Yleistä
Hallituksen esityksessä työperusteinen oleskelulupa sidotaan työhön siten, että oleskelulupaa ei saa peruuttaa laissa säädettävänä määräaikana, jos ulkomaalainen työntekijä jää työttömäksi. Lisäksi työnantajalle tulee velvollisuus ilmoittaa työsuhteen loppumisesta Maahanmuuttovirastolle sanktion uhalla. Esityksessä laajennetaan myös työntekijän oleskelulupaan liittyvä työnteko-oikeus koskemaan aloja, jotka on todettu työvoimapula-aloiksi.
Esityksen taustalla on hallitusohjelman kirjaus siitä, että oleskelulupa sidotaan nykyistä vahvemmin työhön siten, että Suomesta on poistuttava, jos henkilön työsuhde loppuu eikä hän ole kolmen kuukauden kuluessa solminut uutta työsuhdetta. Esityksen mukaan aika on kuusi kuukautta, jos työsuhde on kestänyt yli kaksi vuotta tai ulkomaalaisella on erityisasiantuntijan oleskelulupa tai hänellä on oleskelulupa yrityksen yli- tai keskijohdossa toimimista varten.
Esityksen taustalla on myös EU-lainsäädäntö. Kolmansien maiden kansalaisille jäsenvaltion alueella oleskelua ja työskentelyä varten myönnettävää yhdistelmälupaa koskevasta yhden hakemuksen menettelystä sekä jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevien kolmansista maista tulleiden työntekijöiden yhtäläisistä oikeuksista annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2024/1233, jäljempänä yhdistelmälupadirektiivi, on annettu 24.4.2024 ja se on saatettava kansallisesti voimaan 21.5.2026 mennessä. Yhdistelmälupadirektiivin 11 artiklan 4 kohdan a alakohdan mukaan oleskelulupaa ei saa peruuttaa kolmen kuukauden aikana siitä, kun työntekijä on jäänyt työttömäksi, ja kuuden kuukauden aikana, jos työntekijä on ehtinyt työskennellä vähintään kahden vuoden ajan. Yhdistelmälupadirektiivin mukaan jäsenvaltio voi kuitenkin sallia sen, että yhdistelmäluvan haltija on työttömänä pidemmän ajanjakson.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää kannatettavana, että sääntelyä oleskelulupien peruuttamisesta selkeytetään. Tähän mennessä työsuhteen päättymisestä on ilmoitettu vaihtelevasti, eikä viranomainen ole usein saanut siitä lainkaan tietoa. Tämä on asettanut työntekijät eriarvoiseen asemaan, sillä oleskeluluvan peruuttaminen ja siihen liittyviin toimiin ryhtyminen on riippunut pitkälti siitä, onko työnantaja ilmoittanut työsuhteen päättymisestä vai ei, ja siten se on vaikuttanut myös siihen, kuinka kauan työntekijällä on ollut mahdollisuus etsiä uusia töitä. Valiokunta pitää myös perusteltuna työnteko-oikeuden laajentamista työvoimapula-aloille. Muutos antaa paremmat edellytykset vastata työvoimapulaan ja vahvistaa mahdollisuuksia pitää kiinni Suomeen muuttaneista työntekijöistä.
Suoja-aika
Esityksen mukaan ulkomaalaiselle työntekijälle taataan tietty aika etsiä uusi työpaikka, jos hänen oleskelulupansa on voimassa ja siihen perustuva työsuhde päättyy. Uuden työn etsimistä koskeva aika on voimassa vain tilanteissa, joissa oleskelulupa on vielä voimassa ja sen pituus on tällöin enintään voimassa olevan luvan jäljellä oleva pituus, mutta kuitenkin enintään kolme tai kuusi kuukautta riippuen maassa oleskelun pituudesta ja oleskeluluvasta. Kyseessä on muutos voimassa olevaan sääntelyyn, koska tällä hetkellä suoja-ajasta ei säädetä laissa ja oleskeluluvan peruuttamista koskeva prosessi on periaatteessa mahdollista käynnistää heti, kun Maahanmuuttoviraston tietoon tulee, etteivät luvan edellytykset enää täyty.
