Yleistä

Euroopan komissio antoi syyskuussa 2020 tiedonannon uudesta maahanmuutto- ja turvapaikkasopimuksesta. Tiedonannossa esitellään komission näkemykset niistä toimista, jotka ovat tarpeen EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamiseksi ja yhtenäistämiseksi Euroopan unionin jäsenmaissa. Tiedonanto kattaa maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kaikki keskeiset alueet. Lisäksi komissio antoi viisi lainsäädäntöehdotusta, joista täysin uusia ehdotuksia ovat ehdotukset asetukseksi muuttoliikkeen hallinnasta, asetukseksi kriisi- ja force majeure -tilanteista ja asetukseksi seulonnasta ulkorajoilla. Lisäksi komissio esittää muutoksia vuonna 2016 annettuihin turvapaikkamenettely- ja Eurodac-asetuksiin. Muiden vuoden 2016 ehdotuksien (turvapaikkavirasto-, määritelmä- ja uudelleensijoittamisasetus sekä vastaanottodirektiivi) osalta neuvotteluja jatketaan viime kaudella saavutetun yhteisymmärryksen pohjalta. Vastaavasti vuonna 2018 annettua paluudirektiiviä koskeva ehdotus otetaan neuvottelujen pohjaksi sitä muuttamatta. Tavoitteena on, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka saataisiin toimivaksi tavalla, joka olisi tehokas ja oikeudenmukainen jäsenmaiden kesken ja suhteessa maahanmuuttajiin ja turvapaikanhakijoihin. 

Tiedonanto on keskustelunavaus EU-jäsenmaita jakaneiden muuttoliikettä koskevien kysymysten ratkaisemiseksi. Tämänhetkisen tiedon mukaan EU:n puheenjohtajamaa Saksa pyrkii joulukuussa 2020 löytämään jatkotyön pohjaksi yhteisiä näkemyksiä keskeisistä poliittisista linjauksista, jotka koskevat menettelyä ulkorajoilla, turvapaikanhakijoiden edelleen liikkumista ja solidaarisuutta sekä muita maahanmuuttopolitiikan keskeisiä ulottuvuuksia kuten yhteistyötä kolmansien maiden kanssa, paluuta ja palauttamista sekä laillisia väyliä. Varsinaisten lainsäädäntöehdotusten käsittely käydään pääosin vuoden 2021 aikana.  

Lausunnon kohde

Suuri valiokunta toteaa, että valtioneuvosto on toimittanut eduskuntaan syksyllä 2020 useita kokonaisuutta koskevia selvityksiä. Näitä kirjelmiä ovat valtioneuvoston perustuslain 97 §:n nojalla annettu selvitys E 125/2020 vp Euroopan komission maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan uudistamista koskevasta tiedonannosta sekä perustuslain 96 §:ään perustuvat kirjelmät U 60/2020 vp seulonta-asetuksesta, U 61/2020 vp toiminnasta kriisi- ja force majeure -tilanteissa ja U 62/2020 vp turvapaikka-asioiden ja muuttoliikkeen hallintaa koskevasta asetusehdotuksesta sekä U-jatkokirjelmät U 30/2016 vp — UJ 39/2020 vp Eurodac-asetuksesta ja U 34/2016 vp - UJ 40/2020 vp menettelyasetuksesta.  

Nyt annettavan suuren valiokunnan lausunnon kohteena ovat valtioneuvoston kirjelmässä E 125/2020 vp esitetyt kannat. Valiokunta ottaa myöhemmin erikseen tarkemmin kantaa valtioneuvoston varsinaisia lainsäädäntöesityksiä koskeviin toimintalinjoihin ja yksityiskohtaisiin kantoihin erikoisvaliokuntakäsittelyn päätyttyä.  

Viitaten hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) ja ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) lausunnoissa esitettyihin näkemyksiin valiokunta esittää seuraavia näkökohtia kokonaisuuden jatkovalmistelua ohjaavista keskeisistä yleisistä periaatteista. 

Valmistelun lähtökohdat ja keskeiset periaatteet

Valtioneuvoston selvityksessä todetaan, että tiedonannossa muuttoliikettä tarkastellaan kokonaisvaltaisesti kattaen yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistamisen, paluupolitiikan, yhteistyön kolmansien maiden kanssa sekä laillisten väylien kehittämisen. Suuri valiokunta pitää laaja-alaista näkökulmaa perusteltuna ja tukee komission ehdottamaa laajaa lähestymistapaa tarkastella muuttoliikekysymystä useiden eri politiikka-alojen kokonaisuutena. 

