Yleistä

Suomen julkisen talouden velkaantuminen on jatkunut hallituksen kovista puheista huolimatta. Julkisen velan suhde BKT:hen on tällä hetkellä 80 prosenttia. Velkaantuminen on kasvanut 5,2 prosenttiyksikköä vuoden takaiseen verrattuna. Aikavälillä huhti—kesäkuu 2024 Suomen velkaantuminen kasvoi enemmän kuin yhdessäkään muussa EU-jäsenvaltiossa. Vuosi sitten valtiovarainministeriö ennusti työllisyyden kääntyvän kasvuun ja talouden kasvun yltävän vuonna 2024 positiiviseksi. Toisin on käynyt ja nyt VM ennustaa -0,2 %:n BKT:n laskua, OP-ryhmä jopa -0,5 %:n laskua kuluvalle vuodelle. 

Hallituksen talouspolitiikka ei ole uskottavaa. Työpaikkojen määrä on kääntynyt laskuun ja työttömyys kasvuun sekä köyhyys lisääntyy. Asiantuntijakuulemisissa kävi ilmi, että julkista taloutta vahvistavia toimia on kuitenkin kirjattu ainoastaan 4,4 miljardin edestä viime kevään julkisen talouden suunnitelmaan, ja tässä on huomattava ero tavoiteltuun 9 miljardiin. Luotettavasti arvioimiseksi 9 miljardin sopeutustavoitteen realistisuutta, tarvitaan konkreettisia esityksiä, joilla epävarmemmin saavutettavat säästöt toteutetaan. Näillä kurottaisiin umpeen nyt kirjattujen sopeutustoimien ja julkilausutun tavoitteen välinen ero, mikä parantaisi tavoitteen uskottavuutta. 

Viime hallituskaudella toimineen parlamentaarisen työryhmän aikaansaama ratkaisu tutkimus- ja kehittämismenojen kasvattamisesta 4 prosenttiin suhteessa BKT:hen vuoteen 2030 ovat tervetullut lisäpanostus tuottavuusongelmissa painivan Suomen talouden kanssa. Niiden vaikutukset yritysten investoinneissa ja panostuksissa tuottavuuteen näkyvät kuitenkin vasta pidemmällä aikavälillä. Suomi olisi tarvinnut jo nyt panostuksia tuottavuuskehityksen parantamiseksi. Nyt tarvittaisiin nopeampia keinoja työllistymisen vahvistamiseksi, joita olisivat muun muassa panostukset osaamisen kehittämiseen, koulutukseen ja työpaikan saamisen kohtaanto-ongelmaan. Nämä loistavat poissaolollaan hallituksen työkalupakissa.  

Työllisyys

Orpo-Purran hallituksen työllisyystoimet eivät ole toimineet, sillä työttömyys on lupausten vastaisesti kasvanut vuoden aikana kaikissa ikäryhmissä ja kaikilla alueilla. Työllisyyskehitys on ollut Euroopan huonointa. Työttömien työnhakijoiden määrä on TEM:n tilastojen mukaan syyskuussa 279 700. Se on 29 900 suurempi kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Avoimet työpaikat ovat vähentyneet 53 000:lla, ollen syyskuussa 2024 vain 56 200. Pitkäaikaistyöttömänä on 98 700 henkilöä, kasvua vuoden takaiseen 8 800. Jokaista avointa työpaikkaa kohden on viisi työtöntä työnhakijaa. 

Valtiovarainministeriön arvio vuoden 2025 työllisyyskehityksen vauhdista on muita ennustelaitoksia optimistisempi. Odotukset työllisyystilanteen kohenemisesta nojaavat työvoiman tarpeen kasvuun työvoimavaltaisilla aloilla, kuten rakentamisessa ja palveluissa. Valtion tulo- ja menoarvioesityksessä todetaan kuitenkin, että hallituksen 100 000 lisätyöpaikan tavoite ei tule toteutumaan hallituskauden aikana, vaan vasta pitkällä aikavälillä. 

