Hiilineutraaliustavoite, kestävä kehitys ja energiakriisi
Ympäristöministeriön hallinnonalan määrärahataso säilyy talousarvioehdotuksessa hyvänä, 336,6 milj. euroa, joka on 8 milj. euroa enemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. Lisäksi Valtion asuntorahastosta varataan avustusvaltuuksiin 287,4 milj. euroa.Ympäristöministeriön hallinnonala toteuttaa osaltaan tavoitetta hiilineutraalista Suomesta edistämällä asumisesta ja rakennuksista aiheutuvan energiankäytön ja päästöjen vähentämistä, kaupunkiseutujen eheyttämistä, rakennuskannan energiatehokkuuden parantamista ja kiertotaloussuunnitelman toteuttamista. Talousarvioesityksessä hiilineutraalisuuteen liittyviä tavoitteita edistetään yhteensä noin 2,4 miljardilla eurolla. Määrärahat kohdentuvat useille hallinnonaloille, ja siksi kokonaisnäkemyksen muodostaminen on haastavaa. Valiokunta pitää hyvänä sitä, että talousarvioesityksen valmistelussa on kuitenkin erityisesti tunnistettu määrärahat, jotka edistävät hiilineutraaliustavoitetta. Näillä määrärahoilla edistetään muun muassa ympäristön ja luonnon hyvinvointia sekä luonnon monimuotoisuutta, vähennetään päästöjä, edistetään biotalousratkaisuja sekä kehitetään Suomea kohti vähähiilistä yhteiskuntaa.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on vaikuttanut energiakriisin eskaloitumiseen ja monien raaka-aineiden saatavuuden niukkuuteen, joten ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarpeelliset toimet fossiilisesta energiasta luopumiseksi ja kiertotalouden edistämiseksi ovat nyt akuutteja. Yhteiskunnan lähiajan toimivuus on varmistettava samalla, kun tehdään rakenteellisia muutoksia pitkän tähtäimen kestävyyden saavuttamiseksi. Koska ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa tehdään ja toimeenpannaan keskeisesti myös muilla kuin ympäristöministeriön hallinnonalalla, on poikkihallinnollisella johdonmukaisuudella suuri merkitys. Strategisten kokonaisuuksien edistämisessä on tärkeää, että toimintamäärärahat ja valmisteluresurssit kohdistetaan vaikuttavasti ja johdonmukaisesti. Energiakriisi on nyt akuutti, mutta pidemmällä aikavälillä panostukset ilmastonmuutoksen hillintään ja luontokadon torjuntaan tuottavat niihin sidotut rahat takaisin myös kustannustehokkuuden ja sitä kautta toimintaedellytysten ja kilpailukyvyn paranemisen kautta. On myös hyvä huomata, että irtautuminen Venäjän energiasta on Suomelle ajankohtaisessa tilanteessa helpompaa kuin monille muille EU:n jäsenmaille osin siksi, että toimia fossiilisesta energiasta luopumiseksi on jo aktiivisesti tehty.
Valiokunta pitää hyvänä, että talousarvioehdotuksessa jokainen hallinnonala arvioi myös osuuttaan kestävän kehityksen ja Agenda2030-toimintaohjelman toteuttamisen näkökulmasta. Valiokunta katsoo, että kestävän kehityksen budjetoinnin kehittämisessä olisi potentiaalia tuoda nykyistä paremmin esiin tarvittavan hiilineutraaliustavoitetta edistävän rakennemuutoksen kokonaisuus ja myös sen myönteiset talousvaikutukset. Valiokunta korostaa tarvetta tarkastella kestävän kehityksen toteuttamiseksi tarpeellisia rakenteellisia uudistuksia, jotka edistävät tavoitetta kokonaisvaltaisesti.
Talousarvioehdotuksessa todetaan, että julkinen talous ei ole kestävällä pohjalla, kun velkaa on jouduttu ottamaan poikkeuksellisten kriisien vuoksi paljon ja julkisen talouden menot ja tulot ovat rakenteellisesti epätasapainossa menolisäysten ja myös muiden tekijöiden, kuten väestön ikääntymisen johdosta. Samalla kun huoli julkisen talouden kestävyydestä on perusteltu, on tärkeää tunnistaa tarve jatkaa pitkäjänteisesti johdonmukaisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja luontokadon estämiseksi pitkän ajan rakenteellisen kestävyyden varmistamiseksi myös tästä näkökulmasta.