Valtioneuvoston näkemykseen yhtyen suuri valiokunta pitää tärkeänä, että maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan kehittämiseksi haetaan EU-tason yhteistä ajantasaiseen ja laaja-alaiseen tilannekuvaan perustuvaa ratkaisua, jossa ennakoidaan myös tulevia kehityspolkuja. Kuten komission tiedonannossa todetaan, nykymaailman keskeiset haasteet, kuten väestönkehitys, ilmastonmuutos, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus, kilpailu osaajista sekä eriarvoisuus, vaikuttavat kaikki muuttoliikkeen kehityskulkuihin. Vaikka muuttoliikkeen paine kohdistuu tällä hetkellä eteläisiin jäsenvaltioihin, myös Suomi on EU:n ulkorajavaltio. Valiokunta edellyttää, että Suomi toimii neuvotteluissa aktiivisesti ja ratkaisukeskeisesti kestävän ja tasapainoisen yhteisen järjestelmän luomiseksi. Valiokunta kiinnittää huomiota myös tarpeeseen varmistaa eri politiikkasektorien johdonmukaisuus niin EU:n sisäisissä kuin ulkoisissakin toimissa.  

Suuri valiokunta tukee komission tavoitetta luoda uusi, kestävä yhteiseurooppalainen kehys, joka mahdollistaa muuttoliikkeen tuloksellisen, humaanin ja eurooppalaisten arvojen mukaisen hallinnan. Valiokunta korostaa, että kaikessa toiminnassa on kunnioitettava ja ylläpidettävä kansainvälisen oikeuden velvoitteita sekä jäsenvaltioita ja EU:ta velvoittavia perus- ja ihmisoikeuksia, kuten EU:n perusoikeuskirjan määräyksiä, ja varmistettava kansainvälistä suojelua tarvitsevien ja haavoittuvassa asemassa olevien oikeuksien toteutuminen. Valiokunta katsoo, että tämän lähtökohdan tulee heijastua valmisteluun kauttaaltaan. Kuten hallintovaliokunta toteaa, oikeus hakea turvapaikkaa kuuluu perus- ja ihmisoikeuksiin samoin kuin asianmukainen ja hakijan oikeusturvan takaava yksilöllinen turvapaikkamenettely (HaVL 25/2020 vp).  

Suuri valiokunta yhtyy hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) arvioon siitä, että Schengen-alueen toimivuuden ja sisäisen liikkuvuuden turvaaminen, ulkorajojen valvonnan tehokkuuden ja uskottavuuden sekä rajaturvallisuuden vahvistaminen edellyttävät nykyistä toimivampaa ja koordinoidumpaa muuttoliike- ja turvapaikkapolitiikkaa EU-alueella. Kuten ulkoasiainvaliokunta toteaa, EU:n ulkorajojen valvonta on kaikkien jäsenvaltioiden, Schengenin säännöstöön osallistuvien maiden sekä EU:n ja sen virastojen yhteisellä vastuulla. Hyvin hallitut EU:n ulkorajat ovat olennainen osa yhdennettyä turvapaikkapolitiikkaa (UaVL 8/2020 vp). Asiantuntijakuulemisissa on korostettu uudistuksen merkitystä ja tasapainoisen kokonaisratkaisun saavuttamisen tärkeyttä myös Suomea velvoittavien kansainvälisten velvoitteiden noudattamisen, laittoman maahantulon kannustimien vähentämisen, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan vastaisen työn ja tähän liittyvän muun rikollisen toiminnan kitkemisen sekä ihmisten hyväksikäytön torjumisen sekä osaamisvajeen paikkaamisen kannalta.  