Hallituksen toimet lakkauttaa aikuiskoulutustuki ja vuorotteluvapaa ovat vääräsyklisyydessään pahentaneet työttömiksi joutuvien henkilöiden mahdollisuutta täydentää työelämässä tarvittavaa osaamista ja uudelleen kouluttautua uuteen ammattiin. Lisäksi ammatillisen koulutuksen 120 miljoonan euron leikkaukset ovat täysin väärä signaali, kun osaamista pitäisi olla yhä enemmän yrityksille ja työntekijöille. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa nousi esille köyhyyden lisääntyminen jopa 100 000 henkilöllä. Köyhien määrä lisääntyy päätösperäisesti enemmän kuin hallituksen esitysten laskennallisten työpaikkojen määrä. Tämä kertoo osaltaan siitä, että hallituksen monet leikkaukset ovat osuneet samoihin henkilöihin. 

TE-uudistuksen toimeenpano

Vuoden 2025 alusta toteutuva TE-palveluiden siirto kuntien vastuulle. TE-uudistuksen sisältö valmisteltiin keskeisiltä osin kuntakokeiluissa. Lupauksista huolimatta kunnille ei siirry niitä kaikkia työttömyyden hoidon työkaluja, joita vielä TE-toimistoilla oli. Hallitusohjelmansa mukaisesti, kevään 2023 tilannekuvaan perustuvaan työllisyystilanteeseen nojaten hallitus leikkaa työttömyysmäärärahoja 37 milj. eurolla ja samalla poistaa kuntien mahdollisuuden käyttää palkkatuettua työtä. Tämän myötä valitettavasti poistuu yksi työkalu muun muassa vaikeimmin työllistettävien työttömien osalta. Asiantuntijakuulemisissa, mm. Kuntaliitto, on kantanut huolta, että kunnille siirtyy vähemmän käytettäviä varoja valtiolta kuin siirrosta aiheutuvat kustannukset ja työttömyysturvamenot ovat. Arvioitu rahoitusvaje on noin 80—100 milj. euroa. 

Tasa-arvokehityksen taantuminen

Asiantuntijakuulemisissa, erityisesti tasa-arvovaltuutetun lausunnossa, on nostettu esille huoli Suomen tasa-arvokehityksen taantumisesta ja jopa murentumisesta. STM:n muistion mukaisesti vuosien 2024 ja 2025 toimeentuloturva- ja sosiaali- ja terveyspalvelulainsäädännön muutosten yhteisvaikutukset eri ihmisryhmien perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan kertovat karusta kehityksestä. 

Työikäisten ryhmästä haavoittuvaisessa asemassa olevien joukkoon lukeutuvat erityisesti naiset, yksinhuoltajat, nuoret aikuiset, osatyökykyiset ja vaikeasti työllistyvät työttömät. Sosiaaliturvaetuuksien muutokset heikentävät erityisesti heidän toimeentuloaan. Lapsiperheistä suurimmassa riskissä ovat yhden vanhemman perheet, joille etuuksien merkitys on suurempi. Toimeentulon heikentyminen voi johtaa ongelmien kasautumiseen, jolloin lasten ja nuorten syrjäytymisen riski voi kasvaa. 

Lisäksi viimeaikaisten hallitusten esitysten ja lakimuutosten ristikkäisvaikutukset kohdistuvat samoihin henkilöihin, minkä vuoksi valtion vuoden 2025 talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä on aiheellista tarkastella esitysten ristikkäisvaikutuksia perus- ja ihmisoikeuksien näkökulmasta. Etenkin kun eri ihmisoikeussopimusten valvontaelinten linjausten mukaisesti leikkauksia ei pitäisi kohdistaa pienituloisimpiin taikka haavoittuvimmassa asemassa oleviin väestöryhmiin.  

Lapsen edun ja lapsen oikeuksien toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä politiikkatoimenpiteitä sekä toimia, jotka vaikuttavat heikentävästi lapsen huolenpidosta vastaavien asemaan. Valitettavasti hallituksen esityksillä on tällaisia vaikutuksia. 

Huomiota herättävää on, että jatkossa tasa-arvotiedon saanti loppuu, kun THL on päättänyt lakkauttaa jo ennakoivasti Tasa-arvotiedon keskuksen. 