Verotuksessakin tulisi paremmin ottaa huomioon sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä kehitys. Osana kestävän kehityksen verouudistusta olisi tärkeää toteuttaa kaivosverouudistus. Tärkeää olisi myös edistää aiheuttaja maksaa -periaatteen sisällyttämistä lainsäädäntöön. Aiheuttamisperiaatteen mukaan aiheuttaja vastaa aiheuttamansa pilaantumisen kustannuksista. Pilaamisen lisäksi aiheuttamisperiaate on kuitenkin vain osin sisällytetty muuhun ympäristölainsäädäntöön sekä EU:ssa että Suomessa esimerkiksi maaperän osalta. Ympäristövastuudirektiivissä säädetään aiheuttamisperiaatteen osittaisesta soveltamisesta ympäristövahingon sattuessa, mutta sääntely koskee vain uudempia vahinkoja. Valiokunta toteaa, että se käsittelee parhaillaan ympäristövastuiden toissijaista rahoitusjärjestelmää koskevaa hallituksen esitystä (HE 183/2022 vp). Öljyntorjunta siirtyy muun pelastustoimen palveluiden järjestämisen ohella kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille vuoden 2023 alusta lähtien. Ympäristövahinkorahaston perustamisen ja öljysuojarahaston lakkauttamisen yhteydessä on pidettävä huolta öljyntorjunnan edellyttämän rahoituksen varmistamisesta hyvinvointialueille.
Kokonaiskestävyyttä edistävä rakenteellinen uudistushanke on myös viimeisteltävänä oleva ilmastoruokaohjelma, jonka tavoitteena on edistää ruokajärjestelmän ilmastokestävyyttä. Ruokajärjestelmän päästöjä on mahdollista vähentää pitkällä tähtäimellä maankäytön ja ruokavalion muutoksilla. Luonnonvarakeskuksen mukaan tehokkain päästöjen vähennyskeino olisi turvemaiden poistaminen viljelystä, sillä niillä syntyy yli puolet maatalouden kokonaispäästöistä, vaikka osuus peltoalasta on vain noin 11 %. Kestävän kehityksen periaatteen mukaan myös ruokajärjestelmää koskevien ratkaisujen tulee olla oikeudenmukaisia siten, etteivät haittavaikutukset muodostu liian raskaiksi millekään ihmisryhmälle tai hyvinvoinnin kannalta keskeisille elinkeinoille ja toiminnoille. Kestävällä ja toimivalla ruokajärjestelmällä on tärkeä merkitys myös huoltovarmuusnäkökulmasta osana kokonaisturvallisuutta, ja huomioon on otettava, että alkutuotannon heikko kannattavuus vaikeuttaa ilmastotoimia tiloilla.
Ilmastotoimet
Valiokunta korostaa, että Suomen päästötavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeistä on edistää toimia fossiilisen energian käytön ja prosessipäästöjen vähentämiseksi sekä maankäyttösektorin nettonielun vahvistamiseksi. Ympäristöministeriön hallinnonala vaikuttaa lukuisin toimin hiilineutraaliuden edistämiseen. Yksi keskeinen työkalu on keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma (KAISU) sekä ilmastolain mukainen vuosittainen raportointi eduskunnalle ilmastopolitiikan tavoitteiden toteutumisesta.
Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioehdotuksessa suunnataan rahoitusta myös kuntien ja alueiden ilmastotyön vauhdittamiseen. Kunnat ja alueet ovat osaltaan tärkeitä toimijoita ilmastonmuutoksen hillinnässä, ja on perusteltua tukea niiden toimeliaisuutta ja uusien työpaikkojen luomista. Valiokunta toteaa, että hallitus antaa lokakuussa esityksen ilmastolain muuttamiseksi, jolla ilmastolakiin ehdotetaan sisällytettäväksi kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma. Valiokunta pitää tärkeänä, että talousarvioehdotuksessa suunnitelmien laatimista esitetään tuettavaksi 2,6 milj. eurolla. Tärkeitä ovat myös ilmastolakiin liittyvät määrärahat Ilmastopaneelin toimintaan, jolla varmistetaan tiedesihteeristön toiminta ja hankerahoitus sekä Saamelaisen ilmastoneuvoston toiminta.
Valiokunta pitää energiakriisin oloissa erityisen merkittävinä talousarvioehdotuksen avustuksia, joiden tavoitteena on vauhdittaa rakennusten energiatehokkuuden parantamista ja luopumista fossiilisen öljyn ja maakaasun käytöstä lämmityksessä ja siirtymisessä muihin lämmitysmuotoihin (35.20.56). Asuinrakennusten energiatehokkuusremontteja sekä kaukolämpöön siirtymistä esitetään tuettavaksi 69,1 milj. eurolla. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumisen tukeen pientaloissa esitetään 45,6 milj. euroa. Sähköautojen latausinfran rakentamista asuinkiinteistöissä ja työpaikoilla esitetään tuettavaksi 10 milj. eurolla. Fossiilisen öljyn ja maakaasun käytöstä luopuminen lämmityksessä edistää taakanjakosektorille asetetun kansallisen päästövelvoitteen saavuttamista vähentäen samalla tuontienergiariippuvuutta. Öljylämmitteisiä pientaloja on vielä noin 100 000 ja maakaasua lämmityksessä käyttäviä pientaloja noin 4 000. Öljy- ja kaasulämmityksestä luopumiseen pientalossa on mahdollista saada tukea myös rakennuksen energiatehokkuuden paranemiseen sidotusta energia-avustuksesta sekä kotitalousvähennyksestä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että pientalojen ohella on myös rajallinen määrä kaasulämmitteisiä kerrostaloja, joiden lämmitystavan nopeaa vaihtamista olisi tarpeen tukea. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan asunto-osakeyhtiöiden tukeminen olisi periaatteessa mahdollista, mutta avustusten käyntiin saattaminen edellyttäisi avustusjärjestelmän tietojärjestelmien muutoksia, mahdollisesti säädösmuutoksia ja todennäköisesti hieman lisäystä avustusten määrärahoihin ja avustusten käsittelyresursseihin.
