Esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi eräiden tartuntatautilain (1227/2016) covid-19-epidemian leviämisen ehkäisemiseksi säädettyjen, väliaikaisten säännösten voimassaoloa. Ehdotetut, edelleen väliaikaisiksi tarkoitetut säännökset koskevat ravitsemisliikkeissä ja muissa palveluissa noudatettavia hygieniavelvoitteita ja toiminnan rajoittamista.  

Lisäksi ehdotetaan jatkettaviksi kyseisten velvoitteiden valvontaa ja muutoksenhakua koskevien säännösten voimassaoloa. Esityksessä ehdotetaan myös täsmennettäväksi tilojen käytön edellytyksiin liittyvän säännöksen lähikontaktin määritelmää siten, että siinä huomioitaisiin sisä- ja ulkotiloihin liittyvät erot tartuntariskin suhteen.  

Esityksellä pyritään turvaamaan viranomaisten riittävät valtuudet epidemiatilanteen mahdollisesti pahentuessa. Lainsäädäntö asettaa siten rajoitusten maksimitason. Täytäntöönpanoviranomaisten tulee, myöhemmin annettavaan valtioneuvoston asetukseen nojautuen, käyttää harkintaa sen suhteen, missä määrin valtuutta on välttämätöntä käyttää. 

Talousvaliokunta on koronapandemian eri vaiheissa ottanut kantaa lukuisiin viruksen leviämisen hillitsemiseen tähtääviin lainsäädäntökokonaisuuksiin (muun muassa TaVM 3/2020 vp, TaVM 7/2021 vp, TaVL 9/2020 vp, TaVL 21/2020 vp, TaVL 6/2021 vp, TaVL 8/2021 vp). 

Talousvaliokunta on kannanotoissaan edellyttänyt — myös perustuslakivaliokunnan tukemana (PeVL 6/2021 vp ja PeVL 11/2021 vp) — että rajoitustoimenpiteistä on säädettävä erityyppisten toimijoiden osalta eriytetysti siten, että rajoituksia ylipäänsä säädetään vain juuri niihin toimintoihin, joissa se on välttämätöntä, ja että rajoituksia voidaan pitää yllä vain niillä maantieteellisillä alueilla ja siinä laajuudessa kuin se on välttämätöntä lainsäädännön tavoitteiden toteuttamiseksi.  

Talousvaliokunta pitää perusteltuna, että terveydensuojelusta vastuussa olevilla viranomaisilla on asianmukaiset valtuudet rajoittaa tarvittaessa sosiaalista kanssakäymistä ja fyysistä läheisyyttä merkitsevää toimintaa silloinkin, kun se voi olla ristiriidassa elinkeinonharjoittamisen oikeuden kanssa. Tartuntataudin leviämisen estämiseksi annettavien rajoitusten tulee olla täytäntöönpantavissa epidemiatilanteen niin vaatiessa ripeälläkin aikataululla. Talousvaliokunta korostaa, että kaikkein haitallisinta on viruksen laajamittainen leviäminen, ja pitää tärkeänä, että sääntely mahdollistaa riittävän tehokkaat ja tehokkaasti kohdennetut toimet tartunnoille altistavien tilanteiden rajoittamiseen.  

Lainsäädännön perusratkaisu siitä, että eduskuntalaissa määritellään maksimitaso sille, millä tavoin täytäntöönpanoasetus ja toimeenpanevat viranomaiset voivat rajoituksia määrätä, on sinänsä tarkoituksenmukainen, edellä sanottu huomioon ottaen. 

On kuitenkin tärkeää, että rajoituksia annetaan ja pidetään voimassa vain siltä osin kuin se on ehdottoman välttämätöntä, eivätkä muut, lievemmät keinot ole tuottaneet tavoiteltua tulosta. Tässä katsannossa lainsäädäntöön nyt ehdotettu muutos, jonka myötä ulko- ja sisätilojen rajoitukset eriytettäisiin toisistaan, on erittäin tervetullut. Sisätiloissa virus tarttuu huomattavasti herkemmin kuin ulkona. 

Tartuntatautilakiin ja majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin nojautuneet valtioneuvoston asetukset ja edelleen asetuksiin nojautuvat alemman asteiset viranomaisohjeet ovat tähän saakka valtaosin muotoutuneet sisällöllisesti lainsäädännön suomaa maksimia täysimääräisesti hyödyntäviksi. Maksimitason ei tulisi kuitenkaan muodostua käytännössä minimiksi. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että tartuntatilanteen paraneminen heijastuu täytäntöönpanosäädöksissä ja viranomaisten ohjeissa ilman perusteetonta viivettä. Esitetyn lainsäädännön pitkä voimassaoloaika korostaa tarvetta harkintaan rajoitusten asettamisessa. 

