VALTIONEUVOSTON JATKOKIRJELMÄ
Ehdotus
Ehdotus on kuvattu kokonaisuudessaan valtioneuvoston U-kirjelmässä 76/2022 vp. Valtioneuvosto kuvaa U-jatkokirjelmässä neuvoston käsittelyn aikana asetusehdotukseen tehtyjä keskeisimpiä muutoksia ja niiden vaikutuksia sekä niiden suhdetta Suomen neuvottelukantoihin seuraavasti.
Kansalliset kustannukset
Suomi on edellyttänyt käsittelyn aikana, että asetusehdotuksen toimeenpanon kansallisia kustannuksia saadaan olennaisesti ehdotuksessa arvioituja kustannuksia pienemmiksi. Tähän pääsemiseksi Suomen keskeinen vaatimus on ollut, että jäsenmaiden liikkumavaraa toimenpiteiden valinnassa ja kohdentamisessa tulee lisätä ja asetuksen tulee ottaa huomioon jäsenmaiden erilaiset luonnonolosuhteet ja muut erityispiirteet sekä luonnon tilan parantamiseksi jo tehdyt toimenpiteet.
Puheenjohtajan ehdotuksessa esitetään toimeenpanon kustannusten kannalta merkittäviä lisäjoustoja luontotyyppien ennallistamiseen sekä heikentämiskieltoon, kaupunkiympäristöjä koskeviin tavoitteisiin ja turvepeltojen ennallistamiseen.
Suomi on laatinut esityksen laaja-alaisia luontotyyppejä koskevasta ennallistamistavoitteiden lisäjoustosta, jolla olisi merkittävä kustannusvaikutus. Ehdotuksen mukaisesti laaja-alaisimmille luontotyypeille jäsenmaat voisivat määritellä yleistä velvoitetta matalammat ennallistamisen tavoitteet. Näkemys lisäjouston tarpeesta on saanut kasvavaa ymmärrystä jäsenmailta ja komissiolta. Puheenjohtajan esitys pitää jo sisällään kustannusten kannalta merkittäviä muutoksia luontotyyppien ennallistamisen kohdentumiseen, siten että kustannuksiin ja kustannusvaikuttavuuteen olisi mahdollista vaikuttaa erityisesti toimeenpanon ensimmäisinä vuosina.
Heikentämiskielto
Heikentämiskielto rajattaisiin koskemaan 90 % kaikista esiintymistä 100 % sijaan ja heikentämiskiellolle asetettaisiin kynnysarvo. Alkuperäisen ehdotuksen tiukan ja lopputulosperusteisen heikentämiskiellon sijaan heikentämiskiellolle esitetty kynnysarvo mahdollistaisi artiklan kansallisen toimeenpanon siten, että vain merkittävä haitta tulisi pyrkiä estämään ja luontotyyppien esiintymien kestävä käyttö voisi varmemmin jatkua.
Suotuisan viitealan määrittely ja tuntemattomat luontotyypit
Puheenjohtaja esittää myös, että ennallistettavia luontotyyppejä koskevat tietopuutteet paikattaisiin vuoteen 2030 mennessä eikä tuntemattomassa tilassa oleviin alueisiin kohdistuisi ennallistamisen suunnitteluvelvoitetta, kuten Suomikin on esittänyt. Merialueiden tietopuutteiden paikkaamiselle esitetään vielä enemmän joustoa. Edelleen puheenjohtaja esittää, että asetuksesta poistettaisiin viittaus 70 vuoden takaiseen tilanteeseen suotuisan viitealan määrittelyn osalta. Sen sijaan viitattaisiin yleisemmin historialliseen levinneisyyteen, mikä paremmin huomioi jäsenvaltioiden erilaisen maankäytön historian.
Kansallinen metsäpolitiikka ja jäsenvaltioiden liikkumavara
Suomi on edellyttänyt käsittelyn aikana, että kansallinen metsäpolitiikka huomioidaan ennallistamisasetuksessa ja että yhteisiä metsäindikaattoreita ei sisällytettäisi EU-säädökseen.
Puheenjohtaja on neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen perusteella päätynyt esittämään kaikille jäsenmaille yhteisten indikaattorien sijaan kolmea kaikille yhteistä ja pakollista indikaattoria sekä viittä valinnaista indikaattoria, joista jäsenmaat valitsisivat kolme omiin olosuhteisiinsa parhaiten soveltuvaa metsäluonnon tilan paranemisen arviointiin. Kukin jäsenvaltio voisi näin valita indikaattorit niin, että ne sopisivat mahdollisimman hyvin kansallisiin olosuhteisiin.
Kansalliseen ennallistamissuunnitelmaan liitettävien karttojen tarkkuustasoa koskevia vaatimuksia on muutettu yleisemmiksi, mitä Suomi on pitänyt tärkeänä vapaaehtoisten toimeenpanotapojen turvaamiseksi.