Kun toimintaympäristöä sävyttävät monenlaiset epävarmuudet, on valtion toimien ennustettavuus entistäkin tärkeämpää. Siksi valtuuksissa tulee pyrkiä pitkäjänteiseen, ennustettavaan ja riittävään tasoon. Pysyvämmät tuet luovat ennustettavan investointiympäristön ja mahdollistavat siten isomman muutoksen rakennuskannan energiatehokkuudessa ja vähähiilisyydessä. Valiokunta korostaa tarvetta antaa selkeä signaali pitkäjänteisestä tuesta energiatehokkuuden kannustamiseen ja energia-avustusjärjestelmän kehittämiseen. Tällä hetkellä avustuksista päätetään lyhytaikaisesti ja määrärahat ovat usein loppuneet kesken.
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja sen seuraukset energiamarkkinoilla ovat tuoneet suurta epävarmuutta tulevan talven energiansaannin häiriöttömyydestä. Komissio onkin esittänyt tiekarttaa korkeiden energian hintojen, erityisesti kaasun hinnan hillitsemiseksi ja energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi, ja toimia sähkömarkkinan kehittämiseksi on suunnitteilla. Akuutissa tilanteessa on olennaista tehdä nopeasti helpoimmat toimet energian säästämiseksi. Lokakuussa alkanut valtakunnallinen energiansäästökampanja kannustaakin säätämään energiankulutusta ”astetta alemmas”. Tavoitteena on edistää tekoja energian säästämiseksi, kuten matalampi ajonopeus liikenteessä, huonelämpötilan säätäminen alemmaksi tai lämpimän käyttöveden säästeliäs käyttö. Pidemmän aikavälin tavoite on pysyvästi alhaisempi energiankulutus ja sähkön kulutushuippujen madaltaminen. Energian hinnannousu on jo ohjannut säästämiseen tehokkaasti, sillä Energiateollisuus ry:n mukaan kuluttajien sähkönkäyttö on elo—syyskuussa 2022 laskenut 13,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Lisäksi yhä useampi on siirtynyt pörssisähköön, joka on lisännyt kysyntäjoustoa, mikä on hyvä asia myös sähköjärjestelmän kannalta. Valiokunta pitää energiansäästötoimia tärkeinä, mutta korostaa, että ne on toteutettava siten, ettei aiheuteta vahinkoa rakennuskannalle, joka voi johtaa terveydellisiin riskeihin. Näiden haasteiden hallitsemiseksi tarvitaan tiedollista tukea kiinteistöistä vastaaville, rakennusten omistajille ja tilojen käyttäjille.
Lupamenettelyjen sujuvuus ja kiertotalouden edistäminen
Venäjän energiasta irtautumisen nopeuttamiseksi on tärkeää varmistaa, että uusiutuvan energian investointihankkeiden ympäristöä koskevat lupa- ja arviointimenettelyt etenevät sujuvasti ympäristönsuojelun korkeasta tasosta tinkimättä. Valiokunta toteaa, että sen käsiteltävänä on parhaillaan hallituksen esitys (HE 128/2022 vp) vihreiden investointien etusijaa koskevaksi määräaikaiseksi lainsäädännöksi, jolla vihreän siirtymän investointeja nopeutetaan tehostamalla ympäristölupien käsittelyä. Vihreää siirtymää tukevan rakentamisen viranomaiskäsittelyiden vauhdittamiseen kunnissa ja maakuntien liitoissa ehdotetaan avustuksia 2,5 milj. euroa. Muilla hallinnonaloilla aluehallintovirastoille ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille sekä hallintotuomioistuimille esitetään määräajaksi merkittävästi lisää henkilöstöresursseja investointien viranomaiskäsittelyjen nopeuttamiseen. Valiokunta pitää henkilöresurssien vahvistamista erittäin merkityksellisenä korostaen, että osaamisen varmistaminen edellyttää kuitenkin pitkäjänteistä rahoitusta, sillä korkeatasoista asiantuntemusta ei voida kasvattaa lyhytaikaisen rahoituksen turvin eikä saada rekrytointiin kuluvan ajan johdosta kovin nopeasti käyttöön. Valiokunta korostaa myös, että pitkällä tähtäimellä tehokkuushyötyjä saataisiin parhaiten, jos ympäristölupahallinto olisi keskitetty hallinnollisesti yhteen valtakunnalliseen viranomaiseen.