Suuri valiokunta arvioi, että onnistuminen järjestelmän uudistamisessa tasapainoisesti, osallistamalla avoimesti ja laajasti myös kansalaiset, lisäisi kansalaisten luottamusta siitä, että EU:n puitteissa kysymykseen haettavat ratkaisut tuottavat sekä vaikuttavia että inhimillisiä tuloksia. Asiantuntijakuulemisissa on myös tuotu esille, että yhteisten menettelytapojen luominen mahdollistaisi jäsenvaltioiden järjestelmien arvioimisen yhteismitallisesti ja lisäisi näin myös jäsenvaltioiden välistä luottamusta. Ulkoasiainvaliokunta katsoo, että yhteisellä politiikalla ja yhtenäisillä toimintatavoilla on tärkeä rooli myös EU:n kansainvälisen aseman ja roolin vahvistamisessa ottaen huomioon myös EU:n aseman ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteiden vahvana tukijana ja puolestapuhujana (UaVL 8/2020 vp). 

Suuri valiokunta pitää ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) lailla perusteltuna komission pyrkimyksiä hakea yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa myös etsintä- ja pelastustoimia koskeviin kysymyksiin. Ulkoasiainvaliokunnan tavoin valiokunta yhtyy komission tavoitteeseen taata humanitaaristen toimijoiden toimintamahdollisuudet maalla ja merellä sekä estää hu---ma-nitaarisen toiminnan kriminalisointi. Suuri valiokunta pitää kuitenkin valitettavana, ettei tie-donannossa tarjota uusia ehdotuksia akuutin Välimeren humanitaarisen kriisin ratkaisuun.  

Yhteisen turvapaikkajärjestelmän uudistaminen

Valtioneuvoston selvityksestä käy ilmi, että tiedonannossa keskitytään pitkälti tarpeeseen vahvistaa turvapaikkamenettelyjä koskevaa oikeudellista kehystä. Tiedonannon mukaan tavoitteena on harmonisoida jäsenvaltioiden käytäntöjä ja luoda saumaton prosessi rajatarkastuksesta turvapaikkamenettelyyn ja tarvittaessa paluuseen. Tämä on tarkoitus toteuttaa uusien menettelyjen luomisella sekä turvapaikka- ja palauttamismenettelyn välisen yhteyden tehostamisella.  

Komissio esittää turvapaikkahaun kanavoimista seulontamenettelyn kautta joko tavanomaiseen turvapaikkamenettelyyn tai rajamenettelyyn sekä palauttamismenettelyyn tämän jälkeen. Seulontamenettely on uusi, ja sen tarkoituksena on ennen kaikkea nopeuttaa kaikkia maahantuloon tai palauttamiseen liittyviä menettelyjä. Kokonaisuuteen kuuluisivat sekä alkuvaiheen tarkastukset ja rekisteröinnit että tietyin reunaehdoin pakollinen rajamenettely turvapaikkamenettelyn muotona sellaisille henkilöille, joiden mahdollisuudet saada kansainvälistä suojelua ovat vähäiset. Tavoitteena on myös estää palautettavien edelleen liikkumista, tehostaa menettelyjä ja lisätä vapaaehtoisen paluun tukea jäsenvaltioissa. Pyrkimys tasapuoliseen vastuun- ja taakanjakoon jäsenvaltioiden kesken on hankkeen yksi keskeisiä elementtejä. Vastuu muuttoliikkeen hyvästä hallinnasta olisi aiempaa selvemmin EU:n yhteinen, ja paineen kohteeksi joutuvan maan tukeminen olisi pakollista. Jäsenvaltiot voisivat paine- ja kriisitilanteessa valita, osoittavatko ne tukea vastaanottamalla sisäisiä siirtoja vai ottamalla vastuun tietyn henkilömäärän palauttamisesta. Lisäksi merellä tapahtuvien etsintä- ja pelastusoperaatioiden jälkeen jäsenvaltioihin rantautuneet henkilöt muodostaisivat jatkossa oman kategoriansa edellä mainittuja solidaarisuustoimia varten. 

Suuri valiokunta pitää perusteltuna valtioneuvoston neuvottelutavoitetta varmistaa sujuvat ja laadukkaat turvapaikkamenettelyt alkuvaiheen seulonnasta lähtien siten, että hakija voi luottaa asiansa oikeudenmukaiseen käsittelyyn ja ratkaisu tehdään kohtuullisessa ajassa prosessin kaikissa vaiheissa. Valiokunta toteaa, että toimivan ja eri jäsenvaltioissa yhdenmukaisesti sovellettavan järjestelmän luominen normaalitilanteisiin on tehokkain tapa varautua kriiseihin ja ennalta ehkäistä niitä. Tämä edellyttää myös riittävien viranomaisresurssien varmistamista, koska komission ehdotukset toisivat uusia velvollisuuksia niin kansallisille kuin EU-tason toimijoille (mm. poliisi, Maahanmuuttovirasto, eurooppalainen turvapaikkavirasto ja Euroopan raja- ja merivartiosto Frontex). Vastaavasti on tärkeää, että viranomaisilla on käytössään ajantasaiset ja yhteensopivat tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat tietojen vaihdon tietosuojan periaatteita kunnioittaen kaikkien keskeisten toimijoiden välillä. Hallintovaliokunta (HaVL 25/2020 vp) nostaa tältä osin erityisesti esille Eurodac-järjestelmän, rajanylitystietojärjestelmän (EES), Euroopan matkustajatieto- ja lupajärjestelmän (ETIAS) ja viisumitietojärjestelmän (VIS).  