Hallituksen esityksen säännöskohtaisten perusteluiden korvaaminen viittauksilla useisiin aikaisempiin valtiopäiväasiakirjoihin on omiaan vaikeuttamaan ehdotettujen muutosten arviointia. Vaikka ehdotettu sääntely on vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta sama kuin jo voimassa olevakin, on lainsäädännön toimintaympäristö muuttunut merkittävästi.  

Hallituksen esityksen perusteluissa ehdotettua sääntelyä perustellaan muun muassa sillä, että ”on edelleen mahdollista, että Suomi päätyy oleellisesti pahempaan epidemiatilanteeseen kuin tähän mennessä on koettu”. 

Talousvaliokunta yhtyy näkemykseen, että tilanteen paheneminen on mahdollista erityisesti virusmuunnosten johdosta, ja toteaa, että virukseen ja sen leviämiseen liittyy vielä paljon epävarmuutta. Samalla talousvaliokunta kuitenkin huomauttaa, että rokotusten etenemisen ja tiedon karttumisen myötä nykyhetken tilanne on monessa suhteessa erilainen verrattuna aikaisempiin, uusia tartunta-aaltoja edeltäneisiin ajanjaksoihin: missään viruspandemian aikaisemmassa vaiheessa ei ole ollut nykyisen kaltaista rokotuskattavuutta eikä viruksesta, sen leviämismekanismeista eikä potilaiden hoidosta ole tiedetty aikaisemmin niin paljon kuin tällä hetkellä tiedetään. Tuoreimpien tietojen valossa näyttää siltä, että rokotuskattavuudessa päästään varsin hyvälle tasolle jo kesän aikana, mikä asettaa myös arviot virustartuntojen luomasta kuormituksesta terveydenhuoltojärjestelmällemme erilaiseen valoon; rokotusten vaikutus näyttäytyy ennen kaikkea vakavampien taudinkuvien vähenemisenä, mikä heijastuu nimenomaan sairaanhoidon kuormitukseen. Rajoitustoimien perimmäinen tarkoitus ja oikeutus on ollut virustartuntojen leviämisen estämisen ohella pyrkimys turvata sairaanhoidon kantokyky.  

Talousvaliokunta on todennut aikaisemmin ravintolarajoitusten täytäntöönpanoa (TaVL 10/2021 vp — M 5/2021 vp) koskevassa lausunnossaan, että kilpailun ja markkinoiden toimivuuden kannalta on tärkeää, että yritysten väliset kilpailun lähtökohdat ovat tasapuoliset ja että tartuntataudin leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset vääristäisivät tätä asetelmaa niin vähän kuin mahdollista.  

Palveluliiketoiminnan luonteesta johtuu, että kilpailu on tyypillisesti paikallista. Silti tullaan väistämättä luoneeksi sellaisia maantieteellisiä rajoja, jotka aiheuttavat kilpailunvääristymiä. Talousvaliokunta toteaa, että tällaisia paikallisia markkinahäiriöitä on vaikea estää. Kilpailuolosuhteiden erilaisuus on kuitenkin tässä tilanteessa myös objektiivisesti perusteltua: erilainen epidemiatilanne on peruste erilaiseen kohteluun. Paikallisesti esiintyvää epätasapuolista kilpailuasetelmaa on lieventänyt tähän saakka rajoitusten lyhyt ajallinen kesto. Nyt ehdotettu lainsäädäntö on tarkoitettu olemaan voimassa kuluvan vuoden loppuun saakka. Näin ollen rajoitusten kokonaisaika muodostuisi toimialasta riippuen ja sisällöllisesti hieman vaihdellen kokonaiskestoltaan puolentoista vuoden tai lähes kahden vuoden mittaisiksi. 

Rajoitustoimet näyttävät nykyisellään johtavan eri toimialojen kannalta epäjohdonmukaisiinkin kieltojen ja sallittavuuden paradokseihin. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan toimialasta ja valvovasta tahosta riippuen voi olla samanaikaisesti sallittua satojen ihmisten läsnäolo sisätilassa ja kuitenkin ulkostadionin henkilömäärä rajattu joihinkin kymmeniin. Oikeasuhtaisuuden, rajoitusten hyväksyttävyyden ja elinkeinojen tasapuolisen kohtelun takia talousvaliokunta pitää tärkeänä, että rajoitukset on suhteutettu toisiinsa. Talousvaliokunta toivoo sosiaali- ja terveysvaliokunnan tarkastelevan mahdollisuutta lieventää kahden metrin turvavälin edellyttämistä sisätiloissa, terveysturvallisuus huomioiden. 

Ottaen huomioon myös edellä tässä lausunnossa kuvattu toimintaympäristön muutos — erityisesti rokotuskattavuuden todennäköisen vaikutuksen myötä — talousvaliokunta korostaa sitä, että sääntely mahdollistaa tautitilanteen mukaan rajoitusten asettamisen, mutta rajoituksia ei tule käyttää, ellei niille ole ehdotonta tarvetta. 