Valiokunta korostaa yleisesti energiansäästön ja resurssitehokkuuden parantamisen merkitystä sekä kiertotaloustoimien synergiaetuja ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Talousarvioehdotuksessa valtakunnallisen kiertotalouden edistämisohjelman toteuttamiseen ehdotetaan 1 milj. euron määrärahaa. Ympäristöministeriön hallinnonalan tehtävänä on luoda muutostoiminnalle edellytyksiä ja edistää siten yhteiskunnan eri toimijoiden konkreettisia toimia hiilineutraalin kiertotalousyhteiskunnan toteuttamiseksi. Tarvittavat ratkaisut syntyvät usein eri osaamisten ja organisaatioiden rajapinnoilla, joten yhteistyötä kiertotalouden saralla tulee vahvistaa. Toimia kiertotalouteen siirtymiseksi vauhditetaan niin kiertotalousohjelman, muovitiekartan ja valtakunnallisen jätesuunnitelman toimia toteuttamalla kuin lainsäädäntöä ja vapaaehtoisia sopimuksia sekä sähköisiä alustoja ja tietojärjestelmiä kehittämällä. Kiertotaloutta toteutetaan myös ravinteiden kierrätysohjelman (RAKI) ja Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman ravinnekierrätyksen investoinnin toimeenpanon kautta.
Valiokunta korostaa, että kiertotalouden toimintamalleilla tehostetaan ja vähennetään luonnonvarojen käyttöä, mutta niiden vakiinnuttaminen edellyttää riittävästi resursseja pitkäjänteiseen ja strategiseen työhön ja rahoituksen riittävyys tulee siksi turvata. Siirtymä kiertotalouteen voi tukea osaltaan myös huoltovarmuutta. EU:n Kiertotalouden toimenpideohjelma lainsäädäntöaloitteineen on laaja kokonaisuus, jossa keskeisiä sektoreita ovat tekstiilit ja rakentaminen, joille suunnataan erilaisia toimia. Lisärahoitus on tarpeen muun muassa kiertotalouden vapaaehtoisiin green deal- hankkeisiin ja osaamisverkoston rakentamiseen. Kiertotalouteen liittyy suuria mahdollisuuksia, mutta rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä siirtymän aikaansaamiseksi. Kierrätetyn raaka-aineen sisämarkkinoiden luomiseksi on tärkeää selvittää lainsäädäntöjen rajapintoja kiertotalouden esteiden poistamiseksi. Myös erilaisten lupa- ja hyväksymiskäsittelyjen sujuvuutta parantamalla voidaan edistää kiertotaloutta. Kiertotalouden edistäminen edellyttää lainsäädännön uudistamisen ohella myös yrityksiltä uudenlaisia toimintatapoja ja sopimusjärjestelyjä. Lainsäädännöllä voidaan vaikuttaa kysyntään ja luoda ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö. Nykytilanteessa näin ei usein ole, vaan esimerkiksi CE-merkintää koskeva sääntely estää käytännössä tehokkaasti rakentamisen alalla kierrätettävien ainesosien käyttöä. Keskeisiä haasteita rakennusosien uudelleenkäytölle on rakennusosien kelpoisuuden osoittaminen uudessa rakennuskohteessa. Rakennustuoteasetus ja CE-merkinnän vaatimus on säädetty uusien rakennustuotteiden valmistuksen näkökulmasta, ja EU:ssa harmonisoidut standardit eivät sovellu sellaisinaan uudelleenkäytettävien rakennusosien suoritustasojen ja niiden pysyvyyden arviointiin, koska ne sisältävät valmistuksen aikaisia laadunvalvonnanvaatimuksia, joita ei voida tehdä uudelleenkäytettävän rakennusosan kohdalla.
Valiokunta korostaa tarvetta jatkaa toimia materiaali- ja resurssitehokkuuden parantamiseksi uudisrakentamisessa ja korjaamisessa, vähähiilisen rakentamisen tiekartan toimeenpanemiseksi ja rakennuksen elinkaaren aikaiseen hiilijalanjälkeen perustuvan säädösohjauksen kehittämiseksi. Valiokunta toteaa, että sen käsiteltävänä on parhaillaan talousarviosidonnaisena lakina hallituksen esitys rakentamislaiksi (HE 139/2022 vp).
Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen
Talousarvioehdotuksessa jatketaan monipuolisesti tarpeellisia toimia luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi. Valiokunta pitää merkittävänä sitä, että luonnonsuojeluun kohdennettu vuosittain keskimäärin yli 100 milj. euron lisäpanostus jatkuu ja siten toimia luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseksi voidaan jatkaa tarvittavalla tasolla. On myös myönteistä, että luontokadon aiheuttama uhka on nostettu useilla hallinnonaloilla keskeisiin toimintaympäristön muutoksiin ja usealla hallinnonalalla mainitaan myös tavoite luontokadon pysäyttämisestä. Niin ilmasto- kuin luontopolitiikassa tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäjänteistä, hallituskaudet ylittävää työtä. Luonnonsuojelu ja luonnontilan parantaminen tulee ottaa laaja-alaisesti huomioon kaikilla politiikkasektoreilla, jotta tavoitteita voidaan edistää mahdollisimman kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Luonnonsuojelulakiehdotus (HE 76/2022 vp), joka on parhaillaan valiokunnan käsiteltävänä, edistää merkittävästi luonnon monimuotoisuuden turvaamisen tavoitetta. Lakiehdotukseen sisältyvät luonnonsuojelun tietojärjestelmän sekä ekologisen kompensaation rekisterin käyttöönotto, hallinta ja valvonta edellyttävät kuitenkin riittävien resurssien kohdentamista. Valiokunta katsoo, että tiedepaneelien vakinaistaminen edistää pitkäjänteisen, johdonmukaisen politiikan toteuttamista. Ilmastopaneeli on jo vakiinnuttanut roolinsa ilmastopolitiikan suunnittelun ja sitä koskevan päätöksenteon tukena ja Luontopaneelin vastaava rooli vakiinnutetaan hallituksen esityksessä luonnonsuojelulaiksi.
Valiokunta painottaa, että akuutissa tilanteessa Venäjän energiasta irtautuminen, puuntuonnin loppuminen Venäjältä ja fossiilisesta energiasta luopuminen tavoiteltaessa hiilineutraaliutta vuonna 2035 lisäävät painetta metsien käytön kasvuun, mikä vaikuttaa monimuotoisuuteen ja maankäyttösektorin nettonieluun. Siksi on tärkeää muodostaa kokonaiskuva kestävän biotalouden reunaehdoista investointien ohjaamiseksi tavalla, joka ottaa huomioon kokonaiskestävyyden ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtimisen. Lisätutkimusta tarvitaan erityisesti heikentyneessä tilassa olevista elinympäristöistä ja ennallistettavista alueista samoin kuin ennallistamistoimenpiteiden vaikutusten suorista ja välillisistä kustannuksista ja hyödyistä. Kokonaisvaltainen arviointi olisi tärkeää myös esimerkiksi puun saatavuuden muutosten vaikutuksista metsäsektorin arvonlisäykseen, kerrannaisvaikutuksiin yhteiskunnassa sekä työllisyyteen.
Valiokunta huomauttaa, että komission julkaisema ehdotus asetukseksi luonnon ennallistamisesta (U 76/2022 vp) lisää osaltaan painetta tehostaa luonnonhoidon lisäämistä ja monimuotoisuuden suojelua sekä ennallistamistoimien tekemistä ja yleisellä tasolla tietopohjan parantamista. EU:n laajuinen sääntely edellyttää hyvää tietopohjaa ja kattavia vaikutusarviointeja, ja siten tietopuutteiden paikkaaminen parantaa myös mahdollisuuksia vaikuttaa tietopohjaisesti asetusehdotuksen valmisteluun. Valtioneuvoston kannan mukaan asetusehdotuksessa kaikki ne luontotyyppien esiintymät, joiden tilaa ei tunneta, tulkitaan heikentyneiksi. Tämä johtaisi kustannustehottomaan, epätarkoituksenmukaiseen toimien kohdentamiseen. Kaiken kaikkiaan asetusehdotus sisältää tällä hetkellä Suomelle suhteettoman raskaita valtiontaloudellisia kustannuksia, joiden välttämiseksi tarvitaan kattavia vaikutusanalyysejä, riittävän liikkumavaran ja jouston turvaamista sekä toimien kohdentamista kustannustehokkaimmalla tavalla kansalliset erityispiirteet huomioon ottaen.
Talousarvioehdotuksessa maanomistajien vapaaehtoisiin suojelutarjouksiin perustuvaan METSO-ohjelmaan eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmaan esitetään noin 22 milj. euroa. METSO-ohjelman ulkopuolisten metsien suojeluun esitetään kuusi miljoonaa euroa lisärahoitusta. Valiokunta pitää tilannetta hyvänä, sillä METSO-ohjelma on edennyt ympäristöministeriön osalta aikataulussaan. Arvokkaita metsäalueita koskevasta suojelutavoitteesta vuoteen 2025 mennessä on nyt toteutettu noin 90 % eli reilut 86 000 hehtaaria.