Työsuojelu

Työsuojelun aluehallintoviranomaisten toimintamenoihin on vuoden 2025 talousarvioesityksessä osoitettu noin 29 milj. euron määräraha, mikä on vuoteen 2024 verrattuna 600 000 euroa pienempi. Vähenevä määrärahakehitys heijastuu väistämättä työsuojelun vastuualueiden toimintaan. Paikallisen sopimisen valvontaan on kohdennettu talousarvioesityksen määrärahoista 200 000 euroa, joka on alimitoitettu riittävän valvonnan aikaansaamiseksi. Lisäksi asiantuntijakuulemisissa on STM:n lausunnossa käynyt selväksi, että työsuojelun henkilötyövuodet laskevat 15:llä. 

Työsuojeluviranomaisten panos on merkittävä harmaan talouden työperäisten ilmiöiden torjunnassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kaikki edellä mainitut ovat edellyttäneet vuosia kestänyttä toiminta- ja valvontatapojen ja -metodien kehittämistä sekä henkilöstöresurssia. Työsuojeluviranomaiset joutuvat toimimaan pienemmillä resursseilla pienentyneen henkilömäärän takia, vaikka valvontatehtävien määrä kasvaa. 

On tärkeää kiinnittää erityistä huomiota työsuojeluviranomaisten tiedonsaantioikeuksiin ja työkaluihin alipalkkauksen havaitsemisessa. Tämä etenkin julkisissa hankinnoissa, joissa tilaajavastuulain tarkennuksia tarvitaan, jotta havaitaan kilpailua vääristävät ketjutukset sekä Suomessakin todennetusti toimivat kansainväliset eri ammattialojen lainvastaisesti toimivat yritykset. Oman valvontahaasteensa tuo hallituksen esitys paikallisen sopimisen laajentamisesta Suomeen lähetetyistä työntekijöistä, joiden työsuhteiden ehtojen valvonta tulee entistä vaikeammaksi. 

Harmaa talouden torjunta

Hallituksen panostukset harmaan talouden torjuntaan osoittavat, että se ei ole kiinnostunut harmaan talouden torjunnasta. Se on toimillaan jopa helpottanut ja luonut tilausta työvoiman hyväksikäyttöön. Hallitus on ollut aktiivinen muuttaessaan työelämän pelisääntöjä sekä karsimalla työtekijöiden oikeuksia puolustaa taloudellisia ja sosiaalisia etujaan. Luomalla työmarkkinoille kaaoksen, hallitus on avannut ovet epäterveelle ja vääristyneelle kilpailulle. Epärehellisesti toimivat yritykset hyötyvät tästä eniten.  

Harmaata taloutta voitaisiin aidosti torjua eduskunnassa olevilla lakialoitteilla järjestöjen kanneoikeudesta, tulkintaetuoikeudesta työehtosopimusriidoissa ja alipalkkauksen kriminalisoimisesta. Harmaan talouden torjunnassa viranomaisten tiedonsaanti ja yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä ja niitä on edelleen parannettava. 

Osaavan työvoiman saatavuudesta huolehtiminen on myös pitkän aikavälin kasvuedellytys

Suomessa tarvitaan myös sitä, että pitkän aikavälin kasvuedellytyksistä huolehditaan. Ilman osaavaa työvoimaa emme tule pärjäämään tulevaisuudessa. Siksi on huolehdittava siitä, ettei koulutusmahdollisuuksia heikennetä, ja ihmisten on mahdollista päivittää osaamistaan myös työelämässä mukana ollessaan. Hallituksen päätökset muun muassa ammatillisen koulutuksen heikentämisestä ja aikuiskoulutustuen lakkauttamisesta eivät tue aikuisväestön pysymistä kiinni muuttuvassa työelämässä.  

