Viimeksi julkaistu 20.6.2023 12.06

Valiokunnan lausunto SuVL 1/2023 vp U 76/2022 vp Suuri valiokunta Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus)

Valtioneuvostolle

JOHDANTO

Vireilletulo

Eduskuntaan on saapunut valtioneuvoston jatkokirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus) (U 76/2022 vp, jatkokirjelmä UJ 11/2023 vp). 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • ympäristöneuvos Olli Ojala 
    ympäristöministeriö
  • lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola 
    ympäristöministeriö
  • hallitussihteeri Jenni Korhonen-Pereira Coutinho 
    ympäristöministeriö
  • pysyvän edustajan sijainen Tuuli-Maaria Aalto 
    Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa
  • erityisasiantuntija Antonios Sfakiotakis 
    Suomen pysyvä edustusto Euroopan unionissa
  • erityisasiantuntija Antti Leinonen 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • neuvotteleva virkamies Birgitta Vainio-Mattila 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • erityisasiantuntija Johanna Vanhatalo 
    maa- ja metsätalousministeriö
  • erityisasiantuntija Vesa Kulmala 
    valtiovarainministeriö
  • EU-erityisasiantuntija Jouni Kauremaa 
    eduskunta

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry
  • Metsäteollisuus ry

VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ

Ehdotus

Ehdotus on kuvattu kokonaisuudessaan valtioneuvoston U-kirjelmässä 76/2022 vp. Valtioneuvosto kuvaa U-jatkokirjelmässä neuvoston käsittelyn aikana asetusehdotukseen tehtyjä keskeisimpiä muutoksia ja niiden vaikutuksia sekä niiden suhdetta Suomen neuvottelukantoihin seuraavasti. 

Kansalliset kustannukset 

Suomi on edellyttänyt käsittelyn aikana, että asetusehdotuksen toimeenpanon kansallisia kustannuksia saadaan olennaisesti ehdotuksessa arvioituja kustannuksia pienemmiksi. Tähän pääsemiseksi Suomen keskeinen vaatimus on ollut, että jäsenmaiden liikkumavaraa toimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa tulee lisätä ja asetuksen tulee ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset luonnonolosuhteet ja muut erityispiirteet sekä luonnon tilan parantamiseksi jo tehdyt toimenpiteet. 

Puheenjohtajan ehdotuksessa esitetään toimeenpanon kustannusten kannalta merkittäviä lisäjoustoja luontotyyppien ennallistamiseen sekä heikentämiskieltoon, kaupunkiympäristöjä koskeviin tavoitteisiin ja turvepeltojen ennallistamiseen. 

Suomi on laatinut esityksen laaja-alaisia luontotyyppejä koskevasta ennallistamistavoitteiden lisäjoustosta, jolla olisi merkittävä kustannusvaikutus. Ehdotuksen mukaisesti laaja-alaisimmille luontotyypeille jäsenmaat voisivat määritellä yleistä velvoitetta matalammat ennallistamisen tavoitteet. Näkemys lisäjouston tarpeesta on saanut kasvavaa ymmärrystä jäsenmailta ja komissiolta. Puheenjohtajan esitys pitää jo sisällään kustannusten kannalta merkittäviä muutoksia luontotyyppien ennallistamisen kohdentumiseen, siten että kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen olisi mahdollista vaikuttaa erityisesti toimeenpanon ensimmäisinä vuosina. 

Heikentämiskielto 

Heikentämiskielto rajattaisiin koskemaan 90 % kaikista esiintymistä 100 % sijaan ja heikentämiskiellolle asetettaisiin kynnysarvo. Alkuperäisen ehdotuksen tiukan ja lopputulosperusteisen heikentämiskiellon sijaan heikentämiskiellolle esitetty kynnysarvo mahdollistaisi artiklan kansallisen toimeenpanon siten, että vain merkittävä haitta tulisi pyrkiä estämään ja luontotyyppien esiintymien kestävä käyttö voisi varmemmin jatkua. 