Ympäristö- ja maa- ja metsätalousministeriön yhteiseen Helmi-elinympäristöohjelmaan esitetään rahoitusta 20,4 milj. euroa. Ohjelman toimet perustuvat maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-ohjelma on samalla keskeinen osa YK:n biodiversiteettisopimuksen mukaista kansallista luonnon monimuotoisuuden suojelun strategiaa ja toimintaohjelmaa ja täyttää myös osaltaan EU:n biodiversiteettistrategian tavoitteita. Luontoinventointien ja kunnostussuunnitelmien teon jälkeen konkreettiset toimet ovat edenneet merkittävästi, kun soita on suojeltu 3 200 hehtaaria ja eri elinympäristöjä kunnostettu yli 3 900 hehtaaria. Metsäkohteiden lisäksi ohjelmassa on kunnostettu purouomia useita kilometrejä ja poistettu kalojen kulkua haittaavia vaellusesteitä. Helmi-elinympäristöohjelman toimeenpano jatkuu suojelemalla ja ennallistamalla soita sekä kunnostamalla ja hoitamalla uhanalaisia luontotyyppejä, kuten perinnebiotooppeja, lintukosteikkoja, rantoja, pienvesiä, lehtoja ja muita metsäisiä ympäristöjä.
Valiokunta toteaa, että metsien kestävä käyttö edellyttää talouden, luonnon monimuotoisuuden ja ilmastovaikutusten yhteensovittamista. Luonnonsuojelussa tulee edelleen vahvistaa metsätalouden luonnonhoitotoimien tukemista muun muassa vapaaehtoisiin markkinoihin tai taloudellisiin kannustimiin perustuen. On tärkeää huomata, että nämä toimet tukevat myös vesien- ja ympäristönhoidon tavoitteita.
Huomattava korotus Metsähallituksen Luontopalvelujen perusrahoitukseen vuodesta 2020 alkaen sekä kertaluontoiset tulevaisuusinvestoinnit ovat vahvistaneet Luontopalvelujen toimintaedellytyksiä. Luontopalvelut panostaa valtion hallinnassa olevien luonnonsuojelualueiden hoitoon, luonnontilan ennallistamiseen sekä lajien ja luontotyyppien inventointiin ja seurantaan ja on siten keskeisesti tukemassa lajien ja luontotyyppien uhanalaistumiskehityksen pysäyttämistä ja EU:n biodiversiteettistrategian kansallista toimeenpanoa. Nykyisellä määrärahatasolla voidaan arvioida, että kansallispuistojen ja muiden suojelualueiden rakenteiden korjausvelka saadaan pääosin hallintaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Valiokunta korostaa, että korona-aikana voimakkaasti kasvaneet kävijämäärät kansallispuistoissa ja retkeilyalueilla ovat jääneet osin pysyviksi, millä on myös aluetaloudellisesti suurta merkitystä. Alueiden kestävyys ja luontoarvojen turvaaminen edellyttävät kuitenkin sitä, että kävijöiden ohjaaminen, reitit ja retkeilyä palvelevat rakenteet pidetään kunnossa.
Vesiensuojelu
Vesiensuojelutyö on haastavaa, sillä ilmastonmuutoksen johdosta lisääntyneet sateet ja leudot talvet lisäävät ravinnekuormitusta vesiin, minkä seurauksena jo toteutettujen vesiensuojelutoimien vaikuttavuus heikkenee. Ravinne- ja kiintoainekuormitusta on saatu pienennettyä, mutta vesien hyvää tilaa ei saavuteta ilman lisätoimenpiteitä. Haasteellisia ovat erityisesti rannikkovedet, jokivesistöt ja pienvedet. Vesien- ja merenhoitosuunnitelmat muodostavat perustan pitkäjänteiselle vesiensuojelutyölle ja sisältävät toimenpiteitä kaikille toimialoille. Onnistumisen edellytyksenä on osaaminen, yhteistyö ja sitoutuminen sekä riittävän rahoituksen varmistaminen. Vesien- ja merenhoitosuunnitelmien toimeenpanon pitkäjänteisyys ja johdonmukaisuus on myös sidosryhmien ja hanketoimijoiden kannalta on hyvin tärkeää. Vesiensuojelutyössä olennaista on löytää käytännön ratkaisuja toimialakohtaisiin haasteisiin vesistöihin päätyvän ravinne- ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseksi.
Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan esitetään rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla yhteensä 12 milj. euroa. Ohjelmassa tuetaan peltojen kipsikäsittelyä, maa- ja metsätalouden sekä kaupunkien vesienhallintaa ja vesistökunnostuksia sekä selvitetään uusien menetelmien soveltuvuutta ja vaikuttavuutta. Vesien- ja ympäristönhoidon tukemisen määrärahasta (47,8 milj. euroa) käytetään 30 milj. euroa ravinne- ja energiaomavaraisuuden parantamiseen ravinteita kierrättämällä. Määrärahalla tuetaan TKI- ja investointihankkeita, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta. Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatiotuen osuus lisäyksestä on 12 milj. euroa ja investointitukien osuus 18 milj. euroa. Kipsin peltolevitystä jatketaan 5 milj. eurolla sille soveltuvilla rannikon valuma-alueilla. Valiokunta pitää rahoitusta kannatettavana, sillä kipsikäsittely vähentää fosforin ohella orgaanisen hiilen huuhtoutumista ja ylläpitää peltomaan hiilivarastoa. Sopivissa kohteissa tulisi mahdollistaa myös kuitulietteiden ja rakennekalkin käyttö osana maatalouden vesiensuojelun nopeavaikutteisia toimenpiteitä.