On selvää, että jäljityksen onnistumisella ja rajoituksilla on keskeinen merkitys tartuntatilanteen hallitsemisessa. Samoin on kuitenkin myös ilmeistä, että näiden toimien lopputulema jää riippumaan siitä, kuinka tunnollisesti ihmiset määräyksiä noudattavat. Karanteenien ja muiden terveysturvallisuutta suojaavien toimien kaikenkattava, absoluuttinen valvonta on mahdotonta. Tässä katsannossa kaikkein tärkeintä on, että rajoituksilla ja määräyksillä on laajasti jaettu oikeutus ja hyväksyttävyys myös niiden oikeaan osuvuuden ja vaikuttavuuden suhteen. Jos kansalaiset eivät koe määräyksiä oikeasuhtaisina tai perusteltuina, on vaarana, että niitä ei noudateta. On myös nähtävissä, että niissä tapauksissa, joissa rajoituksia ei koeta oikeutettuina, sosiaaliset tapahtumat voivat siirtyvät yksityistilaisuuksina pidettäviksi.  

Talousvaliokunta toistaa aikaisemmassa lausunnossaan (TaVL 9/2021 vp – HE 39/2021 vp) ilmaisemansa käsityksen siitä, että tartuntataudin leviämisen estämisen keinovalikoiman tulisi olla avoimesti valmisteltu ja perusteluineen julkinen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, kuten myös niiden tartuntojen leviämistä ja terveydenhuollon kapasiteettia kuvaavien tunnuslukujen, joiden tilaan tai ennakoituun kehitykseen kunkin toimen käyttöönotto sidotaan. Tämä parantaisi elinkeinonharjoittajien mahdollisuuksia ennakoida tulevaa sääntelyä. 

Talousvaliokunta pitää välttämättömänä, että rajoituksia säädettäessä on oltava myös näkymä siihen, kuinka yhteiskuntaa avataan. Suomen avaaminen on kytköksissä epidemian vaiheiden luokittelussa käytettyihin kriteereihin, jotka on esitetty koronaviruksen hillinnän hybridistrategian toimintasuunnitelmassa. Valtioneuvosto on julkaissut exit-strategian, jossa luonnehditaan rajoitusten purkua ja porrastusta. Talousvaliokunta toivoo strategian konkretisointia eri toimialojen näkökulmasta.  

Olennaisena osana yhteiskunnan toimeliaisuuden palautumista voisi olla nk. koronapassin käyttöönotto. Vakiomuotoinen, eurooppalaisen vastineen kanssa yhteensovitettu todistus kertoisi kantajansa rokotussuojasta tai negatiivisesta testituloksesta. Talousvaliokunta ehdottaa, että sosiaali- ja terveysvaliokunta edellyttäisi mietinnössään valtioneuvostoa kiirehtimään selvitystä tällaisen todistuksen käyttöönoton mahdollisuudesta. 

Ehdotuksen mukaisten rajoitusten vallitessa illallisruokailun tarjoaminen ravitsemisliikkeissä ei olisi mahdollista. Saadun selvityksen mukaan juuri tämä on kynnyskysymys toiminnan liiketaloudellisen kannattavuuden näkökulmasta. Näin ollen käsillä olevan hallituksen esityksen vaikeus liittyy siihen, että nyt ehdotetut rajoitukset rinnastuvat vaikutuksiltaan täyteen sulkuun, mutta koska muodollisesti ravitsemisliikkeet saisivat olla auki, ei sulkutilan korvausjärjestelmä seuraa nyt käsillä olevaa rajoitussääntelyä. Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa ja valiokunnan saamassa kirjallisissa selvityksessä ei ole myöskään esitetty perusteita miksi, juuri hallituksen esityksen mukaiset kellonaikoihin sidotut rajoitukset muun muassa anniskelun suhteen ovat välttämättömiä juuri esitetyssä muodossaan ja mikä terveysturvallisuuteen liittyvä vaikutus on sidoksissa siihen, että anniskelu loppuu juuri kello 17. 

Rajoituksia säädettäessä tulee punnita päätösten kokonaisvaikutuksia: rajoitusten haittojen ja hyötyjen välistä tasapainoa. Valiokunta on koronapandemian aikana toistuvasti kiinnittänyt huomiota siihen, että poikkeuksellisten olosuhteiden, ja siten myös rajoitusten, pitkittyessä toimien oikeaan osuvuuden ja tarkkarajaisuuden vaatimus korostuu.  On selvää, että mikään yksittäinen keino ei ratkaise ongelmaa, mutta juuri sen vuoksi tulee käyttää kaikkia viruksen leviämisriskiä osittainkin pienentäviä toimia aloittaen kevyemmistä rajoituksista ja vasta niiden osoittautuessa riittämättömiksi edetä raskaampiin rajoituksiin.