Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2024—2027
Valiokunta toteaa julkisen talouden suunnitelman lähtökohtana olevan julkisen talouden pysyvän rakenteellisen menojen ja tulojen epäsuhta ja se, että velkaantumiskehityksen taittaminen edellyttää julkisen talouden vahvistamista yhteensä 9 miljardilla eurolla kahden vaalikauden aikana. Taloustilannetta heikentää hintojen ja korkotason nousu hallituskauden alussa, mutta kotitalouksien ostovoiman vahvistumisen ja kestävään kasvuun liittyvien suurten investointien oletetaan nopeuttavan kasvua vuodesta 2024 alkaen. Valiokunta toteaa, että ympäristöministeriön pääluokassa budjettitalouden määrärahojen kokonaistaso nousee kehyskauden alun 241 milj. eurosta 244 milj. euroon vuonna 2027.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti ympäristöministeriön pääluokkaan kohdistuu vuodesta 2025 alkaen toimintamenosäästö, 2 milj. euron vuosittainen säästö asumisneuvontaan ja 5 milj. euron vuosittainen säästö korjausavustuksiin, minkä lisäksi vuosittaisia menoja vähentää 2,8 milj. eurolla kuntien ilmastosuunnitelmien laatimisvelvoitteen poistaminen. Kehyskauteen sisältyy myös vuonna 2024 27 milj. suuruinen ja sen jälkeen 47 milj. vuosittainen säästö Valtion asuntorahastosta myönnettävään erityisryhmien investointiavustukseen. Valtion asuntorahastosta tehdään vuosina 2024—2026 ylimääräinen tuloutus hallitusohjelman investointiohjelmaan, yhteensä 800 milj. euroa.
Valiokunta korostaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämistä koskevien tavoitteiden tärkeyttä. Hallitusohjelman mukaan Suomi sitoutuu ilmastolain tavoitteisiin. Hallituksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden viimeistään vuonna 2035 ja etenee sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen siten, että se ei omilla päätöksillään tai politiikkatoimillaan nosta kansalaisten arjen kustannuksia tai heikennä elinkeinoelämän kilpailukykyä. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen pysäytetään osana kestävää talouspolitiikkaa. Valiokunta pitää näitä linjauksia tärkeinä samoin kuin sitä, että talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä on tunnistettu talousarvioesitykseen sisältyvät määrärahat, jotka edistävät hiilineutraaliutta ja puhdasta siirtymää.
Ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää ilmastovuosikertomuksen (K 17/2023 vp) mukaan merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla. Valiokunta korostaa, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon ehkäisemiseksi tarpeelliset toimet tulee tunnistaa läpileikkaavasti kaikilla hallinnonaloilla. Ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttaminen kehyskaudella edellyttää siten kaikkien hallinnonalojen ja sektoreiden pitkäjänteistä yhteistyötä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi, luontohaittojen vähentämiseksi, väistämättömien haittojen kompensoimiseksi ja luonnontilan parantamiseksi. Yksin ympäristöministeriön hallinnonalan toimin tavoitteita ei voida saavuttaa.
Vuoden 2024 talousarvioesityksessä hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä noin 2,3 mrd. eurolla. Tämä on noin 20 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2023 on toinen lisätalousarvioesitys mukaan lukien ehdotettu vastaaviin toimiin. Määrärahatasoa alentavat hallitusohjelman mukaiset julkisen talouden sopeutustoimet. Lisäksi vuoden 2023 lopussa päättyy edellisen hallituksen kertaluonteisia toimia, kuten öljylämmityksestä luopumisen avustukset, energia-avustukset ja ravinteiden kierrätys osana huoltovarmuutta.
Valiokunta toteaa, että elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoituksella voidaan edistää poikkeuksellisella tavalla puhdasta siirtymää. Ympäristöministeriön hallinnonalalla rahoitusta kohdennetaan ympäristöluvituksen vauhdittamiseen sekä tietoperusteisen päätöksenteon tukijärjestelmän tutkimushankkeeseen. Elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus, josta 50 % käytetään puhtaan siirtymän edistämiseen, vaikuttaa myös vuonna 2024 korottavasti hiilineutraaliutta edistävien määrärahojen tasoon, käytettävissä on 127 milj. euroa. Etenkin elpymis- ja palautumissuunnitelman rahoitus energiatukeen korottaa määrärahatasoa vuodesta 2023. Hallitus on päättänyt kohdentaa REPowerEU-varat 1) ympäristöluvituksen vauhdittamiseen valtion aluehallintouudistuksen kanssa yhteensopivalla tavalla ja 2) puhtaan energian ja materiaalivirtojen T&K-rahoitukseen ja pilotointiin sekä 3) puhtaan siirtymän investointeihin. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus kokonaisuuden osalta määrärahat kasvavat 362 milj. eurolla energiatukien ja uusiutuvan energian tuotantotukien lisääntymisen johdosta. Koko kehyskauden tasolla tarkasteltuna tämä merkitsee samalla sitä, että hiilineutraaliutta ja puhdasta siirtymää edistävien määrärahojen taso alenee vuoden 2024 2,3 miljardista eurosta 1,6 miljardiin euroon vuonna 2027.
Ympäristöministeriön hallinnonalalla tähän kokonaisuuteen kuuluu luvituksen sujuvoittaminen ja puhtaan energiajärjestelmän siirtymä. Luvituksen sujuvoittamisessa tavoitteena on ns. yhden luukun periaatteen kehittäminen, sekä digitalisaatiota ja lainsäädännön kehittämistä. Puhtaan energian siirtymä tarkoittaa laajaa hankekokonaisuutta, jossa on tarkoitus luoda näkemys puhtaan energian ratkaisukeinoista, vaikutuksista sekä haasteista ja mahdollisuuksista. Hanketta viedään eteenpäin Suomen ympäristökeskuksen johtamassa konsortiossa. Kokonaisuudessaan rahoitus on 14 milj. euroa vuosille 2024—2026.