Saaristomeren alueen vesiensuojelutoimenpiteet sisältyvät Varsinais-Suomen vesienhoidon alueelliseen toimenpideohjelmaan vuosille 2022—2027. Maatalouden toimenpiteiden osuus kustannuksista on yli 90 %, ja niitä on tarkennettu kesäkuussa 2022 valmistuneessa Maatalouden vesiensuojelun tiekartassa. Tiekartan mukaan rahoitustarve vuodesta 2024 alkaen on noin 18 milj. euroa vuodessa. Vesiensuojelun tehostamisohjelmaan esitetään rahoitusta ympäristöministeriön hallinnonalalla 12 milj. euroa, josta rahoitetaan myös Saaristomeriohjelmaa. Toimet Saaristomeren poistamiseksi hotspot-listalta ovat välttämättömiä, mutta toimia on suunnattava myös heikentyneiden rannikkovesien ja jokien tilan sekä pienvesien tilan parantamiseen. Tärkeitä toimia ovat myös kalojen vaellusesteiden purkaminen ja lisääntymisalueiden kunnostaminen. Näin voidaan parantaa virtavesielinympäristöjen tilaa ja samalla tukea paikallista työllisyyttä ja lisätä virkistysarvoja.
Ravinteiden kierrätykseen esitetään 31 milj. euron määrärahaa. Valiokunta pitää tärkeänä tätä panostusta, jolla tuetaan erityisesti ravinne- ja energiaomavaraisuutta parantavia hankkeita eli kehitetään ja otetaan käyttöön yhdyskuntien jätevesien ja sivuvirtojen hyödyntämätön ravinnepotentiaali sekä parannetaan jätevesien käsittelyn energiatehokkuutta.
Avustukset järjestöille ja ympäristönhoitoon (35.01.65)
Laaja-alaisesti yleisavustuksiin valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä asunto- ja rakennusalan järjestöille tarkoitettu määrärahaesitys on 2,13 milj. euroa, joka on 350 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2022. Määrärahalla tuetaan myös esimerkiksi saariston ympäristönhoitoa ja jätehuoltoa. Valiokunta pitää määrärahaa pienenä, mutta tärkeänä tapana tukea kansalaisyhteiskunnan roolia ja järjestöjen merkittävää työtä käytännön tasolla. Valiokunta toteaa, että määräraha on teknisistä syistä nykyistä pienempi, koska eduskunnan tekemät lisäykset ovat aina kertaluonteisia. Valiokunta esittää, että määräraha nostetaan kuluvan vuoden tasolle.
Yhdyskunnat, rakentaminen ja asuminen
Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on lisännyt energian ja elintarvikkeiden hintoihin kohdistuvia nousupaineita ja siten inflaatiopainetta. Kuluttajien ostovoima heikkenee ja korkojen nousu on alkanut. Energian hinnan nousun ohella rakennuskustannukset ovat nousseet yli 9 % alkuvuodesta. Ennätystasolla olevan asuntorakentamisen arvioidaan alenevan lähemmäs vanhaa normaalia, mutta mitään romahdusta ei kuitenkaan pidetä todennäköisenä. Asumisen ja rakentamisen kulut kuitenkin nousevat energia-, ylläpito- ja korkokulujen nopean nousun myötä. Korkea hintataso ja epävarmuudet hiljentävät asuntorakentamista, paine vastikkeiden ja vuokrien nousuun kasvaa ja asumistukimenot tulevat entisestään kasvamaan vastaavasti. Asumisen, liikkumisen ja ruoan kallistuminen heikentävää kuluttajien ostovoimaa ja johtaa yleisten talousnäkymisen heikkenemiseen. Valiokunta toteaa, että talousarvioehdotuksessa asumistuen arviomääräraha (talousarvion ulkopuolinen) on jo kuluvaa vuotta suurempi, 1 676 200 000 euroa (33.10.54.). Hallitus myös antaa eduskunnalle talousarvioesitykseen liittyvän esityksen eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain ja yleisestä asumistuesta annetun lain muuttamiseksi.