Samalla on huolehdittava, että työperäisen maahanmuuton pito- ja vetovoimatekijöitä edistetään. Tässä Orpon hallituksella on paljon parannettavaa, kun esimerkiksi hallituksen ajama kolmen/ kuuden kuukauden työttömyyssääntö on herättänyt laajasti huolta kansainvälisten osaajien keskuudessa. Työperäinen maahanmuutto on Suomen heikkenevän huoltosuhteen huomioiden tärkeässä roolissa siinä, että julkista taloutta pystytään kohentamaan. 

Sovittelujärjestelmän kehittäminen aidon pohjoismaisen mallin mukaisesti

Hallituksen esittämän niin kutsutun vientivetoisen palkkamallin sijasta sovittelujärjestelmää pitäisi kehittää aidon pohjoismaisen mallin mukaisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että valtakunnansovittelijan toimiston roolia laajennettaisiin niin, että se voisi olla nykyistä aktiivisemmin mukana tukemassa sopuun pääsyä työehtosopimusneuvotteluiden eri vaiheissa.  

Esimerkiksi jo alkuvaiheessa valtakunnansovittelijan toimisto voisi auttaa työmarkkinaosapuolia muodostamaan yhteisen tilannekuvan tuottamalla puolueetonta tietoa esimerkiksi talous-, palkka- ja tasa-arvokehityksestä. Valtakunnansovittelijan toimiston tuen lisääminen koko työehtosopimusneuvottelujen ajaksi mahdollistaisi osapuolten hakea sopua mahdollisimman pitkälle keskenään. 

Keskustan työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaryhmä perustaa arvionsa valtion talousarviosta vuodelle 2025 hallitusohjelmakirjauksiin sekä arvioon siitä, saavatko hallitusohjelmassa annetut lupaukset katetta vuoden 2025 talousarvioesityksessä. 

Vuoden 2025 talousarvio on 12,2 mrd. euroa alijäämäinen. Hallitus keskittyy talouspolitiikassaan ensisijaisesti sopeuttamaan, kun Suomen talouden keskeinen ongelma on kasvu- ja tuottavuusvaje. Säästää pitää, se on selvää, mutta yhtä selvää pitäisi olla kasvun edellytysten rakentaminen ja vahvistaminen koko Suomessa.  

Kasvupoliittinen linja on yksinkertaisesti riittämätön, suorastaan kunnianhimoton. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen vahvasti satsaaminen parlamentaarisen sovun mukaisesti on välttämätöntä. 

Kasvua tukeavia keinoja olisi monia. Ammattidieseliä koskeva lakiluonnos odottaa antamistaan valtiovarainministerin pöytälaatikossa. Hallituksen pitäisi tehdä rohkeita ja innovatiivisia ratkaisuja. Näitä olisivat esimerkiksi kokeilut erityistalousalueista, määräaikainen vapautus yhteisöverosta, tai kokeilua alueellisesta opintolainahyvityksestä. Kokeilun tarkoituksena olisi saada tietoa alueellisen opintolainahyvityksen vaikutuksista esimerkiksi kokeilualueen työvoiman saatavuuteen ja elinvoimaisuuteen.  

Erityisesti Itäinen Suomi tarvitsisi näinä aikoina valtiolta tukea siihen, että alueen näkymät vahvistuisivat. 

Kasvuhakuisten yritysten rahoitusmahdollisuudet tulisi varmistaa. Hallituksen tulee antaa työkaluja siihen, miten tutkimus- ja tuotekehityksen tulokset kaupallistetaan ja muunnetaan tuotannoksi ja vienniksi. Budjettikirjan liitteenä oleva valtiovarainministeriön taloudellinen katsauksen esipuheen mukaan: ”Sen ratkaiseminen, miten näkymä muuttuu konkreettisiksi investoinneiksi, tuotannoksi ja työpaikoiksi, on talouspolitiikan ydinkysymys, johon ei olisi varaa vastata väärin.” 

Työllisyystoimet

Pidämme hyvänä ja kannatettavana hallituksen tavoitetta työllisyyden nostamiseksi. 

Pääministeri Sipilän kaudella oli myös kunnianhimoinen 100 000 lisätyöllisen tavoite, joka saavutettiin. Silloin hallitus asetti tavoitteen ja sen jälkeen työmarkkinaosapuolten kanssa neuvoteltiin keinoista, joilla tavoitteeseen päästään. Nyt hallitus on valinnut tieksi sanelemisen, joka on johtamassa kovaan yhteenottoon palkansaajajärjestöjen kanssa. 