Suuri valiokunta katsoo hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) tavoin, että yhdenmukainen seulontamenettely tukisi ulkorajojen valvontaa ja edesauttaisi Schengen-alueen turvaamista. Kaikkien osapuolten etu on, että hakijat osoitetaan oikeaan, laadukkaaseen ja oikeudenmukaiseen menettelyyn heti prosessin alussa. Nopeutettujen menettelyiden asianmukainen käyttö on osa toimivaa järjestelmää, mutta samalla valmistelussa on huolehdittava riittävistä oikeusturvatakeista. Nopeutetut menettelyt eivät saa johtaa yksilöllisen arvioinnin heikkenemiseen ja tur-vapaikanhakijoiden oikeusturvan vaarantumiseen, riippumatta turvapaikanhakijan alkuperämaasta. Vastaavasti on varmistettava haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden tarpeiden huomioiminen asianmukaisesti ja matalalla kynnyksellä prosessin jokaisessa vaiheessa. Valiokunta painottaa erityisesti lapsen oikeuksien ja lapsen edun ensisijaisuuden toteutumista täysimääräisesti kansainvälisten velvoitteiden edellyttämällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöllistä ja tosiasiallista lapsen edun arviointia. 

Valtioneuvoston ja hallintovaliokunnan (HaVL 25/2020 vp) tavoin suuri valiokunta katsoo, että turvapaikkajärjestelmän ja vastuunjaon EU:n alueelle tulevista turvapaikanhakijoista on oltava oikeudenmukainen, kestävä ja tosiasiallisesti toimiva siten, että normaalitilanteessa kaikki jäsenvaltiot pystyvät suoriutumaan velvoitteistaan. Hakemuksen käsittelystä vastuussa oleva valtio on voitava määrittää nopeasti, selkeästi ja yksiselitteisesti. On myös luotava lainsäädännöllisesti selkeä ja käytännössä toimiva järjestely korkean muuttoliikepaineen tilanteisiin ja erilaisiin kriiseihin, jotta jäsenvaltioille kohdistetaan nopeasti ja vaikuttavasti kaikki niiden tarvitsema tuki ja varmistetaan yhteisen turvapaikkajärjestelmän toimivuus ja maahanmuuton hallinta myös näissä tilanteissa perus- ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Kuten hallintovaliokunta (HaVL 25/2020 vp) toteaa, Suomi on ulkorajavaltio, ja sen vuoksi maamme kannalta on tärkeää, että EU:ssa olisi yhteinen solidaarisuusmekanismi korkean paineen alla olevan jäsenmaan riittäväksi tukemiseksi.  

Suuri valiokunta arvioi erikoisvaliokuntien tavoin, että esitykseen liittyy yhteisvastuun toteuttamisen osalta epäselvyyksiä, jotka edellyttävät lisäselvityksiä niiden tosiasiallisesta toimivuudesta ja merkityksestä Suomen kannalta. Vastaavasti ehdotuksien muita vaikutuksia ja merkitystä tulisi kartoittaa edelleen valmistelun edetessä. Tältä osin suuri valiokunta viittaa asiantuntijakuulemisissa esitettyihin näkemyksiin siitä, että ehdotuksiin liittyy tietty jännite sinänsä oikeutetun maahanmuuton hallinnan ja kansainvälistä suojelua hakevien henkilöiden aseman välillä. Erityisesti esityksiin seulonnasta, force majeure -tilanteista ja turvapaikkamenettelystä liittyy erinäisiä oikeudellisia, perus- ja ihmisoikeuksien soveltamiseen ja noudattamiseen liittyviä kysymyksiä, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota esitysten jatkovalmistelussa. Kuulemisissa on myös korostettu tarvetta vahvistaa Euroopan unionin perusoikeusviraston toimintamahdollisuuksia ja luoda perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista seulontamenettelyssä valvova toimivaltuuksiltaan ja resursseiltaan riittävä ja riippumaton valvontamekanismi. Valiokunta pitää näkemyksiä perusteltuina.  