Valiokunta toteaa, että siirtymistä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vauhditetaan tehokkaimmin investoimalla uusiutuviin energialähteisiin, edistämällä energiatehokkuutta ja kiertotaloutta sekä panostamalla teollisuusprosessien vähähiilistämiseen. Tavoitteiden saavuttamisessa tutkimus- ja kehittämistoiminnan ja innovoinnin tuloksilla on keskeinen merkitys. Investointiympäristön houkuttelevuus ja ennakoitavuus ovat keskeisiä tekijöitä siinä, miten Suomeen onnistutaan houkuttelemaan uusia puhtaan teknologian yrityksiä ja siten tukemaan pitkäjänteisesti myös talouskasvua, hyvinvointia ja työllisyyttä.
Valtion talousarvioehdotus vuodelle 2024
Vesiensuojelu ja muun luonnonsuojelun kokonaisuus
Itämeren ja vesien suojelussa talousarvioesitys jatkaa vesien- ja merenhoidon suunnitelmien (2022—2027) toimeenpanoa ja panostaa erityisesti Saaristomeren tilan parantamiseen. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaa ja Saaristomeri-ohjelmaa jatketaan. Toimenpiteisiin ehdotetaan yhteensä noin 11,8 milj. euroa, johon sisältyy hallitusohjelman mukainen 6 milj. euron määrärahalisäys. Kehyskaudella 2025—2027 osoitetaan yhteensä 24 milj. lisärahoitus (momentit 35.10.23 ja 35.10.61) Saaristomeri-ohjelmaan ja vesiensuojeluun sekä siitä eteenpäin pysyvästi 10 milj. euroa vuosittain.
Saaristomeri-ohjelman tavoitteena on saada alueen ravinnekuormitus pois Itämeren suojelukomissio HELCOM:in pahimpien kuormittajien hot spot -listalta. Valiokunta pitää priorisointia tärkeänä korostaen samalla sitä, että vesiensuojelua muilla alueilla ei tule unohtaa. Vesiensuojelussa myös pitkäjänteinen työ on tärkeää, koska suojelutoimien vaikutukset näkyvät vasta pitkän ajan kuluessa. Ilmastonmuutos vaikeuttaa tilannetta, kun lisääntyvät talvisateet sulan maan aikana lisäävät eroosiota ja siten vesistökuormitusta. Vesienhoidon tehostamisohjelmassa tehty työ on merkittävää, koska sillä on saatu liikkeelle toimijoita, toimintamalleja ja yksityistä rahoitusta, joka on lisännyt toiminnan vaikuttavuutta. Omarahoitusosuudet ovat olleet noin 30—50 % hankkeiden kokonaisbudjeteista ja siten merkittäviä panostuksia alueelliseen vesienhoitoon. Valiokunta toteaa, että momentin 35.10.61 (Vesien- ja ympäristönhoidon tukeminen) perusteluissa todetaankin erityisesti, että julkisen ja yksityisen sektorin sekä järjestökentän yhteistyötä, verkostoja ja kumppanuuksia vahvistetaan. Ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantamisen investointitukien päättyessä momenttiin kohdistuu kuitenkin lähes 40 milj. euron leikkaus vuoteen 2023 verrattuna.
Valiokunta toteaa, että vesien suojelun kehittämisen kannalta olennainen merkitys on myös tietojärjestelmien kehittämisellä vesien ja merenhoidon tietojärjestelmän PISARA:n kehittämiseksi kaikkia palvelevaksi kattavaksi vesienhoidon ja merenhoidon tietolähteeksi.
Valiokunta korostaa, että vesiensuojelua toteutetaan käytännössä laajasti valuma-alueella vaikuttavin toimin ja monin eri keinoin. Hallitusohjelmassa on monipuolisesti kirjauksia vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämisestä peltomaan rakenteesta huolehtimalla sekä parantamalla valuma-alueiden vesienhallintaa ja luomalla kannusteita hyvään agroekologiaan ja hyvinvoivaan maaperään esimerkiksi oikeanlaisella viljely- ja laidunkierrolla ja kasvipeitteisyyttä lisäämällä. Tavoitteena on myös monipuolistaa maanparannusaineiden hyödyntämistä, kuten kipsi-, kuitu- ja rakennekalkkikäsittelyitä niin, että viljelijöillä on vaihtoehtoja valita itselleen parhaiten sopivia ratkaisuja. Maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa näitä ovat esimerkiksi EU:n yhteisen maataloustukijärjestelmän keinot, biokaasu- ja lannankäsittely, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestoinnit sekä ravinnekiertotuki. Myös momentin 30.10.40 (Maatalouden aloittamis- ja investointiavustukset) biokaasu-, lannankäsittely-, ravinnekierrätys- ja hiilensidontainvestointien maksamiseen osoitettu määräraha on osa Saaristomeriohjelman toteuttamista.
Valiokunta pitää tärkeänä, että vaelluskalakantojen elvyttämisohjelmaa (NOUSU) jatketaan ja siihen on ehdotettu 2,8 milj. euroa maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa (30.40.31). Hankevesistöt ja tukikohteet vaihtelevat pienten jokien esteiden poistosta aina suurten, rakennettujen jokien vaellusratkaisuihin. Lisäksi momentille 30.40.31 esitetään 0,450 milj. euroa Palokin koskien purkuun liittyvää kertaluonteista selvitysrahoitusta.