Suoja-aika alkaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Irtisanomisaika vaikuttaa säännöksen soveltamiseen, koska irtisanomisajan aikana työsuhde säilyy voimassa ja palkanmaksu jatkuu, jolloin suoja-aika alkaa vasta tämän jälkeen. Lisäksi huomioidaan kilpailukieltosopimukset, joiden osalta säädetään, että suoja-aika alkaa vasta sopimuksessa sovitun rajoitusajan jälkeen. Esityksen mukaan ns. kasvuyrittäjät eivät kuulu sääntelyn piiriin. Ulkomaalaislain mukaan oleskelu Suomessa on laillista siihen asti, kun maastapoistamispäätös on tullut täytäntöönpanokelpoiseksi. Henkilön hakiessa hallinto-oikeudelta muutosta oleskeluluvan peruuttamista koskevaan päätökseen oikeus oleskella ja edelleen hakea työtä Suomessa jatkuu siihen saakka, kunnes tuomioistuimen päätös on täytäntöönpanokelpoinen.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että sääntely on linjassa muiden Pohjoismaiden sääntelyn kanssa. Ruotsissa on kolmen kuukauden suoja-aika. Tanskassa ja Norjassa työntekijän tulee tehdä ilmoitus töiden päättymisestä (Tanskassa kahdessa päivässä ja Norjassa viikossa), mikä on edellytys sille, että hän voi saada työnhakuviisumin kuudeksi kuukaudeksi. Yhdistelmälupadirektiivi tarkoittaa käytännössä, että kaikissa EU-maissa tullaan säätämään vähintään direktiivin minimitasojen mukaisista suoja-ajoista.
Työnantajan ilmoitusvelvollisuus
Esityksen mukaan työnantajan on tehtävä ilmoitus Maahanmuuttovirastolle, kun sen työntekijän työsuhde päättyy ennenaikaisesti. Sääntely perustuu hallitusohjelman lisäksi yhdistelmälupadirektiiviin. Yhdistelmälupadirektiivin mukaan tulee valita, tekeekö ilmoituksen työnantaja vai työntekijä. Suomessa ulkomaalaislaissa säädetään työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta sen ottaessa palvelukseensa ulkomaalaisen työntekijän, joten myös uusi ilmoitusvelvollisuus työsuhteen ennenaikaisesta päättymisestä on esityksen mukaan katsottu luontevaksi säätää työnantajan velvollisuudeksi.
Aiemmin viranomaisilla ei ole ollut kattavasti tietoa, mitä ulkomaalaisille työntekijöille maassa oleskelun aikana tapahtuu ja mitä muutoksia luvan perusteena olevaan työsuhteeseen mahdollisesti tulee. Työsuhteen irtisanomisen, työntekijän irtisanoutumisen tai työsuhteen purkautumisen lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee tilanteita, joissa työntekijä ei koskaan ilmesty työpaikalle eikä lainkaan aloita työntekoa. Tätä perustellaan esityksessä sillä, että aiemmin on esiintynyt tilanteita, joissa myönnettyä oleskelulupaa on käytetty väärin todennäköisesti siirtymiseen muualle EU-alueelle ilman työskentely- ja oleskelutarkoitusta Suomessa, jolloin viranomaisten on syytä saada tietoa myös tällaisista tapauksista. Selvyyden vuoksi valiokunta toteaa, että ilmoitusvelvollisuus ei koske niitä tilanteita, joissa oleskelulupa ja työsuhde päättyvät samaan aikaan.
Ulkomaalaislain 82 §:n 2 momentin mukaan työnantajan, joka ottaa palvelukseensa muun kuin unionin kansalaisen, tähän rinnastettavan tai tämän perheenjäsenen, tulee viivytyksettä toimittaa Maahanmuuttovirastolle tieto palkkaamastaan työntekijästä, työsuhteen kestosta, palkasta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta sekä ilmoittaa työpaikan luottamusmiehelle, luottamusvaltuutetulle ja työsuojeluvaltuutetulle ulkomaalaisen nimi sekä sovellettava työehtosopimus. Tiedot on toimitettava sähköistä asiointijärjestelmää käyttäen tai jos se ei ole mahdollista, paperisena. Esityksen mukaan tämä ilmoitus on jatkossa tehtävä seitsemässä vuorokaudessa, joka vastaa työsuojeluviranomaisen nykyistä tulkintaa ilmoituksen tekemisestä ”viivytyksettä”. Sanktiosääntelyn soveltamisen kannalta on selkeämpää, että määräajasta säädetään tarkasti.