Hallitukselle on oltava aloiteoikeus, mutta on harkittava, tuottaako jyrääminen hyvää, pysyvää ja oikeudenmukaista lopputulosta. 

Tällä hetkellä hallituksen keinot eivät ole tuottaneet tulosta. Työttömyysasteen trendi on noussut 8,4 prosenttiin. Työttömiä on vuoden takaiseen verrattuna noin 30 000 enemmän eli suunta on väärä. 

Olemme myös huolissamme konkurssien ja yt-neuvottelujen aalloista. Useat kunnat ja suuret yritykset ovat ilmoittaneet syksyn aikana muutos- ja yt-neuvotteluista, joka tarkoittaa vähemmän työpaikkoja. Nämä eivät auta työllisyysasteen nousussa. 

Onko esimerkiksi ensimmäisen päivän sairauspoissaolon palkattomuus sellainen asia, josta hallituksen kannatti väkisin pitää kiinni? Varsinkin, kun ei sille ole kyetty laskemaan edes työllisyysvaikutuksia hallituksen omassa ohjelmassa. Tai kannattaako julkisen sektorin työntekijöiden kanssa ajautua riitaan sillä, että yrittää puuttua valtakunnansovittelijan rooliin lainsäädännön avulla? Palkanmuodostuksesta ei oikein voi sopia lailla. Vientivetoiseen malliin siirtymisen pitäisi tapahtua työmarkkinajärjestöjen neuvottelutuloksena.  

Työttömyysturvan suojaosan poistaminen on osunut kipeästi osa-aikaista työtä tekeviin. Onko suojaosan poistamisella saavutettu vaikuttavia säästöjä? Tästä olisi hyvä tehdä arviot. 

TE-palvelut

Olemme huolissamme TE-palveluiden siirron rahoituksesta kunnille. Kyseessä on merkittävä rakenteellinen uudistus, jolla tullee olemaan suuria vaikutuksia työvoimapalveluihin. Rahoituksen osalta vaikuttaa siltä, että se on riittämätöntä. 

TE-palveluihin myönnettävä valtionosuusrahoitus on tippumassa alkuperäisestä 700 milj. eurosta 590 milj. euroon. Aliresursointi voi aiheuttaa kohtuuttomia haasteita kunnille.  

Hallitus on luvannut rahoittaa kuntien uudet tehtävät täysimääräisesti. TE-palveluihin on kuitenkin kohdistumassa 37 milj. euron säästötoimet, kun ensi vuoden alussa kaavailtu tehtävänmuutos palkkatuen käytön rajoittamisesta astunee voimaan. Esityksen mukaan palkkatukea voisi myöntää kunnalle tai kuntayhtymälle ainoastaan alentuneesti työkykyisen henkilön tai 60 vuotta täyttäneen pitkään työttömänä olleen henkilön palkkaamiseen. Palkkatuen käytön rajaamisessa ei ole kyse lakisääteisen normin tai tehtävän poistamisesta, vaan työllisyyden hoidon työkalun poistamisesta. Tästä näkökulmasta palkkatuen rajaamisen rahoitusvähennys on puhdas leikkaus. 

Kuntien taloustilanne on muutenkin haastava ja kuntia tulisi tukea parhaaksi näkemällä tavalla, että ne selviytyvät uusista tehtävistään.  

Säästöjä ei tule kohdistaa erityisesti lapsiin ja perheisiin

Pidämme huolestuttavana hallituksen toimia kohdistaa merkittävästi säästöjä erityisesti lapsiin ja perheisiin. Hallitus on poistanut työttömyysturvasta kokonaan lapsikorotukset, vaikka niiden poistamista vastustettiin hallituksen esityksen mukaan laajasti lausuntokierroksella.  

