Yleistä

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on käsitellyt asiaa oman toimialansa osalta. 

Esityksen tarkoituksena on turvata terveydenhuolto ja kotihoito sellaisissa tilanteissa, joissa työtaistelun vuoksi kunnan tai kuntayhtymän järjestämässä välttämättömässä terveydenhuollossa tai kotihoidossa henkilökuntaa ei ole riittävästi ja asiakkaiden tai potilaiden henki tai terveys sen johdosta vaarantuu vakavasti.  

Esitys on valmisteltu kiireellisessä aikataulussa ammattijärjestöjen Tehyn ja SuPerin elokuun jälkipuoliskolla antamien, useisiin tehohoitopalveluihin sekä kotihoitoon kohdistuvien lakkovaroitusten johdosta. Näissä tilanteissa työtaistelupäätöksen tehneet järjestöt eivät ole suostuneet sopimaan suojelutyöstä lakkokohteissa. Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka suorittaminen työtaistelun aikana on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka erityisesti vaarantuu työtaistelun vuoksi. 

Kansalaisten hengen ja terveyden suojeleminen on julkisen vallan velvollisuus kaikissa tilanteissa. Lakiehdotuksen avulla julkinen valta ottaa vastuun ja pyrkii huolehtimaan siitä, että suojelutyö turvataan työtaistelun aikana välttämättömässä terveydenhuollossa ja kotihoidossa. Esityksellä ei puututa työmarkkinaosapuolten neuvotteluihin eikä työntekijöiden yhdistymisvapauteen ja siihen perustuvaan työtaisteluoikeuteen.Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää esityksen tavoitetta tärkeänä ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomautuksin. 

Sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstön riittävyys on jo pitkään ollut heikentynyt sekä perus- että erikoissairaanhoidossa, mutta myös sosiaalihuollossa, erityisesti kotihoidossa ja ikääntyneiden ympärivuorokautisissa asumispalveluissa. Alan työmarkkinakiista pahentaa tilannetta entisestään. Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että työmarkkinakiistaan löydetään neuvottelemalla osapuolia tyydyttävä ratkaisu mahdollisimman pian.  

Työtaisteluoikeuden rajoittaminen

Työtaisteluoikeus on perustuslain 13 §:n 2 momentissa turvattuun ammatilliseen järjestäytymisvapauteen liittyvä perusoikeus, eikä työtaisteluoikeuden käyttämistä lähtökohtaisesti tule rajoittaa lainsäädännöllä. Hallituksen esityksen mukaan perustuslain 7 §:ssä perusoikeutena turvattu oikeus elämään ja laajemmin oikeus terveellisesti turvattuun elämään on kuitenkin sellainen perusoikeus, että sen turvaamiseksi muut niin ikään perusoikeuksina turvatut oikeudet, kuten muun muassa oikeus ryhtyä työtaisteluun, väistyvät. Valiokunta yhtyy tähän arvioon.  

Valiokunta tähdentää, että työtaisteluoikeuteen kohdistuvien rajoitusten tulee kuitenkin olla soveltamisalaltaan ja ajallisesti tarkkarajaisia, välittömään uhkaan perustuvia ja oikeasuhteisia sekä viimesijaisia.  

Ehdotettu laki sisältää kolme sääntelykokonaisuutta, joilla turvataan riittävä henkilökunta välttämättömään terveydenhuoltoon ja kotihoitoon. Lakiehdotuksessa asetetaan velvollisuuksia työntekijäjärjestölle ja säännellään poikkeuksista työntekijän työskentelypaikkaan, työaikaan ja vuosilomiin. Lisäksi säännellään siitä, millä edellytyksillä henkilö voidaan velvoittaa asiakas- ja potilasturvallisuustyöhön. Laki on määräaikainen ja voimassa 31 päivään tammikuuta 2023. 

Ehdotettuja työtaistelutoimenpiteitä rajoittavia keinoja voidaan soveltaa vain, jos kunnan tai kuntayhtymän muut käytettävissä olevat keinot henkilöstön määrän turvaamiseksi eivät ole riittäviä, ja vain siinä laajuudessa kuin se mainitussa tarkoituksessa on välttämätöntä. Lisäksi rajoituksia tulee käyttää portaittain ja lievempiä keinoja tulee käyttää aina ensin. Työnantajan tulee aina ennen rajoitusten käyttämistä selvittää mahdollisuudet esimerkiksi asiakkaiden ja potilaiden siirtämiseen, vuokratyövoiman, ostopalvelujen ja palveluseteleiden hyödyntämiseen, työntekijöiden vapaaehtoisuuteen perustuvien työtehtävä- ja työaikajärjestelyjen käyttämiseen, muiden kuntien ja kuntayhtymien kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä tehtävien priorisointiin ja uudelleen organisointiin. Valiokunta pitää tärkeänä, että lain soveltamista seurataan tarkoin ja että tarvittaessa epäkohtiin puututaan tehokkaasti. 