Suotuisan viitealan määrittely ja tuntemattomat luontotyypit 

Puheenjohtaja esittää myös, että ennallistettavia luontotyyppejä koskevat tietopuutteet paikattaisiin vuoteen 2030 mennessä eikä tuntemattomassa tilassa oleviin alueisiin kohdistuisi ennallistamisen suunnitteluvelvoitetta, kuten Suomikin on esittänyt. Merialueiden tietopuutteiden paikkaamiselle esitetään vielä enemmän joustoa. Edelleen puheenjohtaja esittää, että asetuksesta poistettaisiin viittaus 70 vuoden takaiseen tilanteeseen suotuisan viitealan määrittelyn osalta. Sen sijaan viitattaisiin yleisemmin historialliseen levinneisyyteen, mikä paremmin huomioi jäsenvaltioiden erilaisen maankäytön historian. 

Kansallinen metsäpolitiikka ja jäsenvaltioiden liikkumavara 

Suomi on edellyttänyt käsittelyn aikana, että kansallinen metsäpolitiikka huomioidaan ennallistamisasetuksessa ja että yhteisiä metsäindikaattoreita ei sisällytettäisi EU-säädökseen. 

Puheenjohtaja on neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen perusteella päätynyt esittämään kaikille jäsenmaille yhteisten indikaattorien sijaan kolmea kaikille yhteistä ja pakollista indikaattoria sekä viittä valinnaista indikaattoria, joista jäsenmaat valitsisivat kolme omiin olosuhteisiinsa parhaiten soveltuvaa metsäluonnon tilan paranemisen arviointiin. Kukin jäsenvaltio voisi näin valita indikaattorit niin, että ne sopisivat mahdollisimman hyvin kansallisiin olosuhteisiin. 

Kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan liitettävien karttojen tarkkuustasoa koskevia vaatimuksia on muutettu yleisemmiksi, mitä Suomi on pitänyt tärkeänä vapaaehtoisten toimeenpanotapojen turvaamiseksi. 

Muut keskeiset kysymykset 

Suomi on edellyttänyt neuvotteluissa asetusehdotuksen eri kohtiin joukkoa muutoksia, joilla parannettaisiin asetusehdotuksen toimeenpanon edellytyksiä ja parannettaisiin sääntelyn sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Suomi on pyrkinyt säilyttämään tavoitteiden kunnianhimon samalla, kun velvoitteiden toteuttamiskelpoisuuteen on ajettu parannuksia ja kohtuullisuutta. 

Kansallinen ennallistamissuunnitelma 

Neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen pohjalta puheenjohtaja on päätynyt esittämään lisäjoustoja koskien kansallisen ennallistamissuunnitelman laadintaa, sisältöä, arviointia ja tarkistamista. Vuoden 2032 jälkeisen ajan osalta kansallinen ennallistamissuunnitelma voisi olla strategisella tasolla. Kansallista ennallistamissuunnitelmaa olisi uudelleenarvioitava ja tarkennettava heinäkuuhun 2032 ja heinäkuuhun 2042 mennessä.  

Kaupunkien ekosysteemien ennallistaminen 

Komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin kaupunkien vihreiden alueiden ja latvuspeitteisyyden vähentymättömyysvelvoitetta vuoden 2021 tasoon nähden ja prosentuaalisesti määritettyä yhtenäistä kaupunkien vihreiden alueiden lisäysvelvoitetta. Neuvoston ympäristötyöryhmän neuvottelujen pohjalta puheenjohtaja on päätynyt esittämään vertailuajankohdaksi asetuksen voimaantulovuotta ja jäsenmaiden velvoittamista lisäämään vihreitä alueita ja latvuspeitteisyyttä kohti jäsenmaan itse asettamaa tyydyttävää tasoa vuoden 2030 jälkeen. Puheenjohtaja ehdottaa myös soveltamiskynnyksen asettamista kaupunkien vihreiden alueiden vähennyskiellolle vuoteen 2030 asti sekä mahdollisuutta jättää säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle alueet, jotka täyttävät jo säännöksen vaatimukset. Ehdotetut muutokset ottaisivat jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet kaupunkivihreän osalta paremmin huomioon kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa. 