Hallituksen esityksen mukaan erityisesti lapsikorotusten poistaminen nostaa merkittävästi kuntien puoliksi rahoittaman perustoimeentulotuen tarvetta. Toimeentulotukiriippuvuus heikentää osa-aikaisen työnteon kannusteita. Työttömyysturvan lapsikorotusten on aiemmin arvioitu olevan kustannustehokas tapa vähentää lapsiköyhyyttä. Syntyvyys on Suomessa historiallisen matalalla tasolla ja hallituksen pitäisi päinvastoin luoda perheille toivoa ja uskoa tulevaisuuteen.  

Kolmen kuukauden sääntö lisää heikentää Suomen houkuttelevuutta

Tällä hetkellä suurena huolena on osaavan työvoiman saatavuus Suomessa. Hallituksen nuiva suhtautuminen työperäiseen osaajien maahanmuuttoon huolettaa laajasti elinkeinoelämää. EK nostaa esiin lausunnossaan erityisesti niin sanotun kolmen kuukauden säännön, jonka aikana työntekijän pitää löytää uusi työpaikka. Se voi vaikuttaa erittäin kielteisesti Suomen vetovoimaan erityisesti asiantuntija- ja johtotehtävissä työskenteleville, mutta myös suorittavan tason tehtävissä muun muassa silloin, kun niihin liittyy pidempiä rekrytointiprosesseja.  

Keskustan valiokuntaryhmä pitää hallituksen uhkailua heittää osaajat ulos maasta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen erittäin huonona politiikkana. Tämä aiheuttaa huolta, eikä houkuttele muuttamaan Suomeen perheen kanssa tai perustamaan perhettä Suomeen, jos näkymä täällä asumisesta on muuttumassa epävarmaksi. Ilman työntekijöitä talous ei kasva. Työperäistä maahanmuuttoa tulee edistää eikä ainakaan jarruttaa. 

Aikuiskoulutustuki olisi tullut säilyttää

Hallitus leikkasi lyhytnäköisesti ammattikorkeakouluilta, kesäyliopistoilta, kansanopistoilta ja muilta vapaan sivistystyön toimijoilta. Samaan lyhytnäköiseen leikkauslistaan kuuluu hallituksen toimet lakkauttaa aikuiskoulutustuki. 

Hallituksen lopetti aikuiskoulutustuen kokonaan 1.8.2024 lähtien. Noin kolmannes aikuiskoulutustuen käyttäjistä on saanut tukea sosiaali tai terveydenhuollon koulutukseen. Tuen avulla moni lähihoitaja on opiskellut hoiva-avustajaksi tai sairaanhoitajaksi ja sairaanhoitaja tai kätilö ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon tai maisterin tutkinnon, joiden avulla voi toimia terveydenhuollon kehittämis-, asiantuntija- ja johtamistehtävissä. Opetustoimen puolella aikuiskoulutustuki on mahdollistanut esimerkiksi opiskelun erityisopettajaksi tai ammatilliseksi erityisopettajaksi henkilölle, jolla on taustalla opettajan tutkinto. 

Tuen lakkautuksen sijaan tuen saamisen ehtoja olisi voinut tarvittaessa määritellä uudelleen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa kaikki tutkinnot ovat tarkoin säänneltyjä ja ammatissa toimiminen edellyttää tutkinnon suorittamista ja sen jälkeen haettavaa laillistamista. Sote-alan tutkintoihin sisältyy pitkiä harjoittelujaksoja, joiden suorittaminen kokopäivätyön ohessa on hyvin vaikeaa. Siten pelkkä työuran ohessa tapahtuvan jatkuvan oppimisen varmistaminen ja vahvistaminen ei välttämättä riitä ratkaisuksi aikuiskoulutustuen loppuessa. Jatkuvan oppimisen mahdollisuudet on turvattava. 

Aikuiskoulutustuelle luvattiin korvaavia malleja. Hallitus on julkaissut hankkeen, jolla korvattaisiin lakkautettua aikuiskoulutustukea. Tälle rahoitusta on esitetty 10 miljoonaa euroa. Näemme hyvänä, että aikuiskoulutustuelle on etsitty korvaavaa mallia, mutta olemme huolissamme, sen riittävyydestä. Tarvitaan myös lisää tehokkaita toimenpiteitä, joilla saadaan uusia tekijöitä niille aloille, joilla on työvoimapula. Pelkäämme ettei tämä hanke yksin riitä korvaamaan aikuiskoulutuen lakkauttamisen aiheuttamaa aukkoa. 