Vesiensuojelutoimien jatkamisen ohella tärkeää on jatkaa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden suojeluohjelmaa eli METSO-ohjelmaa ja Helmi-elinympäristöohjelmaa. Hallitusohjelman tavoite luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisestä vuoteen 2030 mennessä on tarkoitus tehdä toimeenpanemalla uusi luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma, toteuttamalla Helmi- ja METSO-ohjelmia sekä tehostamalla muita toimia lajien ja luontotyyppien suojelemiseksi. Talousarvioesityksessä toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi jatketaan. Valiokunta toteaa, että luonnon monimuotoisuus- sekä vesien- ja ympäristönsuojelumäärärahat alenevat kokonaisuutena 67 milj. eurolla vuoden 2023 määrärahoihin verrattuna, mikä johtuu määräaikaisten toimien päättymisestä vuoden 2023 lopussa. METSO- ja Helmi -ohjelmia jatketaan siten palaamalla aikaisemman perusrahoituksen tasolle. Helmi-ohjelmaan kohdennetaan vuonna 2024 yhteensä vähintään 23,3 milj. euroa ja METSO-ohjelman mukaisiin korvauksiin varataan hieman yli 20 milj. euroa.
METSO-ohjelmaa toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Vuoden 2024 talousarvioesityksessä momentille 30.40.45 (metsäluonnon hoidon edistäminen) esitetään METSO-ohjelman toimeenpanoon yhteensä 9,3 milj. euroa, josta ympäristötukeen kohdennetaan noin 7,8 milj. euroa ja luonnonhoitohankkeisiin noin 1,5 milj. euroa. METSO-ohjelman määrärahassa on huomioitu hallituksen budjettiriihessä päätetty 3 milj. euron lisärahoitus. Lisäyksestä huolimatta ohjelman määräraha on kuitenkin 6,5 milj. euroa pienempi kuin kuluvana vuonna (15,8 milj. euroa vuonna 2023), koska vuodelle 2023 osoitettiin kertaluonteista lisäystä.
Helmi-ohjelmaa toteutetaan maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön yhteistyönä. Ohjelman päätavoitteena on vahvistaa Suomen luonnon monimuotoisuutta ja parantaa elinympäristöjen tilaa. Maa- ja metsätalousministeriön vastuulle kuuluvat muun muassa soiden suojeleminen ja ennallistaminen, lintuvesien ja -kosteikkojen kunnostukset ja hoito, perinnebiotooppien ja metsäisten elinympäristöjen kunnostukset ja hoito sekä pienvesi- ja rantaluonnon kunnostukset.
Metsähallituksen luontopalvelujen saama valtion budjettirahoitus on suurimmaksi osaksi ympäristöministeriön momentilla 35.10.52 (Metsähallituksen julkiset hallintotehtävät). Momentilta rahoitetaan kansallispuistojen, muiden luonnonsuojelualueiden, luonnonsuojeluun varattujen alueiden, erämaa-alueiden ja kulttuuriperintökohteiden hoitoa sekä uhanalaisten eliölajien ja luontotyyppien suojelua (48,1 milj. euroa). Talousarvioesityksessä Metsähallituksen luontopalveluille osoitetaan 4 milj. euron lisärahoitus, joka mahdollistaa Helmi-ohjelman jatkamisen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan Helmi-ohjelman 2030-tavoitteiden saavuttaminen edellyttäisi kuitenkin vähintään 10 milj. euron vuosittaisen lisärahoituksen, joten on tärkeää seurata rahoituksen riittävyyttä ja selvittää mahdollisuuksia sen nostamiseen.
Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on edistää retkeilyä ja matkailua Suomen luonnossa ja ympäristökasvatukseen ja etenkin lasten ja nuorten luonnossa liikkumisen mahdollisuuksiin panostetaan. Valiokunta nostaa esiin, että myös kansallisen luonnon virkistyskäytön strategian 2030 tavoitteiden toteuttaminen edellyttää lisääntyvää panostustarvetta myös Metsähallituksen luontopalveluilta. Saavutettavuutta parantamalla, kestävyyttä vaalimalla ja palveluja monipuolistamalla luonnossa liikkumisen hyötyjä tuodaan entistä laajemmalle käyttäjäkunnalle.
Valiokunta pitää tärkeänä myös metsien käytön kestävyyden näkökulmasta sen varmistamista, että monimuotoisuuden turvaamisen sekä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen ohjauskeinot ovat mahdollisimman vaikuttavia ja kustannustehokkaita. Huomiota on kiinnitettävä myös uusiin ilmiöihin, kuten mittavaan maankäytön muutokseen, jonka energiantuotannon näkökulmasta on välttämätöntä uusiutuvan energiantuotannon kuten tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisessa. Ohjauskeinoja uuden infrastruktuurin rakentamiseen tulee saada aikaan metsäkadon tai muiden luontohaittojen hallitsemiseksi.
Valiokunta pitää hyvinä myös hallitusohjelmaan sisältyviä kirjauksia hiilensidontamarkkinoiden kehittämisestä yksityisen rahan saamiseksi liikkeelle monihyötyisten ilmasto- ja luontotoimien toteuttamiseksi. Talousarvioesitys ei kuitenkaan sisällä ainakaan nimenomaista rahoitusta näiden tavoitteiden edistämiseksi maatalouden investointitukia koskevaa momenttia lukuun ottamatta. Kirjausten mukaan hallitus selvittää markkinaehtoisia ja kustannustehokkaita ratkaisuja, joiden kautta maan- tai metsänomistaja voisi saada korvausta esimerkiksi metsien tuhkalannoituksesta tai maatalousmaan ilmastotoimista ruoantuotantoa vaarantamatta. Tavoitteena on myös kehittää hiilensidontamarkkinaa ja lisätä peitteistä metsänkasvatusta turvemailla sekä mahdollistaa vapaaehtoisten hiilivähenemä- ja hiilensidontamarkkinoiden toiminta kannustavasti ja läpinäkyvästi.
Valiokunta korostaa monimuotoisuuden ja luonnonsuojelun edistämisen osalta vapaaehtoisuuteen perustuvan suojelun ja muiden monimuotoisuustoimien edistämisen tärkeyttä. Monimuotoisuuden edistämiseksi vaikuttavasti tarvitaan myös tutkimusta ja avointa luontotietoa, joten tutkimuksen ja tiedon saatavuuden rahoittaminen on tärkeää.