Turvepellot ja ruokaturva 

Turvepeltojen ennallistamisvelvoitteeseen puheenjohtaja esittää lisäjoustoja ja tavoitteiden alentamista. Maatalouskäytössä olevien ojitettujen turvemaiden ennallistamisen osuutta ehdotetaan alennettavaksi ja joustoa lisätään nostamalla muiden kuin turvepeltojen ja turpeennostoalueiden enimmäisosuutta vettämisen kokonaistavoitteessa. Perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voisivat vähentää turvemaan vettämisen määrää maatalouskäytössä olevilla turvemailla, ja ottaessaan käyttöön toimenpiteitä kuivatettujen turvemaiden vettämiseksi jäsenvaltiot voisivat ottaa huomioon kansalliset ja paikalliset olosuhteet. Suomi on ollut avoin artiklaan esitetylle lisäjoustolle, mutta korostanut ehdotuksen mukaisten toimien olevan tärkeitä erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. 

Tehdyn tutkimuksen mukaan turvemaiden ennallistaminen ei vaarantaisi Suomen ruokaturvaa, mutta voi vaikuttaa maatalouteen alueilla, joilla suuri osuus pinta-alasta on turvepeltoja. Ennallistamistoimet mahdollistaisivat maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen parantaen samalla kotimaisen maa- ja metsätalouden kestävyyttä. 

Raportointi ja seuranta 

Neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen perusteella puheenjohtaja on päätynyt esittämään, että luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ennallistamisen vaikutuksia seurattaisiin komission ehdottaman kolmen vuoden sijaan vähintään kuuden vuoden välein. Samoin kivennäismaan peltojen hiiltä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä maisemapiirteitä sekä valinnaisia metsäindikaattoreita seurattaisiin vastaavasti kolmen vuoden sijasta vähintään kuuden vuoden välein. Asetuksen mukaisista toimenpiteistä raportoitaisiin komission ehdottaman vuosittaisen raportoinnin sijaan vähintään kolmen vuoden välein. Raportointi- ja seurantavälin harventaminen toisi alustavan arvion mukaan hallinnollista kustannussäästöä. Laadittavan kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen siten, että vuoden 2032 jälkeistä aikaa koskeva suunnitelma on strategisella tasolla, säästäisi kohtuullisesti ennallistamissuunnitelman laatimiseen tarvittavia resursseja. 

Delegoidut säädökset 

Neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen perusteella puheenjohtaja on päätynyt esittämään, että komissiolle delegoitua säädösvaltaa rajattaisiin siten, että komissio ei voisi lisätä asetuksen liitteeseen I (luontotyypit ryhmittäin) uusia luontotyyppejä ja siten jäsenmaiden velvoitteita, vaan ainoastaan ryhmitellä niitä uudestaan. Lisäksi esitetään, että komission delegoidulla säädöksellä asetuksen liitteeseen II (luontotyyppien luettelo ja luontotyyppiryhmät) voitaisiin tehdä ainoastaan EUNIS-luontotyyppiluokitteluun liittyviä päivityksiä ja ryhmitellä luontotyyppejä uudestaan. Puheenjohtajan kompromissiehdotus rajaa merkittävästi delegoitua toimivaltaa. 

Rahoituskysymykset 

Neuvottelujen loppuvaiheessa puheenjohtaja on useiden jäsenvaltioiden vaatimuksesta sisällyttänyt asetuksen 18 artiklan uuden 6 (a)-kohdan, jonka mukaan komission olisi viimeistään 12 kuukautta asetuksen voimaantulon jälkeen toimitettava raportti, joka sisältäisi asetuksen täytäntöönpanon osalta katsauksen olemassa olevasta EU-rahoituksesta ja arvion myös täytäntöönpanon rahoitustarpeista sekä analyysin mahdollisista rahoitus-puutteista. Puheenjohtajan lisäyksessä todetaan myös, että komission olisi, ennakoimatta vuoden 2027 jälkeistä EU:n monivuotista rahoituskehystä, tarvittaessa esitettävä ehdotuksia, ml. rahoituksellisia esityksiä, rahoituspuutteiden kattamiseksi. 