Hallituksen politiikka on monin tavoin eriarvoistavaa. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaiseman vaikutusarvion mukaan muutosten merkittävimmät negatiiviset vaikutukset kohdistuvat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin. Hallitus leikkaa sosiaaliturvasta, asumistuesta, indekseihin sidotuista etuuksista ja sairauspäivärahoista. Samalla hallitus tekee merkittävät leikkaukset sosiaali- ja terveyspalveluihin, korottaa lääkkeiden omavastuuosuuksia sekä nostaa terveydenhuollon asiakasmaksuja.  

Monet hallituksen leikkaukset, kuten hoitotakuun keventäminen ja asiakasmaksujen korotus, osuvat samoihin ryhmiin. Tähän joukkoon lukeutuvat erityisesti nuoret aikuiset, osatyökykyiset ja vaikeasti työllistyvät työttömät. Lapsiperheistä suurimmassa riskissä ovat yksinhuoltajaperheet. Tämä taas lisää syrjäytymisen ja ongelmien kasautumisen riskiä. 

Lasten edun toteutumisen näkökulmasta tulisi välttää etenkin lapsiköyhyyttä lisääviä toimenpiteitä. Orpon hallituksen politiikalla on kuitenkin juuri päinvastainen vaikutus, sillä hallituksen toimien seurauksena lapsiperheköyhyyden määrä kasvaa. Vihreät eivät voi hyväksyä kohtuuttomia leikkauksia eikä sitä, ettei leikkausten kokonaisvaikutuksia ole arvioitu kaikille ihmisryhmille, joihin ne kohdistuvat. 

On myös huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveysministeriön vaikutusarvion mukaan lakiesityksillä on selviä heikentäviä vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Eniten tulojen menetyksiä kokevat yksin asuvien lisäksi yksinhuoltajaperheet, joissa huoltajana on useimmiten naisiin.  

Hallitus myös tekee useita päätöksiä, jotka sysäävät ihmiset kauemmas työstä. Leikkaukset nuorisotyöstä ja nuorten kuntoutuksesta vaikeuttavat erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien nuorten kiinnittymistä työmarkkinoille. Kotoutumiskorvauksiin kohdistetut leikkaukset ovat perusteettomia. Ne ovat myös ristiriidassa hallituksen oman ohjelman kanssa, kun hallitusohjelmassa samanaikaisesti tavoitellaan maahan muuttaneiden hyvää ja onnistunutta kotoutumista. 

Myöskään hallituksen leikkaukset opiskeluun ja koulutukseen eivät helpota Suomen osaajapulaa. Hallitus esimerkiksi leikkaa ammatillisesta koulutuksesta, vaikka juuri nyt olisi tärkeää panostaa siihen. Suomeen tarvitaan uusia osaajia aina päiväkodeista vihreän teknologian yrityksiin. Koulutusleikkausten sijaan koulutukseen tulisi panostaa ja jokaiselle lapselle pitää turvata laadukas varhaiskasvatus, perusopetus ja tarvittava tuki koko koulutuspolun ajan. 

Vuoden 2025 budjetissaan Orpon hallitus jatkaa taantumaa pitkittävää ylimitoitettua leikkauspolitiikkaa ja pohjoismaisen hyvinvointivaltiomallin alasajoa. Hallituksen asettaman työllisyystavoitteen saavuttaminen edellytti työllisyysasteen nousua kolmella prosenttiyksiköllä hallituskauden aikana, mutta ero tavoitteeseen on kasvanut jo 4,5 prosenttiyksikköön. Akuuttina riskinä on se, että suhdannekuoppa syvenee ja työttömyyden kasvu tulee edelleen jatkumaan, jolloin tavoitteesta jäädään entistä kauemmaksi.  