Valiokunta pitää erittäin hyvänä, että tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön pääluokassa kasvaa noin 280 milj. euroa. Valiokunta korostaa tutkimusresurssien tarvetta, jotta puhtaan siirtymän ja kokonaisvaltaisen kestävyysmurroksen vaatimaa tietopohjaa voidaan vahvistaa ja ohjata sekä valtionhallinnon että ratkaisuja luovien toimijoiden käyttöön. Toisaalta valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS) lakkautetaan. VN TEAS-rahoituksen turvin on rahoitettu ministeriöiden tutkimus- ja selvityshankkeita noin 9 milj. eurolla vuosittain ja siten on voitu tukea erityisesti poikkihallinnollisesti ajankohtaisia selvitystarpeita. Valiokunta pitää tärkeänä, että tarvittavat tutkimus- ja selvitystyöt voidaan toteuttaa päätösten valmistelun tueksi myös jatkossa.
Valiokunta kiinnittää huomiota järjestöille ja ympäristönhoitoon tarkoitetun avustusmäärärahan tärkeyteen. Määrärahaa käytetään yleisavustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden perustoimintaan. Määrärahalla tuetaan myös saariston ympäristönhoitoa, saaristoalueiden ja tunturialueiden jätehuoltoa sekä ympäristövahinkojen torjuntaa. Lisäksi määrärahalla tuetaan kestävää kehitystä, kulttuuriympäristön vaalimista sekä muuta ympäristökasvatusta ja -valistusta edistäviä valtakunnallisesti ja alueellisesti merkittäviä hankkeita. Valiokunta pitää määrärahaa pienenä, mutta merkittävänä tapana tukea kansalaisyhteiskunnan roolia ja järjestöjen merkittävää työtä käytännön tasolla.
Ilmastotavoitteiden toteuttaminen ja puhtaan siirtymän luvituksen sujuvoittaminen
Suomen EU:n ilmastotavoitteiden ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen vaatii määrätietoisia ja johdonmukaisia toimia kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Valiokunta tarkastelee talousarvioehdotuksen ilmastopolitiikkarahoitusta lähtökohtaisesti keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU 2022) ja siinä määriteltyjen päästövähennystoimien kannalta. KAISU:ssa asetetut tavoitteet ja toimet koskevat erityisesti taakanjakosektorin vuoden 2030 50 %:n päästövähennystavoitetta sekä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitetta. KAISU:n toimeenpano on kesken, eikä kaikille siinä määritellyille toimille ole vielä osoitettu tarvittavia määrärahoja. Taakanjakosektoria koskee EU:n asettamaa päästövähennysvelvoite, joka perustuu vuotuisiin kiintiöihin jaksolla 2021—2030.
Liikennesektorin osuus koko taakanjakosektorin päästömäärästä on lähes 40 %, joten liikenteen päästökehityksellä on suuri merkitys kokonaistavoitteiden saavuttamisen kannalta. KAISU:un sisältyy liikennesektorin osalta laaja kokonaisuus erilaisia toimia, jotka pitkälti perustuvat fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaisiin toimiin sekä kiristyneen jakeluvelvoitteen että EU:n uuden päästökaupan vaikutusten mallintamiseen. EU:n uusi päästökauppa alkaa kuitenkin vasta aikaisintaan vuonna 2027 ja varsinkin jakeluvelvoite on kehittymässä toisin kuin KAISU:ssa on oletettu, kun hallitus on antanut sitä koskevan hallituksen esityksen (HE 53/2023 vp). Valiokunta toteaa, että liikennesektorin päästökehitys riippuu tällä hetkellä jakeluvelvoitteen kehittymisen lisäksi erityisesti sähköistymistahdista ja autokannan uudistumisesta. Myönteistä kehitystä on kuitenkin se, että sähköautojen osuus myytävistä uusista autoista on kasvanut nopeasti. Myös EU:n tiukentuvat päästönormit sekä henkilöautoliikenteen että raskaan liikenteen sektorilla vauhdittavat kehitystä. Myös liikennesuoritteen kehitys on olennainen tekijä päästöjen kannalta.
Budjettiesitykseen ei sisälly uusia määrärahoja hankintatuille, latausinfraverkoston rakentamistukea tai romutuskampanjoiden rahoitusta. Tukea sähkö- tai kaasukäyttöisen paketti- tai kuorma-auton hankintaan voi hakea vuoden 2024 loppuun saakka; tuesta on nyt käytetty noin 35 %. EU:n jakeluinfra-asetus asettaa sitovia tavoitteita jakeluinfran rakentumiselle ja tältä osin olennaisia ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan julkisen jakeluinfran tuet (10 milj. euroa momentilla 32.20.47). Hallitus esittää vuoden toisessa lisätalousarviossa (HE 15/2023 vp) asuinrakennusten latausinfra-avustukseen 9,5 milj. euron lisäystä. Tästä arvioidaan riittävän uusille hakemuksille noin 6 milj. euroa noin 400 hakijan hankkeisiin.
Suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen joukkoliikenteen tuki vastaa aiempien vuosien tasoa, mutta ilmastoperusteinen joukkoliikenteen tuki päättyy. Kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen talousarviossa esitetty 3 milj. euron rahoitus vastaa aiempien vuosien perustasoa, mutta vuosina 2025—2027 kehyksessä esitetään hallitusohjelman mukaisesti 8 milj. euron leikkausta liikenne- ja viestintäministeriön pääluokassa momentille, josta rahoitetaan myös yksityisteitä. Valiokunta toteaa, että kävelyn ja pyöräilyn tukitason kannalta olennaisia ovat siten kohdentamispäätökset vuoden 2025 talousarviopäätöksessä.