Uusiutuva energia ja puolustus 

Neuvottelujen kuluessa puheenjohtaja on tuonut ehdotukseen kaksi uutta artiklaehdotusta, joista toinen käsittelee vihreän siirtymän kannalta tarpeellisen uusiutuvan energian huomioimista ennallistamisasetuksessa ja toinen kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen huomioimista. 

Uusi 5(a) artikla huomioi ja yhteensovittaa ehdotusta uusiutuvan energian, strategisen resilienssin sekä vihreän siirtymän kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Jotta ennallistamisasetus ja direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EU) 2018/2001 olisivat yhteensopivia, ehdottaa puheenjohtaja uutta 5(a) artiklaa. Artiklan mukaan uusiutuvan energian laitosten suunnittelu, rakentaminen ja toiminta sekä yhteys verkkoon ja varastointiin olisivat erittäin tärkeän yleisen edun mukaisia ja niiden kohdalla voitaisiin poiketa luontotyyppien tilan parantamisen velvoitteesta sekä heikentymättömyysvelvoitteesta. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat tietyissä tilanteissa poiketa niiden kohdalla vaatimuksesta, ettei vähemmän haitallisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ole saatavilla, mikäli ne sijaitsisivat uusiutuvan energian ydinkehittämisalueista tai määrätyllä rakennusalueella ja joka olisi nimetty suunnitelmassa, joka olisi hyväksytty uusiutuvan energian direktiivin asiaa koskevien artiklojen mukaisesti ja johon olisi kohdistunut SEA-direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen arviointi. Lisäksi ehdotetaan uutta 21(a) artiklaa, jolla muutettaisiin Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun asetuksen (EU) 2022/869 7 artiklaa ja lisättäisiin viittaus ennallistamisasetukseen.  

Puheenjohtaja ehdottaa uutta 5(b) artiklaa koskien kansallista puolustusta. Artiklan tarkoituksena olisi selventää heikentymättömyyskieltoon liittyen, että maanpuolustukseen liittyvillä suunnitelmilla tai projekteilla olisi erittäin tärkeän yleisen edun asema. Lisäksi niiden osalta voitaisiin poiketa myös vaatimuksesta, ettei vähemmän haitallisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ole saatavilla. Mikäli tätä poikkeamismahdollisuutta käytettäisiin, tulisi jäsenvaltion tehdä toimia, joilla tähdätään luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen. 

VALIOKUNNAN PERUSTELUT

(1) Suuri valiokunta ei kannattanut alkuperäistä ehdotusta luonnon ennallistamisasetukseksi aikaisemmassa lausunnossaan (SuVL 14/2022 vp), vaikka pitikin perusteltuna EU-tason sääntelyä, jolla EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteiden toteutuminen turvataan. Valiokunta katsoi, että hyväksyttävään lopputulokseen pääsemiseksi ehdotukseen tulee tehdä useita lausunnossa todettuja muutoksia. Valiokunta painotti erityisesti, että toimeenpanon kansallisia kustannuksia täytyy saada olennaisesti arvioituja kustannuksia pienemmiksi, jäsenmaiden liikkumavaraa toimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa tulisi lisätä ja asetuksen tulee ottaa huomioon kansallinen metsäpolitiikka sekä jäsenmaiden erilaiset luonnonolosuhteet ja muut erityispiirteet ja luonnon tilan parantamiseksi jo tehdyt toimenpiteet.  

(2) Suuri valiokunta arvioi valtioneuvoston jatkokirjelmän ja asiantuntijakuulemisten perusteella, että ehdotus on muuttunut monessa Suomen kannalta keskeisessä kysymyksessä parempaan suuntaan. Suuri valiokunta kiinnittää huomiota erityisesti lisäjoustoihin koskien luontotyyppien ennallistamista, luonnon heikentämiskieltoa ja turvepeltojen ennallistamista sekä siihen, että kaupunkiympäristöjen viherryttämistä koskevissa säädöksissä huomioidaan paremmin jäsenmaiden eri lähtötilanne. Edellä mainitut muutokset vähentäisivät Suomessa myös asetuksen toimeenpanon kustannuksia.Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että metsäluonnon tilan arvioinnissa käytettäviin metsäindikaattoreihin on tullut mukaan valinnanvapautta, jolloin ne vastaisivat paremmin kunkin jäsenmaan erityisolosuhteita.  