Suuri valiokunta kiinnittää lisäksi valtioneuvoston huomiota asiantuntijakuulemisissa esitettyihin arvioihin siitä, että ehdotukset nykymuodossaan voivat lisätä ihmisoikeusloukkausten riskiä kasvattamalla säilöönottotilanteiden määrää, pidentämällä niiden kestoa sekä lisäämällä maassa ilman oleskelulupaa olevien henkilöiden määrää, mikäli palautusjärjestelmä ei toimi oletetulla tavalla. Valiokunta muistuttaa, että EU:n muuttoliikkeen hallinnan kannalta keskeinen puute on tällä hetkellä se, että vain noin kolmannes henkilöistä, jotka on määrätty palaamaan, poistuvat jäsenvaltioista. Tämä heikentää järjestelmän uskottavuutta ja luotettavuutta kansalaisten näkökulmasta. Samalla se avaa mahdollisuuksia myös laittomalle maahanmuutolle, ja tällöin jäsenmaihin voi jäädä pysyvästi ihmisiä, joilla on kohonnut riski syrjäytymiseen ja hyväksikäytön uhriksi joutumiseen.  

Tästä seuraa, että tosiasiallisesti toimivien ja toisiaan täydentävien palautusjärjestelmien aikaansaaminen on tärkeä osa kokonaisratkaisua. Suuri valiokunta toteaa, että EU:n yhteisen palautuspolitiikan tehostaminen kansainvälisiä velvoitteita (mm. palautuskielto ja joukkokarkotuskielto) noudattaen, tiiviimpi yhteistyö kauttakulkumaiden ja nykyistä toimivampi palautus-, takaisinotto- ja uudelleenkotouttamisyhteistyö kolmansien maiden kanssa ovat osa kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) tavoin suuri valiokunta katsoo, että on tärkeää toimeenpanna olemassa olevia takaisinottojärjestelyitä sekä solmia uusia EU-tason palautussopimuksia tarpeen mukaan. Vastaavasti vapaaehtoisen paluun järjestelyjä tulisi tehostaa nykyisestä. Kuten hallintovaliokunta (HaVL 25/2020 vp) ja ulkoasiainvaliokunta (UaVL 8/2020 vp) toteavat, on olennaista, että henkilöt, joille ei myönnetä turvapaikkaa, palautetaan lähtömaihinsa mahdollisimman nopeasti. Vastuunjaon tulee toimia siten, että kansainvälistä suojelua tarvitsevat pääsevät mahdollisimman nopeasti asettumaan uuteen asuinmaahansa. Samalla järjestelmän tulisi estää mahdollisen kielteisen päätöksen saavien turvanpaikanhakijoiden siirtyminen toiseen EU-maahan, jotta heidän oleskeluaikaansa EU:ssa ei pidentyisi.  

Suuri valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että myös jäsenvaltioiden kotouttamiskysymyksistä käydään EU-tason keskustelua. Vaikka kotouttaminen kuuluukin jäsenvaltioiden kansalliseen toimivaltaan, asiantuntijakuulemisissa on arvioitu, että EU-tason yhteistyöllä ja EU-rahoitusta hyödyntämällä voidaan saavuttaa maahanmuuttajien kotouttamisessa merkittäviä hyötyjä. Myös työperäisen maahanmuuton kehittäminen on tärkeätä. 

Ulkoinen ulottuvuus

Komission mukaan useat globaalit muutostekijät merkitsevät muuttoliikkeen määrän kasvua tulevina vuosina, mistä seuraa, että EU:n on tiivistettävä yhteistyötään kolmansien maiden kanssa. Tavoitteena on tasaveroinen ja molempien osapuolten intressit huomioon ottavien suhteiden rakentaminen sekä muuttoliikenäkökulman sisällyttäminen kaikkeen kumppanuustoimintaan. 