Muut keskeiset kysymykset
Suomi on edellyttänyt neuvotteluissa asetusehdotuksen eri kohtiin joukkoa muutoksia, joilla parannettaisiin asetusehdotuksen toimeenpanon edellytyksiä ja parannettaisiin sääntelyn sosiaalista, taloudellista ja ekologista kestävyyttä. Suomi on pyrkinyt säilyttämään tavoitteiden kunnianhimon samalla, kun velvoitteiden toteuttamiskelpoisuuteen on ajettu parannuksia ja kohtuullisuutta.
Kansallinen ennallistamissuunnitelma
Neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen pohjalta puheenjohtaja on päätynyt esittämään lisäjoustoja koskien kansallisen ennallistamissuunnitelman laadintaa, sisältöä, arviointia ja tarkistamista. Vuoden 2032 jälkeisen ajan osalta kansallinen ennallistamissuunnitelma voisi olla strategisella tasolla. Kansallista ennallistamissuunnitelmaa olisi uudelleenarvioitava ja tarkennettava heinäkuuhun 2032 ja heinäkuuhun 2042 mennessä.
Kaupunkien ekosysteemien ennallistaminen
Komission alkuperäisessä ehdotuksessa esitettiin kaupunkien vihreiden alueiden ja latvuspeitteisyyden vähentymättömyysvelvoitetta vuoden 2021 tasoon nähden ja prosentuaalisesti määritettyä yhtenäistä kaupunkien vihreiden alueiden lisäysvelvoitetta. Neuvoston ympäristötyöryhmän neuvottelujen pohjalta puheenjohtaja on päätynyt esittämään vertailuajankohdaksi asetuksen voimaantulovuotta ja jäsenmaiden velvoittamista lisäämään vihreitä alueita ja latvuspeitteisyyttä kohti jäsenmaan itse asettamaa tyydyttävää tasoa vuoden 2030 jälkeen. Puheenjohtaja ehdottaa myös soveltamiskynnyksen asettamista kaupunkien vihreiden alueiden vähennyskiellolle vuoteen 2030 asti sekä mahdollisuutta jättää säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle alueet, jotka täyttävät jo säännöksen vaatimukset. Ehdotetut muutokset ottaisivat jäsenvaltioiden erilaiset lähtötilanteet kaupunkivihreän osalta paremmin huomioon kuin komission alkuperäisessä ehdotuksessa.
Turvepellot ja ruokaturva
Turvepeltojen ennallistamisvelvoitteeseen puheenjohtaja esittää lisäjoustoja ja tavoitteiden alentamista. Maatalouskäytössä olevien ojitettujen turvemaiden ennallistamisen osuutta ehdotetaan alennettavaksi ja joustoa lisätään nostamalla muiden kuin turvepeltojen ja turpeennostoalueiden enimmäisosuutta vettämisen kokonaistavoitteessa. Perustelluissa tapauksissa jäsenvaltiot voisivat vähentää turvemaan vettämisen määrää maatalouskäytössä olevilla turvemailla, ja ottaessaan käyttöön toimenpiteitä kuivatettujen turvemaiden vettämiseksi jäsenvaltiot voisivat ottaa huomioon kansalliset ja paikalliset olosuhteet. Suomi on ollut avoin artiklaan esitetylle lisäjoustolle, mutta korostanut ehdotuksen mukaisten toimien olevan tärkeitä erityisesti ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta.
Tehdyn tutkimuksen mukaan turvemaiden ennallistaminen ei vaarantaisi Suomen ruokaturvaa, mutta voi vaikuttaa maatalouteen alueilla, joilla suuri osuus pinta-alasta on turvepeltoja. Ennallistamistoimet mahdollistaisivat maa- ja metsätalouden vesistökuormituksen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen parantaen samalla kotimaisen maa- ja metsätalouden kestävyyttä.
Raportointi ja seuranta
Neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen perusteella puheenjohtaja on päätynyt esittämään, että luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen ennallistamisen vaikutuksia seurattaisiin komission ehdottaman kolmen vuoden sijaan vähintään kuuden vuoden välein. Samoin kivennäismaan peltojen hiiltä ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä maisemapiirteitä sekä valinnaisia metsäindikaattoreita seurattaisiin vastaavasti kolmen vuoden sijasta vähintään kuuden vuoden välein. Asetuksen mukaisista toimenpiteistä raportoitaisiin komission ehdottaman vuosittaisen raportoinnin sijaan vähintään kolmen vuoden välein. Raportointi- ja seurantavälin harventaminen toisi alustavan arvion mukaan hallinnollista kustannussäästöä. Laadittavan kansallisen ennallistamissuunnitelman laatiminen siten, että vuoden 2032 jälkeistä aikaa koskeva suunnitelma on strategisella tasolla, säästäisi kohtuullisesti ennallistamissuunnitelman laatimiseen tarvittavia resursseja.