(3) Edellä olevista parannuksista huolimatta suuri valiokunta suhtautuu ehdotukseen edelleen kriittisesti. Erityisen ongelmallisena valiokunta pitää sitä, että asetuksen toimeenpanon arvioidut kustannukset Suomelle olisivat vieläkin hyvin korkeat. Jatkokirjelmässä arvioidaan vuosittaisiksi kustannuksiksi noin 756–778 miljoonaa euroa vuosina 2024–2050. Valtiontalouteen kohdistuvan lisärahoitustarpeen arvioidaan olevan enimmillään 315 miljoonaa euroa vuosittain. Suuri valiokunta katsoo, että toimeenpanon kustannuksia tulee saada edelleen olennaisesti kohtuullistettua. Kustannusten tulee olla suhteessa muiden jäsenmaiden kustannuksiin. 

(4) Suomi on pyrkinyt neuvotteluissa saamaan lisäjoustoja laaja-alaisten luontotyyppien ennallistamistavoitteisiin. Suuri valiokunta edellyttää, että valtioneuvosto tavoittelee tätä aktiivisesti myös jatkoneuvotteluissa. Tällä olisi merkittävä vaikutus myös toimeenpanon kustannuksiin. Lisäksi suuri valiokunta pitää tärkeänä varmistaa, että joustavammaksi muuttuneet kaupunkien viheralueita koskevat tavoitteet säilyvät jatkoneuvotteluissa sellaisessa muodossa, jossa jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet tulevat täysimääräisesti huomioon otetuiksi. 

(5) Suuri valiokunta katsoo, että jatkoneuvotteluissa tulee myös varmistaa aiemmassa lausunnossa (SuVL 14/2022 vp) todetulla tavalla, etteivät asetuksen ennallistamistavoitteet heikennä ruokaturvaa, maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia tai omaisuudensuojaa. Suuri valiokunta katsoo, että omaisuudensuojan toteutumiseen tulee kiinnittää huomiota myös asetuksen mahdollisen voimaantulon jälkeen sen toimeenpanovaiheessa. 

(6) Suuri valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävä säädös. Neuvosto tekee päätöksensä määräenemmistöllä. Kolmikantaneuvottelut asetusehdotuksesta neuvoston, Euroopan parlamentin ja komission välillä ovat vasta edessä. Tilanteeseen sisältyy poikkeuksellisen paljon epävarmuuksia, kun Euroopan parlamentin kanta on vielä auki. Suuri valiokunta katsoo, että Suomen etujen mukaista on osallistua aktiivisesti jatkoneuvotteluihin. Neuvotteluissa tulee sekä puolustaa niitä muutoksia, jotka asetusehdotukseen on Ruotsin puheenjohtajakaudella saatu, että edellyttää korjaamaan ehdotukseen vielä sisältyviä ongelmakohtia, jotta ehdotus olisi Suomen kannalta kohtuullinen erityisesti kustannusten näkökulmasta. Suuri valiokunta painottaa aktiivisen yhteistyön tärkeyttä muiden samanmielisten jäsenmaiden kanssa ja aktiivista vaikuttamista Euroopan parlamenttiin Suomen näkemysten ja erityisolosuhteiden esille tuomiseksi. 

VALIOKUNNAN LAUSUNTO

Suuri valiokunta edellyttää,

että valtioneuvosto ottaa edellä esitetyn huomioon. 
Helsingissä 16.6.2023 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Heikki Autto kok 
 