Sovittelu ja neuvottelumenettely

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n hallintoneuvoston (yhdistymisvapauskomitea) vakiintuneen käytännön mukaan lakko-oikeutta voidaan rajoittaa tai kieltää lakko yhteiskunnan välttämättömien palvelujen turvaamiseksi (essential services). Tällöin edellytetään kuitenkin, että tällaisten rajoitusten ohella luodaan tarkoituksenmukaiset, puolueettomat ja nopeat sovittelu- ja neuvottelumenettelyt työriidan ratkaisemiseksi (ns. kompensatoriset takeet).  

Valiokunta kiinnittää sosiaali- ja terveysvaliokunnan huomiota siihen, että esityksessä ei ole säännöksiä ehdotetulla lailla rajoitettavan lakon sovittelusta. Valiokunta esittää, että lakiin lisätään säännös, jonka mukaan rajoitusten käyttämiseen jouduttaessa valtakunnansovittelijalle annetaan tehtäväksi tilanteeseen sopivan tehokkaan erillisen sovittelumenettelyn käynnistäminen.  

Valiokunta pitää erittäin tärkeänä, että työmarkkinaosapuolia tuetaan sovun aikaansaamiseksi ja työtaistelun edelleen laajenemisen välttämiseksi.  

Valiokunta haluaa tuoda esille suojelutyötä koskevan menettelyn kehittämistarpeen. Suojelutyötä koskevien neuvottelujen ristiriitatilanteiden ja niistä mahdollisesti seuraavien työtaistelua koskevien rajoitusten välttämiseksi on valiokunnan mielestä tarpeellista harkita, tuleeko suojelutyöstä ja sen määrästä jatkossa ristiriitatilanteissa päättää yhdessä työtaisteluosapuolten ja ulkopuolisen edustuksellisen tahon kanssa.  

Yksittäisiin työntekijöihin kohdistuvat keinot

Jos työntekijäjärjestöön kohdistuvat velvoitteet eivät riitä turvaamaan välttämättömässä terveydenhuollossa ja kotihoidossa henkilöstön riittävyyttä työtaistelun aikana, kunta tai kuntayhtymä voi työnantajana lakiehdotuksen 3 ja 4 lukujen mukaan käyttää myös välittömästi yksittäisiin työntekijöihin kohdistuvia keinoja.  

Lakiehdotuksen 4 §:n mukaan kunta tai kuntayhtymä voi määrätä palveluksessaan olevan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön suorittamaan tavanomaisten työtehtäviensä lisäksi tai sijasta myös muita ammattitaitoaan vastaavia tehtäviä, jos se on välttämätöntä lakiehdotuksen 5 §:n 2 momentissa tarkoitetussa välttämättömässä terveydenhuollossa tai kotihoidossa. Mainituissa tilanteissa työntekijä voidaan määrätä työskentelemään myös toiseen työnantajan sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikköön.  

Pykälän perustelujen mukaan määrättäessä henkilö uusiin tehtäviin työnantajan on selvitettävä, mitä tehtäviä työntekijä on kykenevä tekemään. Valiokunta tähdentää, että työmääräystä ei tule antaa, ellei henkilöllä ole riittävää osaamista tehtävään.  

Aluehallintovirastolla on lisäksi lakiehdotuksen 5 §:n mukaan työnantajan hakemuksesta toimivalta määrätä kunnan tai kuntayhtymän palveluksessa oleva työtaisteluun osallistuva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö työskentelemään ammattitaitoaan vastaavissa tehtävissä työnantajansa terveydenhuollon tai kotihoidon toimintayksikössä (asiakas- ja potilasturvatyö). Viimesijaisena keinona aluehallintovirasto voi 9 §:n mukaan määrätä asiakas- tai potilasturvatyöhön myös sellaisen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön, joka on irtisanoutunut työtaistelutoimenpiteenä kunnan tai kuntayhtymän palveluksesta.  