Hallituksen yksipuolinen työmarkkinapolitiikka on kriisiyttänyt työmarkkinat ja tekee tulevasta työmarkkinakierroksesta poikkeuksellisen haastavan. Samalla kun pitkäaikaistyöttömyys kasvaa, hallitus leikkaa vuoden 2025 budjetissa työllisyydenhoidon resursseja mm. ajamalla alas kuntien palkkatukityöllistämisen sekä lakkauttamalla osatyökykyisiä työllistävän Työkanava Oy:n tekemättä mitään korvaavia toimia osatyökykyisten työllisyyden edistämiseksi.  

Työllisyysmäärärahojen leikkaaminen vaarantaa TE-palveluiden pitkään valmistellun uudistuksen, kun palvelut siirtyvät ensi vuonna kunnille samalla kun asiakasmäärä kasvaa merkittävästi. Vasemmistoliiton mielestä työllisyyspalveluille tulee turvata riittävät resurssit ja samalla on huolehdittava niiden tarkoituksenmukaisesta kohdentumisesta. Nykyinen lakitasolla pikkutarkasti säädelty palveluprosessi hakemustehtailuineen on osoittautunut toimimattomaksi, ja kunnille tulisi antaa enemmän liikkumatilaa toteuttaa aidosti yksilöiden tarpeita vastaavia palveluita työllisyyden edistämiseksi.  

Hallitus jatkaa myös ensi vuoden budjetissa sosiaaliturvaleikkauksia muun muassa lakkauttamalla työttömyysetuuksien korotusosan työllistymistä edistävien palveluiden ajalta. Tämä päätös heikentää paitsi toimeentuloa niin myös kannusteita oman osaamisen tai työkyvyn kehittämiseen, ja sitä kautta työllistymiseen. Hallitukselle sosiaaliturvaleikkaukset näyttävät olevan itseisarvo, sillä jo aiemmin asumistukileikkaukset ja suojaosien poistaminen ovat nimenomaan heikentäneet työllistymisen kannusteita. 

Huonosti toimivan sosiaalipolitiikan seurauksena toimeentulotukea saavien ihmisten määrä on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Tämä on täysin väärä suunta, ja johtaa ainoastaan lisääntyvään ylisukupolviseen syrjäytymiseen. Vasemmistoliitto vaatii, että kaikki työttömyysturvan ja asumistuen leikkaukset perutaan, minkä lisäksi työttömyysturvan suojaosa tulisi palauttaa ja nostaa 500 euroon kuukaudessa.  

Vuoden 2025 budjetissa hallitus on kuitenkin päättänyt jälleen kohdentaa julkisen talouden sopeutustoimet siten, että ne iskevät kohtuuttomalla tavalla heikoimmassa asemassa oleviin suomalaisiin ja heikentävät erityisesti naisvaltaisten julkisen sektorin alojen tilannetta. 

Hallituksen päätös lakkauttaa aikuiskoulutustuki oli vakava virhe, joka uhkaa pahentaa etenkin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen työvoimapulaa entisestään. Vasemmistoliitto on sitoutunut palauttamaan aikuiskoulutustuen päästessään seuraavan kerran hallitusvastuuseen. Samaan aikaan hallitus leikkaa myös ammatillisesta koulutuksesta ja heikentää monin tavoin työperäisen maahanmuuton houkuttelevuutta Suomeen. Nämä päätökset eivät edistä työllisyyttä eivätkä julkista taloutta vaan johtavat ainoastaan kurjistumisen kierteeseen  

Sairastamisen kulujen nostaminen sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistettavat mittavat leikkaukset heikentävät hoitoonpääsyä ja uhkaavat pahentaa yhtä merkittävimmistä suomalaisen yhteiskunnan tasa-arvo-ongelmista eli väestöryhmien välisiä terveyseroja. Tämä yhdistettynä hallituksen työntekijä- ja naisvihamieliseen työmarkkinapolitiikkaan, jossa kaavaillaan ns. vientimallin nimissä käytännössä katsoen palkankorotuskattoa naisvaltaisille aloille, on omiaan lisäämään työssäkäyvien köyhyyttä ja yleistä näköalattomuutta naisvaltaisilla aloilla.