus esittää, että työsopimuslain (55/2001) henkilöön perustuvia irtisanomisperusteita koskevaa säännöstä muutetaan siten, että arvioitaessa irtisanomisperusteen asiallista ja painavaa syytä otettaisiin jatkossa huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden määrä sekä työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Lisäksi hallitus esittää työttömyysturvalain (1290/2002) uudistamista siten, että niin kutsuttu karenssi eli työsuhteen päättymisen perusteella asetettava korvaukseton määräaika lyhennettäisiin 60 päivään nykyisestä 90 päivästä niissä tapauksissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.  

Vihreät on tyytyväinen siihen, että hallitus otti askeleita taaksepäin ja muutti alkuperäistä työpaikan kokoon pohjautunutta esitystään yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. On hyvä, että sopu löytyi yhteistyön kautta eikä Suomeen luotu kahden kerroksen työmarkkinoita. Kannatamme myös karenssiajan lyhentämistä. 

Esityksessä on kuitenkin ongelmallinen lähtökohta, jonka mukaan vasta lain tulkitsemisen kautta tultaisiin lopulta näkemään, mitä lakitekstissä mainittu työntekijöiden lukumäärä todellisuudessa tarkoittaa. Samoin esityksen todelliset vaikutukset työllistymiseen tulevat näkyvät vasta viiveellä. 

Hallitus on halunnut esityksellä madaltaa työntekijöiden palkkaamisen kynnystä. Esityksen peruslähtökohta on tähän nähden väärä, sillä asiantuntijalausuntojen mukaan irtisanomisen helpottamisella ei ole merkittävää vaikutusta yritysten haluun tai kykyyn palkata uusia henkilöitä. Lisäksi hallituskaudella työntekijän koeajan enimmäismäärää on jo pidennetty kuuteen kuukauteen, mikä on antanut työnantajalle enemmän aikaa arvioida työntekijän soveltuvuutta tehtäviinsä.  

Sipilän hallituksen työllisyyspolitikka on ollut työntekijöitä kohtaan heikentävää, ja työttömät ovat joutuneet hallituksen leikkauspolitiikan kohteiksi. Takaisinottovelvollisuuden lyhentäminen ja indeksijäädytykset osuvat jo nyt työttömiin. Epäoikeudenmukainen aktiivimalli on leikannut työttömyysturvaa suurelta osalta työttömistä. Hallitus ei ole myöskään kyennyt uudistamaan perhevapaita, vaikka nykyisen perhevapaajärjestelmän jäykkyys ja sen aiheuttamat rakenteelliset ongelmat ovat olleet tiedossa jo pitkään. 

Vihreiden mielestä työllisyyspolitiikkaan kaivataan enemmän tukea ja kannustavuutta. Vihreät haluaa uudistaa työmarkkinoita lisäämällä koulutusta, helpottamalla ensimmäisen ja toisen työntekijän työllistämistä sekä kasvattamalla palkkatuen määrää. Työttömän omaehtoista kouluttautumista on helpotettava. Vihreät haluaa kehittää sosiaaliturvaa kohti perustuloa, joka luo turvaa kaikissa tilanteissa ja tekee työn vastaanottamisesta aina kannattavaa. 

Hallituksen esityksen tavoitteissa on viitattu uusien työpaikkojen luomiseen, mutta esitetty irtisanomissuojan heikentäminen ei tutkimustiedon valossa vastaa tavoitteeseen. Vaikutusarvion mukaan irtisanomissuojan vaikutus työllisyyden ja työttömyyden nettomuutokseen on epäselvä sekä teoreettisen että empiirisen tutkimuksen perusteella. 

Kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa Euroopan maiden alhaisimpia, ja henkilöperusteisen irtisanomisen suoja suurin piirtein eurooppalaista keskitasoa. OECD:n käyttämän kokonaisindikaattorin mukaan Suomen irtisanomissuoja on sekä OECD-maiden että EU-maiden keskitason alapuolella.  

Kansainvälisen vertailun perusteella on mahdotonta sanoa, että liian korkea irtisanomissuoja olisi keskeinen ongelma suomalaisilla työmarkkinoilla. Jo nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa henkilöperusteisen irtisanomisen tilanteissa, joissa työntekijä on esimerkiksi käyttäytynyt epäasiallisesti tai laiminlyönyt työtehtäviään vakavalla tavalla. 

Esityksen tavoitteissa on mainittu myös pienen työnantajan oikeusvarmuuden parantaminen työsuhteessa, kun taas vaikutusarvion mukaan uusi sääntely voi aiheuttaa ensi vaiheessa oikeudellista epävarmuutta. Vaikutusarvion mukaan esitys voi myös lisätä työntekijöiden kokemaa epävarmuutta työsuhteensa jatkuvuudesta. Vaikka esityksen vaikutukset riippuvat myöhemmin muodostuvasta oikeuskäytännöstä, on riskinä se, että erityisesti siirtymävaiheen aikana mielivaltaiset irtisanomiset lisääntyvät, kun uutta linjaa haetaan.  

Mikäli irtisanomisia koskeva oikeuskäytäntö muodostuu pienten yritysten kohdalla huomattavasti aiempaa sallivammaksi, asettaa tämä työntekijät keskenään eriarvoiseen asemaan yrityskoon perusteella. Irtisanomissuojan heikentäminen voi nostaa kynnystä puuttua työpaikalla havaittaviin epäkohtiin sekä lisätä syrjinnän ja epäasiallisen kohtelun riskiä. 

Hallitus esittää myös työsuhteen päättymisen perusteella asetettavan korvauksettoman määräajan lyhentämistä nykyisestä 90 päivästä 60 päivään tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.  

Vasemmistoliitto kannattaa rangaistusluonteisista työvoimapoliittisista karensseista luopumista kokonaan ja pitää esitystä tältä osin oikeansuuntaisena, mutta merkitykseltään hyvin vaatimattomana.  

Edellä kuvatuista syistä irtisanomisperusteita koskeva lakiehdotus taas on heikosti perusteltu sekä työntekijöiden asemaa heikentävä ja eriarvoistava, eikä sitä siksi tulisi hyväksyä. Näistä syistä ehdotan työ- ja tasa-arvovaliokunnalle, että 2. lakiehdotus hyväksytään sosiaali- ja terveysvaliokunnan lausunnon mukaisena ja 1. lakiehdotus hylätään.