Asiakas- tai potilasturvatyöhön määrätyllä on oikeus saada kunnalta tai kuntayhtymältä asiakas- tai potilasturvatyössä säännölliseltä työajalta vähintään 1,3-kertainen korvaus verrattuna hänen normaalisti säännölliseltä työajalta saamaansa palkkaan. Valiokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta ehdottaa korvauksen nostamisen 2,0-kertaiseksi. Valiokunta katsoo, että esityksessä ehdotettua korkeampi korvaus ohjaisi omalta osaltaan työnantajia huolellisesti harkitsemaan asiakas- ja potilastyössä tarvittavan välttämättömän henkilöstön määrän. 

Valiokunta toteaa, että Suomen työoikeudessa keskeisenä lähtökohtana on pidetty sitä, että työtaistelun seurauksista vastuun kantaa työtaisteluun ryhtynyt järjestö eivätkä sen henkilöjäsenet eli työntekijät. Ammattijärjestönsä ohjeita noudattava työntekijä ei joudu henkilökohtaisesti seuraamuksiin osallistumisesta järjestön työtaistelutoimenpiteeseen, vaan järjestö kantaa toiminnasta vastuun ja mahdolliset taloudelliset seuraamukset kohdistuvat siihen. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiehdotus sisältää järjestölle määrättävän uhkasakon ohella myös yksittäiseen työntekijään kohdistuvan uhkasakkotehosteen, ja esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä harkitsee henkilökohtaisen uhkasakkovastuun tarpeellisuutta.  

Poikkeaminen työaika- sekä vuosilomasäännöksistä

Lakiehdotuksen 7 ja 8 § antavat mahdollisuuden poiketa työaika- ja vuosilomasäännöksistä. Työnantajan on säännösten mukaan viivytyksettä tehtävä työsuojeluviranomaiselle kirjallinen ilmoitus pykälissä tarkoitetuista toimenpiteistä ja niiden syistä sekä työaikasäännöksistä poikkeamisen yhteydessä niiden laajuudesta ja todennäköisestä kestosta. 

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan työsuojeluviranomaisessa ilmoitusten käsittely tultaisiin järjestämään vastaavalla tavalla kuin hätätyöasioiden käsittely. Tällöin tehty ilmoitus käsitellään kiireellisesti, ja mikäli teettämiselle ei olisi perusteita, asiassa annettaisiin valvontalain mukainen toimintaohje tai määräys keskeyttää tällainen lainvastainen työn teettäminen. Kyse on niin sanotusta tosiasiallisesta hallintotoiminnasta, johon ei ole oikeutta hakea muutosta valittamalla, vaan asiassa voi tehdä muistutuksen tai hallintokantelun.  

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esityksessä ei arvioida sitä, miten työnantajan lainvastainen menettely suhteutuu työaikarikkomussäännökseen. Hätätyön lainvastainen käyttö on kriminalisoitu vuoden 2022 alussa voimaan tulleella työaikalain muutoksella. Valiokunta katsoo, että nyt säädettävien asioiden liittämistä rangaistussäännöksen alaan tulisi vielä harkita.  

Lisäksi valiokunta tähdentää työnantajana toimivan kunnan ja kuntayhtymän vastuuta työntekijöiden työsuojelusta lisätyötehtäviä teetettäessä ja asiakas- ja potilasturvatyöhön määrättäessä. Suojelutyötä ei saa teettää samoilla työntekijöillä niin runsaasti, että siitä aiheutuu vaaraa heidän terveydelleen ja turvallisuudelleen.  

Aluehallintoviraston toimivalta

Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että työtaisteluihin ja työtaisteluneuvotteluihin liittyvä tehtävä on aluehallintoviranomaiselle uusi. Aluehallintoviranomainen on jatkossa keskeinen työtaistelun vaikutusten arvioija, jolla on lisäksi päätösvalta määrätä uhkasakko sekä työntekijäjärjestölle että tietyin edellytyksin yksittäiselle työntekijälle.  

Valiokunta esittää, että sosiaali- ja terveysvaliokunta vielä harkitsee, olisiko aluehallintovirastojen tasapuolisen ja alueellisesti yhdenmukaisen tulkinnan turvaamiseksi tarpeen nimetä aluehallintovirastoon esimerkiksi laaja-alainen eri intressitahoja edustava lausuntoelin.