Ilmastovuosikertomus 2023:n mukaan (K 17/2023 vp) päästövähennystahti on linjassa ilmastolain vuoden 2030 päästövähennystavoitteen kanssa. Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla on kuitenkin todennäköistä, ettei Suomi saavuta EU:n LULUCF-asetuksen mukaisia velvoitteita ilman päästöyksiköiden ostoja muista jäsenmaista. Myös kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla sekä muilla sektoreilla. Valiokunta korostaa, että maankäyttösektorin nettopäästöjen vähentämiseksi tulee kehittää toimia, jotta jatkossa ei jouduta ostamaan päästöyksiköitä mahdollisesti kalliilla hinnalla. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus selvittää tehokkaita keinoja tarvittavien päästövähennysten aikaansaamiseen ja mahdollisuutta palauttaa tarvittaessa kosteikkoviljelyn tuki ja joutomaiden metsitystuki.
Hallitusohjelman mukaan maankäyttösektorin EU-velvoitteisiin vastaamiseksi tarvitaan vaikuttavia toimia, jotka ovat taloudellisesti järkeviä, eivätkä heikennä kotimaisen metsäalan toimintaedellytyksiä. Tavoitteena on edistää metsien kasvua ja terveyttä parantavia toimenpiteitä sekä vahvistaa oikea-aikaisten ja -suhtaisten harvennushakkuiden tekoa huolehtimalla myös taimikonhoito- ja ensiharvennusrästeistä. Hallitus vahvistaa metsien kasvua toimenpidepaketilla ja toimeenpanee Kansallisen metsästrategian. Valiokunta pitää hyvinä myös tavoitteita metsänhoitosuositusten päivittämisestä tukemaan metsien ja hiilinielujen kasvua, kiertoaikojen maltillisista pidentämisestä, puuttumisesta liian voimakkaisiin harvennushakkuisiin, metsälain valvontaa tehostamisesta ja metsän uudistumisvauhdin parantamisesta muun muassa metsän istutusta ja taimikon hoitoa lisäämällä.
Hallitusohjelman mukaan kunnille asetettu velvoite laatia ilmastosuunnitelma perutaan lakimuutoksella. Tähän liittyen avustukset kuntien ilmastosuunnitelmien tukemiseen (35.10.31) esitetään poistettavaksi. Valiokunta totesi ilmastolain muuttamista koskevassa mietinnössään (YmVM 15/2022 vp—HE 239/2022 vp), jolla suunnitelmavelvollisuus lisättiin lakiin, että velvoite laatia ilmastosuunnitelma tukee kunnassa tehtävää ilmastopolitiikan päätöksentekoa ja lisää sen ennakoitavuutta. Kuntien ilmastosuunnitelmat täydentävät lain mukaista suunnittelujärjestelmää. Valiokunta korosti myös kuntien erilaisuutta, ja katsoi, ettei yhteisiä vertailu- ja tavoitevuosia ollut mahdollista asettaa, sillä tavoitteet kunnissa ovat hyvin erilaisia. Valiokunta toteaa, että kun suunnitelmavelvoite poistetaan, on tärkeää pyrkiä muin vapaaehtoisin keinoin vahvistamaan kunnan asukkaiden osallistumista ja sitoutumista pitkäjänteiseen ilmastotyöhön. Työssä voi hyödyntää ympäristöministeriön julkaisemaa opastaYmpäristöministeriön julkaisuja 2023:17 ilmastosuunnitelmien valmisteluun.
Ilmastolain 16 §:n mukaan valtioneuvoston on seurattava ilmastosuunnitelmien, kuten KAISU:n toteutumista ja tehtävä tarvittaessa päätös lisätoimista. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että ilmastovuosikertomuksen perusteella sekä maankäyttö- että liikennesektorin päästövähennystavoitteiden saavuttaminen näyttää haasteelliselta ja lisätoimien tarve todennäköiseltä. Valtioneuvoston tulee siten seurata päästövähennyskehitystä ja tarvittaessa esittää lisätoimia ja rahoitus niille ilmastolain tavoitteiden saavuttamiseksi.
Hallitusohjelman tavoitteena on sujuvoittaa ja nopeuttaa luvitusta, mikä on olennaista puhtaan siirtymän vauhdittamiseksi. REPower-varoista 2,9 milj. euroa ohjataan ympäristöön liittyvien menettelyjen ja niin sanotun yhden luukun palvelun kehittämiseen. Tähän sisältyy muun muassa muutoksen tarvitsemia selvityksiä ja lainsäädännön sekä digitaalisten ja automaattisten menettelyjen kehittämistä. Varoja käytetään aluehallintouudistuksen osana valmisteltavan ympäristövastuualueen lupa-, ohjaus- ja valvontaviraston valmistelun ja toimeenpanon kuluihin. Hallitusohjelman mukaan valtion lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan uuteen monialaiseen virastoon, johon yhdistetään Valvira, Aluehallintovirastot sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ympäristövastuualueen tarkoituksenmukaiset tehtävät. Yhden luukun lainsäädäntöhanke toteuttaa osaltaan valtion aluehallinnon uudistusta ja kehittää ympäristöön liittyviä lupa- ja muita menettelyjä. Uuden viraston on määrä aloittaa ja yhden luukun lainsäädännön olla voimassa 1.1.2026 alkaen.
Valiokunta pitää luvituksen sujuvoittamistavoitteita tärkeinä energiamurrosta edistävien tuotantoinvestointien vauhdittamiseksi. Luvituksen sujuvoittaminen ja nopeuttaminen on tehtävä siten, että ympäristönsuojelun korkeasta tasosta ei tingitä, mikä edellyttää luvitukseen liittyvien viranomaistehtävien riittävää resursointia. Valiokunta pitää tärkeänä sen varmistamista, että lupaviranomaisilla on riittävästi osaamista, paikallista ymmärrystä sekä henkilöstöä ja muita resursseja lupaprosessiin.