Suuri valiokunta yhtyy valtioneuvoston ja ulkoasiainvaliokunnan (UaVL 8/2020 vp) arvioon siitä, että ulkoisen ulottuvuuden kehittäminen on tärkeä osa muuttoliikkeen hallintaa. Uudistettaessa EU:n maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikkaa on huomioitava myös muuttoliikkeen globaali konteksti. Väestörakenteen ja talouden kehityssuuntaukset, poliittinen epävakaus ja konfliktit sekä ilmastonmuutos merkitsevät, että muuttoliike pysyy keskeisenä ilmiönä ja maailmanlaajuisena haasteena myös tulevina vuosina. Tämä edellyttää muuttoliikekysymysten huomioimista kaikissa ulkoisen ulottuvuuden politiikkatoimissa, kuten kauppapolitiikassa. 

Ulkoasiainvaliokunta (UaVL 8/2020 vp) nostaa tältä osin erityisesti kehitysyhteistyön tärkeäksi osaksi muuttoliikepolitiikan kokonaisuutta. Suuri valiokunta arvioi, että EU:n kehitysyhteistyöllä voidaan vaikuttaa juurisyihin muun muassa parantamalla yhteiskuntien koheesiota, elinolosuhteita, hyvän hallinnon rakenteita ja taloudellisen toiminnan mahdollisuuksia. Olosuhteet lähtömaissa ovat avainkysymys sekä kehitystavoitteiden että muuttoliikkeen hallinnan kannalta. Valiokunta kiinnittää valtioneuvoston huomiota myös ulkoasiainvaliokunnan näkemyksiin riitä, että tiedonannon kokonaisvaltaisen lähestymistavan mukaisesti on tärkeää tukea lähtömaita myös muutoin kuin kehitysyhteistyön keinoin muun muassa ulko- ja turvallisuuspolitiikalla, kuten esimerkiksi poliittisen vuoropuhelun ja kriisinhallinnan kautta. Ulkoasiainvaliokunta alleviivaa, että EU:n tulee entistä vahvemmin edistää YK:n kestävän kehityksen tavoitteita (UavL 8/2020 vp). Suuri valiokunta pitää näkemyksiä perusteltuina. 

Valtioneuvoston tavoin suuri valiokunta pitää tärkeänä, että EU ja jäsenvaltiot rakentavat ja solmivat tasaveroisia ja kestäviä kumppanuuksia muuttoliikkeen lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Yhteistyö on välttämätöntä mm. EU:hun suuntautuvien laillisten ja turvallisten väylien, kuten opiskelun ja työnteon polkujen tukemiseksi ja niiden saavutettavuuden lisäämiseksi myös kansainvälistä suojelua tarvitseville henkilöille, ihmissalakuljetuksen ja ihmiskaupan torjumiseksi, takaisinottoyhteistyön parantamiseksi, muuttoliikkeeseen liittyvien kestävien ratkaisujen tukemiseksi lähtö- ja kauttakulkumaissa sekä pakotetun muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikutta-miseksi ja lähtömaiden olosuhteiden vakiinnuttamiseksi. Valiokunta pitää tärkeänä, että eri politiikka-aloja, kuten kaupallista yhteistyötä ja viisumipolitiikkaa, toteutetaan osana kumppanuuksia.  

Ulkoasiainvaliokunnan tavoin (UaVL 8/2020 vp) suuri valiokunta pitää lisäksi tärkeänä, että toimilla vaikutetaan myös siihen, että kumppanimaiden maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka kunnioittaa kansainvälistä oikeutta ja ihmisoikeuksia. Valiokunta yhtyy myös ulkoasiainvaliokunnan arvioon EU-rahoituksen merkityksestä muuttoliikkeen hallinnassa. Ulkoasiainvaliokunta nostaa tältä osin esiin suuria pakolaismääriä vastaanottavien maiden ja kauttakulkumaiden tukemisen tärkeyden. Maat kantavat merkittävän osan pakolaisuuden kustannuksista, ja on tärkeää, että EU:n toimin vahvistetaan näiden maiden kantokykyä ja pakolaisista huolehtimista. Myös pakolaisten suojelu, samoin kuin yhteistyö ihmiskaupan ja salakuljetusten ehkäisemiseksi sekä oikeusvaltioperiaatteen noudattaminen on tärkeää (UaVL 8/2020 vp). Myös uudelleensijoittamisen lisäämistä on syytä tukea.