Vastaavasti uudelle työsuhteen ennenaikaista päättymistä koskevalle ilmoitusvelvollisuudelle säädetään tarkka 14 vuorokauden määräaika työsuhteen päättymisestä. Pidempi määräaika antaa esityksen mukaan työnantajalle enemmän aikaa asian hoitamiseen ja ottaa huomioon mm. työsopimuslain 8 luvun 3 §:n säännöksen työsuhteen purkautuneena pitämisestä.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että uusi ilmoitusvelvollisuus merkitsee lisäystä työnantajan hallinnolliseen taakkaan. Esityksen mukaan kyse ei kuitenkaan ole merkittävästä lisäyksestä huomioiden nykyinen ilmoitusvelvollisuus sekä sähköisen ilmoittamisen mahdollisuus. Esityksessä arvioidaan, että yhden ilmoituksen tekeminen vie noin 15 minuuttia ja maksaa työnantajalle noin 10 euroa. Työnantajien tekemät ilmoitukset täydentävät jatkossa myös oleskelulupien automaattista jälkivalvontaa, jota Maahanmuuttovirasto tekee eri rekistereistä kerättävän tiedon avulla. Valvontaa tehdään vastapainona sille, että oleskelulupamenettely on nopea, jatko-oleskeluluvat myönnetään jopa neljäksi vuodeksi ja työnteko-oikeutta laajennetaan.
Työnteko-oikeuden laajentaminen
Esityksen mukaan työntekijän oleskelulupaan liittyvä työnteko-oikeus laajennetaan oikeudeksi tehdä töitä todetulla työvoimapula-alalla. Oikeuden käyttäminen ei edellytä uuden oleskeluluvan hakemista, vaan siihen riittää, että maassa oleskelun perusteena oleva työntekijän oleskelulupa on voimassa. Sääntelyä sovelletaan työntekijän oleskeluluvan haltijoihin, koska tähän ryhmään sovelletaan saatavuusharkintaa ja luvat myönnetään ammattialakohtaisina.
Työnteko-oikeuden laajennuksen piiriin kuuluvat ammatit on tarkoitus säätää valtioneuvoston asetuksella, jotta listausta ammateista on mahdollista päivittää mahdollisimman joustavasti. Kyse on valtakunnallisesta listauksesta. Valtakunnallinen listaus on suppeampi kuin yksittäiset alueelliset linjaukset, koska työvoimapulan on oltava valtakunnallista. Asetusta muutetaan lähtökohtaisesti kerran vuodessa, mutta sen muuttaminen on mahdollista myös sitä useammin tilanteen niin vaatiessa.
Ehdotetun ulkomaalaislain uuden 72 c §:n mukaan työ- ja elinkeinoministeriö määrittää yhteistyössä KEHA-keskuksen ja ELY-keskusten kanssa työvoimapula-alat, joilla on työvoiman saatavuusongelmia koko valtakunnan alueella. Työvoimapula-alat määritetään työhallinnon ja Tilastokeskuksen työllisten ja työttömien määrää sekä avoimia työpaikkoja koskevan tilastoaineiston perusteella ja ottamalla huomioon ulkomaalaislain 72 b §:ssä tarkoitetut alueelliset linjaukset.
Esityksen mukaan työnteko-oikeus työvoimapula-alalla kestää oleskeluluvan päättymiseen saakka. Jos listaus muuttuu luvan voimassaoloaikana, oikeus jatkaa alkanutta työsuhdetta jatkuu työsuhteen päättymiseen saakka, kunhan oleskelulupa on edelleen voimassa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää työvoimapula-aloihin liittyvää asetuksenantovaltuutusta sekä ehdotettua työnteko-oikeuden laajentamista perusteltuina. Lopuksi valiokunta korostaa, että lainsäädännön vaikutuksia ja toimivuutta on tärkeä seurata tarkasti.