Valiokunta pitää asuntorahastosta osoitettavia vuosittaisia valtuuksia riittävinä ja johdonmukaisina. Valiokunta toteaa, että asumisen tuet ovat edelleen ennätystasolla. Talousarvioehdotuksessa korkotukivaltuus on 1 950 milj. euroa, joka mahdollistaa noin 10 000 asunnon rakentamisen. Valtion tuen kunnallistekniikan rakentamiselle (25 milj. euroa) ja vuokra-asuntotuotannon käynnistysavustuksiin (39 milj. euroa) MAL-sopimuskunnissa esitetään jatkuvan. Valtaosa valtion tukemasta asuntotuotannosta kohdistetaan suurimpiin kasvukeskuksiin, erityisesti Helsingin seudulle. Valiokunta korostaa, että asuntokannan kehittäminen ja korjausrahoituksen saatavuus on erittäin tärkeää varmistaa keskisuurilla kaupunkiseuduilla. ARA-tuotantoa keskitetään pääasiassa kasvukeskuksiin ja niille alueille, joilla sille katsotaan olevan pitkäaikaista tarvetta ja joille sillä on suurin vaikuttavuus. On selvää, että myös keskisuurten kaupunkien keskeisimmillä sijainneilla voi olla tarvetta uusille ja esteettömille asunnoille, jotka palvelevat erityisesti syrjemmiltä alueilta muuttavia ikääntyneitä henkilöitä. Toimiva keino näiden alueiden kehittämiseen voisi liittyä liikenteen ja asumisen yhteensovittamiseen käytössä olevia MAL-sopimuksia kevyemmillä sopimuksilla maakuntien keskuskaupunkien kanssa.
Erityisryhmien asuntojen rakentamista ja korjaamista esitetään tuettavaksi korkotukilainoituksen lisäksi investointiavustuksilla, joiden valtuutta esitetään nostettavaksi 120 milj. euroon kohdentamalla avustukset pääosin hissien jälkiasennusten ja vanhusten ja vammaisten asuntojen korjausten tukemiseen sekä opiskelija-asuntoihin. Valiokunta pitää tasoa hyvänä, sillä myöntövaltuuden arvioidaan riittävän hyvin ja kattavan myös opiskelija-asuntohankkeiden tarpeet.
Korjausavustuksiin esitetään yhteensä 21,4 milj. euroa, mikä yhdessä siirtyvien korjausavustusmäärärahojen kanssa mahdollistaa, että avustuksia myönnettäisiin hieman enemmän kuin viime vuosina. Väestöltään vähenevillä alueilla avustukseen arava- ja korkotukivuokra-asuntojen kunnostamiseen ikääntyneille sopiviksi esitetään 5 milj. euroa.
Tärkeä on myös asumisneuvonnan laajentamiseen esitettävä 4,3 milj. euroa, jolla tuetaan osaltaan tavoitetta asunnottomuuden poistamisesta. Valiokunta toteaa, että se käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä asumisneuvonnan tuesta kunnille 2023—2027 (HE 129/2022 vp), jolla asumisneuvonta ja asumiseen liittyvä talousneuvonta laajennetaan koskemaan sekä yksityisissä vuokra-asunnoissa asuvia että omistusasunnoissa asuvia. Avustus kohdennetaan jo olemassa olevan asumis- ja talousneuvonnan laajentamiseen ja uuden neuvonnan kehittämiseen kaikille asumisessaan tukea tarvitseville asukkaille. Asumisneuvonnan määrärahasta myönnetään mainitun hallituksen esityksen mukaisia avustuksia. Asumisneuvonnan avulla voidaan huomattavasti vähentää vuokraveloista ja häädöistä aiheutuvia kustannuksia sekä ehkäistä asunnottomuutta.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmän avulla on tavoitteena tehostaa ja sujuvoittaa kaavoitus- ja rakentamislupaprosesseja. Talousarvioesityksen 2,3 milj. euron määrärahalla (35.20.04) mahdollistetaan tietojärjestelmän laajaa käyttöönottoa jatkamalla yhteentoimivuustyötä rakennetun ympäristön tiedonrakenteiden harmonisoimiseksi yksityisen ja julkisen sektorin välisenä yhteistyönä, rakentamalla valtakunnallisten tietovarantojen välisiä integraatioita ja siirtymällä toteutuksen ylläpitovaiheeseen. Kunnille ja maakuntien liitoille esitetään myönnettäväksi avustuksia enintään 2,9 milj. euroa uusien digitaalista toimintatapaa edistävien velvoitteiden aiheuttamien muutosten kustannuksiin. Valiokunta toteaa, että se käsittelee parhaillaan hallituksen esitystä rakennetun ympäristön tietojärjestelmästä (HE 140/2022 vp), jolla luodaan rakennetun ympäristön digitaalinen tietovaranto. Valiokunta tulee arvioimaan, onko määräraha riittävä, sillä lakiesitys edellyttää rakennetun ympäristön tietojen välittämistä valtion tietovarantoon tiettyjen tietomallien mukaisina. Tämä vaatimus aiheuttaa laajoja muutoksia kuntien asiointipalveluihin, tuotantojärjestelmiin, rekistereihin ja niiden integraatioihin. Lisäksi se edellyttää lukuisten rajapintojen avaamista useista kuntien järjestelmistä.