Ympäristöministeriö toteuttaa yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa strategista kiertotalousohjelmaa. Tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta. Talousarvioesityksen tavoitteena on jatkaa toimia kiertotalouteen siirtymiseksi mm. kiertotalousohjelman, muovitiekartan ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimia toteuttamalla, lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia kehittämällä, hyödyntämällä ja kehittämällä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä sekä toteuttamalla kokeiluja. Tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, kaksinkertaistaa resurssituottavuus sekä kaksinkertaistaa materiaalien kiertotalousaste vuoteen 2035 mennessä.
Kiertotalousohjelman toteuttamisen rahoitus jatkuu nykytasolla (920 000 euroa) ja jätetietojärjestelmän (JTT) kehittämiseen on rahoitus (yhteensä 3 milj. euroa) vuoteen 2025 saakka. Merkittävät innovaatio- ja investointituet kiertotalouteen ovat työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Valiokunta korostaa kiertotalouden systeemisen muutoksen merkitystä mahdollistaessaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen ja luonnon monimuotoisuuden ylläpidon samalla, kun se parantaa omavaraisuutta ja lisää työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta. Kiertotalousohjelman keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet Kiertotalous-Suomi (KiSu) -osaamisverkoston perustaminen ja Kiertotalouden Green Dealin valmistelu. Talousarvioesityksen yleisperusteluista ilmenee, että valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ehdotetaan 1 milj. euroa (sivulla Y51). Valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena edellä mainitun määrärahan lisäksi. Kiertotalouden edistäminen on myös kaikkia hallinnonaloja koskeva haaste, jonka osalta kokonaiskuvaa rahoituksesta on vaikea muodostaa, koska asiakokonaisuuksien kohdennukset ovat hajallaan eri hallinnonaloilla.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon kohdistuvien Valtion asuntorahastosta (VAR) myönnettävien korkotukivaltuuksien tasoksi ehdotetaan talousarvioesityksessä 1,5 miljardia euroa. Takauslainavaltuuksiksi esitetään 285 milj. euroa ja asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksien määräksi 100 milj. euroa. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurille kaupunkiseuduille. VAR on valtion talousarvion ulkopuolinen rahasto, jonka varat kertyvät aiemmin myönnetyistä aravalainoista, korkotuotoista ja takausmaksuista. Varat on tarkoitettu lainojen myöntämiseen ja muuhun asuntorahoituksen tukemiseen. Rahaston tase oli vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan 5,6 miljardia euroa ja kassan koko noin 3 miljardia euroa. Rahaston varoja tulee kulumaan aiempaa selvästi enemmän 20,5 miljardin euron korkotukilainakannalle maksettavaan korkotukeen. Vuonna 2022 korkotukea maksettiin vain 1,8 milj. euroa, mutta vuonna 2024 arviolta 180 milj. euroa. Hallitusohjelman mukaisesti VAR:ista myönnettävät avustukset siirretään valtiontalouden kehysjärjestelmän piiriin. Poikkeuksellinen on myös vuosina 2024—2026 tehtävä ylimääräinen tuloutus VAR:sta hallitusohjelman investointiohjelmaan, yhteensä 800 milj. euroa.
Hallitusohjelman mukaan valtion tukeman asuntotuotannon korkotuki- ja takauslainavaltuudet mitoitetaan aiempaa paremmin rakennusalan muun suhdannetilanteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa valtuuden kasvattamista matalasuhdanteessa ja valtuuden alentamista korkea- tai noususuhdanteessa. ARA-tuotannon kustannuksiin kiinnitetään aiempaa parempaa huomiota ARA-vuokrien säilyttämiseksi kohtuullisella tasolla. Tavoitteena on myös ottaa pitkän korkotuen vuokrakohteiden asukasvalintaan samat tulorajat kuin lyhyen korkotuen asuntoihin. Pitkän korkotuen asunnot ohjataan jatkossa tarkemmin pienituloisille kuitenkin huomioiden, etteivät asuinalueet eriydy segregaatiokehityksen seurauksena.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että talouden suhdannekuva on rakentamisen kannalta poikkeuksellinen. Uudisrakentamisen volyymi-indeksin mukaan pudotusta on lähes 20 % asuinrakennusten osalta vuonna 2023; korkeimmalta tasoltaan vuoden 2022 alusta asuinrakentaminen on pudonnut jo 40 %. Rakennuskustannusten kallistuminen ja korkotason nousu vähensivät selvästi kohtuuhintaisen ARA-tuotannon aloituksia vuonna 2022. ARA on joutunut hylkäämään tai lykkäämään erityisesti lyhyen korkotuen lainahakemusten käsittelyä, koska nykyisellä korkotasolla kohteiden vuokrat tulisivat olemaan vähintään markkinavuokrien tasolla ja monesti selvästi ylikin. Korkotukilainaa myönnettiin 5 619 asunnon rakentamiseen, mikä oli 37 % vähemmän kuin vuonna 2021. Aloitetuista asunnoista oli vapaarahoitteisia noin 33 000, 15 % vähemmän kuin vuonna 2021. ARA-tuotannon osuus uudistuotannosta oli 15 %, mikä on pienin osuus vuoden 2007 jälkeen. ARA-tuotannon rakennuskustannukset ovat kuitenkin valiokunnan saaman selvityksen mukaan jo laskussa, joten vastasykliselle valtion tukeman tuotannon lisäämiselle on hyvät edellytykset. Vuoden 2023 1,95 miljardin euron korkotukilainavaltuus mahdollistaa vielä syksyn aikana myöntöpäätösten kasvun, kun ARA:n arvion mukaan tänä vuonna lainoituspäätöksen voi saada jopa 8 000 uuden ARA-asunnon rakentamiseen. Valiokunta katsoo, että 1,5 miljardin euron myöntövaltuus on hyvällä tasolla.