Delegoidut säädökset
Neuvoston ympäristötyöryhmässä käytyjen neuvottelujen perusteella puheenjohtaja on päätynyt esittämään, että komissiolle delegoitua säädösvaltaa rajattaisiin siten, että komissio ei voisi lisätä asetuksen liitteeseen I (luontotyypit ryhmittäin) uusia luontotyyppejä ja siten jäsenmaiden velvoitteita, vaan ainoastaan ryhmitellä niitä uudestaan. Lisäksi esitetään, että komission delegoidulla säädöksellä asetuksen liitteeseen II (luontotyyppien luettelo ja luontotyyppiryhmät) voitaisiin tehdä ainoastaan EUNIS-luontotyyppiluokitteluun liittyviä päivityksiä ja ryhmitellä luontotyyppejä uudestaan. Puheenjohtajan kompromissiehdotus rajaa merkittävästi delegoitua toimivaltaa.
Rahoituskysymykset
Neuvottelujen loppuvaiheessa puheenjohtaja on useiden jäsenvaltioiden vaatimuksesta sisällyttänyt asetuksen 18 artiklan uuden 6 (a)-kohdan, jonka mukaan komission olisi viimeistään 12 kuukautta asetuksen voimaantulon jälkeen toimitettava raportti, joka sisältäisi asetuksen täytäntöönpanon osalta katsauksen olemassa olevasta EU-rahoituksesta ja arvion myös täytäntöönpanon rahoitustarpeista sekä analyysin mahdollisista rahoitus-puutteista. Puheenjohtajan lisäyksessä todetaan myös, että komission olisi, ennakoimatta vuoden 2027 jälkeistä EU:n monivuotista rahoituskehystä, tarvittaessa esitettävä ehdotuksia, ml. rahoituksellisia esityksiä, rahoituspuutteiden kattamiseksi.
Uusiutuva energia ja puolustus
Neuvottelujen kuluessa puheenjohtaja on tuonut ehdotukseen kaksi uutta artiklaehdotusta, joista toinen käsittelee vihreän siirtymän kannalta tarpeellisen uusiutuvan energian huomioimista ennallistamisasetuksessa ja toinen kansallisen turvallisuuden ja maanpuolustuksen huomioimista.
Uusi 5(a) artikla huomioi ja yhteensovittaa ehdotusta uusiutuvan energian, strategisen resilienssin sekä vihreän siirtymän kannalta tärkeisiin hankkeisiin. Jotta ennallistamisasetus ja direktiivi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä (EU) 2018/2001 olisivat yhteensopivia, ehdottaa puheenjohtaja uutta 5(a) artiklaa. Artiklan mukaan uusiutuvan energian laitosten suunnittelu, rakentaminen ja toiminta sekä yhteys verkkoon ja varastointiin olisivat erittäin tärkeän yleisen edun mukaisia ja niiden kohdalla voitaisiin poiketa luontotyyppien tilan parantamisen velvoitteesta sekä heikentymättömyysvelvoitteesta. Lisäksi jäsenvaltiot voisivat tietyissä tilanteissa poiketa niiden kohdalla vaatimuksesta, ettei vähemmän haitallisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ole saatavilla, mikäli ne sijaitsisivat uusiutuvan energian ydinkehittämisalueista tai määrätyllä rakennusalueella ja joka olisi nimetty suunnitelmassa, joka olisi hyväksytty uusiutuvan energian direktiivin asiaa koskevien artiklojen mukaisesti ja johon olisi kohdistunut SEA-direktiivin (EY) N:o 42/2001 mukainen arviointi. Lisäksi ehdotetaan uutta 21(a) artiklaa, jolla muutettaisiin Euroopan laajuisten energiainfrastruktuurien suuntaviivoista annetun asetuksen (EU) 2022/869 7 artiklaa ja lisättäisiin viittaus ennallistamisasetukseen.
Puheenjohtaja ehdottaa uutta 5(b) artiklaa koskien kansallista puolustusta. Artiklan tarkoituksena olisi selventää heikentymättömyyskieltoon liittyen, että maanpuolustukseen liittyvillä suunnitelmilla tai projekteilla olisi erittäin tärkeän yleisen edun asema. Lisäksi niiden osalta voitaisiin poiketa myös vaatimuksesta, ettei vähemmän haitallisia vaihtoehtoisia ratkaisuja ole saatavilla. Mikäli tätä poikkeamismahdollisuutta käytettäisiin, tulisi jäsenvaltion tehdä toimia, joilla tähdätään luontotyyppeihin kohdistuvien vaikutusten lieventämiseen.