1. varapuheenjohtaja 
Jani Mäkelä ps 
 
2. varapuheenjohtaja 
Maria Guzenina sd 
 
jäsen 
Miko Bergbom ps 
 
jäsen 
Eva Biaudet 
 
jäsen 
Ritva Elomaa ps 
 
jäsen 
Sari Essayah kd 
 
jäsen 
Sanni Grahn-Laasonen kok 
 
jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 
jäsen 
Eveliina Heinäluoma sd 
 
jäsen 
Anne Kalmari kesk 
 
jäsen 
Ville Kaunisto kok 
 
jäsen 
Kimmo Kiljunen sd 
 
jäsen 
Hanna Kosonen kesk 
 
jäsen 
Merja Kyllönen vas 
 
jäsen 
Matias Mäkynen sd 
 
jäsen 
Jouni Ovaska kesk 
 
jäsen 
Lulu Ranne ps 
 
jäsen 
Saara-Sofia Sirén kok 
 
jäsen 
Sinuhe Wallinheimo kok 
 
jäsen 
Joakim Vigelius ps 
 
jäsen 
Timo Vornanen ps 
 
varajäsen 
Paula Werning sd 
 
varajäsen 
Pia Viitanen sd 
 
varajäsen 
Peter Östman kd 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos Kaisa Männistö 
 

Eriävä mielipide

Perustelut

Puheenjohtajavaltion ehdotus asetukseksi luonnon ennallistamisesta ei ole keskustan mielestä hyväksyttävissä. Vaikka Suomen aktiivisella osallistumisella neuvotteluihin on saavutettu komission alkuperäistä esitystä parempi asetusehdotus kustannusten kohtuullistamiseksi ja tarvittavien joustojen saamiseksi luontotyyppien ennallistamiseen, asetusehdotuksella on kielteinen vaikutus Suomen ruokaturvaan, huoltovarmuuteen ja maaseudun elinkeinojen, maa- ja metsätalouden, toimintaedellytyksiin. 

Kansalliset kustannukset

Suomi on edellyttänyt käsittelyn aikana, että asetusehdotuksen toimeenpanon kansallisia kustannuksia saadaan olennaisesti ehdotuksessa arvioituja kustannuksia pienemmiksi. Puheenjohtajavaltion ehdotuksen mukaisen luontotyyppien ennallistamista koskevan toimeenpanon kansalliset kustannukset olisivat komission esitystä pienemmät, mutta edelleen hyvin korkeat. Keskusta katsoo, että asetusehdotuksen taloudelliset vaikutukset ovat mittaluokaltaan huomattavat ja kaventavat eduskunnan budjettisuvereniteettia pitkälle 2050-luvulle saakka. 

Maatalousympäristöt

Ennallistamisasetus vaikuttaisi heikentävällä tavalla maatalouden toimintaedellytyksiin alueilla, jotka joutuisivat ennallistamistoimien kohteiksi. Turvepeltojen siirtäminen pois ruoantuotannosta heikentäisi maataloustuotantoa, huoltovarmuutta ja elintarvikesektorin työllisyysvaikutuksia. Ennallistamisvelvoitteet olisi rajattava vain Natura 2000 -verkostoon kuuluville alueille. 

Kansallinen metsäpolitiikka

Suomi on edellyttänyt asetusehdotuksen käsittelyn aikana, että yhteisiä metsäindikaattoreita ei sisällytettäisi EU-säädökseen. 

Puheenjohtajavaltio esittää kaikille jäsenmaille yhteisten indikaattorien sijaan kolmea kaikille yhteistä ja pakollista indikaattoria sekä viittä valinnaista indikaattoria. Keskusta ei hyväksy metsäindikaattorien sisällyttämistä asetukseen. 

Keskusta katsoo, että metsäpolitiikan tulee olla jatkossakin EU:ssa kansallisen päätäntävallan piirissä. Asetusehdotus laajentaa välillisesti unionin toimivaltaa ympäristöpolitiikan kautta erittäin yksityiskohtaisella tavalla metsäpolitiikkaan, mikä ei ole hyväksyttävissä. 

Mielipide

Ponsiosa 

Edellä olevan perusteella esitämme,

että suuri valiokunta mielipiteenään ilmoittaa, että se ei hyväksy puheenjohtajavaltion kompromissiehdotusta ennallistamisasetukseksi. 
Helsingissä 16.6.2023
Anne Kalmari kesk 
 
Hanna Kosonen kesk 
 
Jouni Ovaska kesk