Rakennusalan suhdanneryhmä (RAKSU) arvioi asuntoaloitusten määräksi 23 000 asuntoa vuonna 2023, kun aloituksia oli vuonna 2021 ennätykselliset 48 000. RAKSU-raportin mukaan julkisin varoin tuetulla rakentamisella ei pidä vaarantaa asuntomarkkinoiden sopeutumista, missä potentiaalinen asuntojen kysyntä tulee säilymään ja toteutuu, kun kustannusten nousu vakiintuu ja ostovoima palautuu. ARA-asuntojen rakentamisella ja sen ehtoja joustavoittamalla voidaan ylläpitää tuotantoa, ennakoida markkinoiden suuria vaihteluita ja kohdistaa tuotantoa muuhun kuin niille osa-alueille, missä on tällä hetkellä liikatarjontaa.
Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL)-sopimusten jatkaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Valiokunta korostaa MAL-sopimusten merkitystä keinona edistää pitempiaikaista aitoa kumppanuutta valtion ja kaupunkiseutujen välillä ja lisätä asunto- ja tonttitarjontaa sekä edistää kestävän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän rakentumista. Valtio avustaa sopimuksissa tarkoitettuja kaupunkiseutuja enintään 50 %:lla hyväksyttävistä kustannuksista MAL-sopimuksissa sovittujen liikenteen palvelujen kehittämistoimien osalta.
Hallitusohjelman mukaan uusien asumisoikeusasuntojen tuki lopetetaan. Valiokunta korosti asumisoikeuslain uudistamista koskevassa mietinnössään (YmVM 1/2021 vp—HE 189/2020 vp) asumisoikeusjärjestelmän merkitystä osana monipuolista asuntopolitiikan keinovalikoimaa kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi ja segregaation haasteisiin vastaamiseksi. Valiokunta tunnisti myös järjestelmän haasteet, joista yksi merkittävin on lainojen takapainotteisuus; lainoja lyhennetään takapainotteisesti vasta siinä vaiheessa, kun taloissa tulee jo peruskorjauslainatarvekin ajankohtaiseksi. Kritiikistä huolimatta asumisoikeusasunnoille on kuitenkin ollut jatkuvaa kysyntää. Valiokunta pitää hyvänä, että budjettiriihipäätösten mukaan lainoitus jatkuu kuitenkin vuoden 2024 loppuun asti. On tärkeää, että nyt vireille pantavien asumisoikeushankkeiden lainoittaminen voidaan turvata, kun tarkastellaan vuonna 2024 korkotukilainavaltuuden riittävyyttä. Valiokunta katsoo, että asumisoikeusasuntoja on pidetty tärkeänä välimuotona ja segregaatiota vähentävänä asumismuotona, joten uustuotannon poistumisen johdosta on suositeltavaa selvittää, onko tarvetta lisätoimille segregaation ehkäisemiseksi.
Erityisryhmien eli opiskelijoiden, vammaisten ja ikääntyneiden asumiseen tarkoitettuun investointiavustukseen esitetään vuodelle 2024 63 milj. euroa ja julkisen talouden suunnitelmassa vuodesta 2025 alkaen 43 milj. euroa vuosittain. Valiokunta kiinnittää huomiota leikkauksen suuruuteen, kun avustuksia on tänä vuonna käytössä 120 milj. euroa kehystason oltua 90 milj. euroa. Avustuksille on ollut kysyntää, ja ARA:ssa on jo käsittelyssä noin 200 milj. euron edestä hakemuksia, joille on annettu ns. ehdollinen varauspäätös. Vuodelle 2024 siirtyy jo annettuja varauksia runsaan 120 milj. euron edestä. Uusia investointiavustushakemuksia on lisäksi jo noin 75 milj. euron edestä, joten valtuus ei riitä kysyntään.
Hallitusohjelman mukaan asumisneuvonta-avustuksen määräraha puolitetaan ja kohdennetaan paremmin. Talousarvioesityksessä esitetään asumisneuvontaan tämän mukaisesti 2 milj. euroa. Valiokunta toteaa, että asumisneuvonnasta on säädetty vuonna 2022 määräaikaisella lailla (YmVM 11/2022 vp—HE 129/2022 vp). Lailla asumisneuvonnan tuesta kunnille vuosina 2023—2027 on tarkoitus parantaa asumisneuvonnan saatavuutta. Asumisneuvontaa ei säädetty viranomaisen järjestämisvastuulle, vaan sen turvaamiseen ja laajentamiseen ohjataan valtion resursseja sekä avustuksina että ARA:n tukena kuntakohtaisesti ja yhteisen koulutuksen ja materiaalien muodossa. Asumisneuvonnalla ehkäistään asumisen ongelmia, jotka voivat johtaa asunnon menettämiseen, joten se on olennainen keino asunnottomuuden poistamistavoitteen toteuttamiseksi. Valiokunta katsoi mietinnössään, että asumisneuvonnan laajentaminen on ajankohtaista, sillä energiakriisistä ja elinkustannusten noususta johtuvat haasteet asettavat yhä laajemman joukon alttiiksi asunnottomuuden riskille.
Valiokunta totesi mietinnössään myös, että kansalaisten yhdenvertaisuuden ja palveluiden selkiyttämisen kannalta pitkän tähtäimen tavoitteena tulee olla asumisneuvonnan lakisääteistäminen. Määräaikaisen lain toimivuutta on tarkoitus arvioida erillisellä selvityksellä. Valiokunta katsoi mietinnössään, että viiden vuoden kokemuksen perusteella on nähtävissä, millainen palvelukokonaisuus yhtäältä hyvinvointialueille ja toisaalta kunnille on muotoutunut ja siten voidaan arvioida edellytyksiä asumisneuvonnan kehittämiselle. Viimeaikainen asumiskustannusten kallistuminen ja vuokrien korotukset sekä asumistuen leikkaus voivat lisätä asumisneuvonnan tarvetta häätöjen ennaltaehkäisemiseksi. Hyvinvointialueiden toiminta on vasta alkanut ja erityisesti erityisryhmien asumisen osalta kokonaiskuva siten muutoksessa ja kehittymässä. Valiokunta pitää tärkeänä, että tilannetta seurataan ja ryhdytään tarvittaessa nopeasti toimiin neuvonnan tukemiseksi ja kohdentamiseksi hallitusohjelman mukaisesti paremmin. Hallitusohjelman tavoitteena on myös helpottaa taloyhtiöiden häiriötilanteisiin puuttumista ja asuntojen hallintaan ottoa.
Hallitusohjelman mukaan alueiden eriytymisen tuomia haasteita asumiselle koko Suomessa ratkomaan perustetaan ministeriörajat ylittävä selvitysryhmä. Tavoitteena on myös helpottaa taloyhtiöiden hallittua alasajoa. Valiokunta toteaa, että polarisoituvilla asuntomarkkinoilla erityistä huomiota vaativat toisaalta kasvukeskusten asuntotarjonnan niukkuus ja kalleus ja toisaalta väestöltään vähenevien kuntien ongelmat tyhjilleen jäävistä asunnoista. Valiokunta pitää kannatettavana, että talousarvioesityksen myöntövaltuuksissa osoitetaan 6 milj. euroa aravatalojen purkuakordeihin. Aravavuokratalo voidaan purkaa, jos se on niin huonossa kunnossa, että sen perusparantaminen tai korjaaminen ei ole enää tarkoituksenmukaista. Purkulupa voidaan myöntää myös silloin, kun talo tai suurin osa sen asunnoista on ollut pitkään tyhjillään, sen arvioidaan olevan pysyvää ja purkaminen on perusteltua alueen asuntomarkkinatilanne huomioon ottaen. Valtiokonttori voi tällöin lainansaajan hakemuksesta päättää valtion talousarviossa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa, että jäljellä olevasta lainasta jää enintään 70 % valtion vastuulle ja loppulaina on maksettava takaisin. Poikkeuksellinen, enintään 90 %:n akordi voi lisäksi tulla sovellettavaksi esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa lainansaaja toimii voimakkaan rakennemuutoksen kokeneella alueella, jossa väestö vähenee ja toimintaympäristössä on tapahtunut lainansaajan taloudelliseen tilanteeseen vaikuttaneita muita muutoksia. Muutoksen tulee myös olla arvioitavissa siten pysyväisluonteiseksi, että yhteisön talouden tervehtymistä ei muita keinoja käyttämällä arvioida mahdolliseksi. Jos yhteisön arvioidaan joka tapauksessa ajautuvan konkurssiin, akordia ei ole syytä myöntää (YmVM 15/2018 vp—HE 208/2018 vp).
Valiokunta toteaa, että taloustilanteesta johtuen Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen -lukuun kohdennettava budjettitalouden rahoitus vähenee noin 61 milj. eurolla eli 70 % vuoteen 2023 verrattuna, kun 86,9 milj. taso alenee 26,2 milj. euroon. Hallitusohjelman mukaisten säästöjen ohella määrärahan väheneminen aiheutuu erityisesti määräaikaisiksi tarkoitettujen lisäysten, kuten kotitalouksille myönnettävän öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen avustusten, poistumisesta. Poistuvia avustuksia ovat esimerkiksi sähköautojen latausinfra-avustukset, öljylämmityksestä luopumisen avustukset, avustukset puhdasta siirtymää tukevan rakentamisen toteuttamiseen sekä Kestävä kaupunki -ohjelma ja Puuohjelma.
Öljylämmityksestä luopumisen avustusten poistuminen koskee sekä asuinrakennuksia että kuntien omistamia öljylämmitteisiä rakennuksia. Asuinrakennusten energia-avustuksille ei myönnetä uutta määrärahaa, mutta kotitalousvähennys on edelleen käytettävissä tähän tarkoitukseen. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen myönnettyjä määrärahoja on edelleen käytettävissä. ELY-keskus voi myöntää pientalojen omistajille avustuksia syksyyn 2025 saakka, määrärahaa on jäljellä vielä noin 42 milj. euroa. Avustusta on hakenut tähän mennessä lähes 31 000 pientalon omistajaa, ja sitä on myönnetty noin 25 000 öljylämmityksen vaihtajalle ja noin 1 000 maakaasulämmityksen vaihtajalle. Avustusta on maksettu jo noin 88 milj. euroa, joten remontti on toteutettu yli 22 300 pientalossa.
Taloyhtiöille, ARA-yhteisöille ja henkilöasiakkaille tarjottavaa asuinrakennusten energia-avustusta on jäljellä noin 6 milj. euroa, mikä riittää noin 1 300 asunnon energiatehokkuuden parantamiseen. Avustuksen arvioidaan riittävän lokakuun loppuun asti. Vuoden 2020 alusta tarjolla ollutta avustusta on myönnetty jo yli 225 milj. euroa. Eniten on avustettu lämpöpumppujen, lämmöntalteenottojärjestelmien ja aurinkoenergialaitteistojen asentamista, öljylämmityksestä luopumista sekä ikkunoiden ja ovien korjauksia.
Valiokunta toteaa lopuksi, että hallitusohjelmassa korostetaan toimia puurakentamisen kehittämiseksi ja sitä, että etenkin puurakentaminen on merkittävä osa pitkäikäistä hiiltä sitovaa rakentamista. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kun Puurakentamisohjelma kuitenkin päättyy, on tarpeen seurata, tarvitaanko jatkossa muita vastaavia ohjauskeinoja tavoitteiden tehokkaaksi edistämiseksi. Valiokunta katsoo, että korjausrakentamisen tukeminen ja puurakentamisen esteiden purkaminen ovat monihyötyisiä avustuksia niin hiilineutraalisuuden edistämiseksi kuin työllisyyden parantamiseksi.