Keskustan linja Suomen maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa on inhimillisesti, realistisesti ja tilanne hallinnassa pitäen. Autamme hädänalaisia ihmisiä, mutta emme saa olla sinisilmäisiä. Suomeen voi tulla tekemään työtä ja opiskelemaan. Rikollisia ja sosiaaliturvan väärinkäyttäjiä Suomi ei tarvitse, vaan heidät tulee poistaa maasta. Lainsäädännössään Suomen on noudatettava yhteispohjoismaista linjaa ja välttää säätämästä ns. kansallisia vetovoimatekijöitä, jonka vuoksi Suomeen hakeuduttaisiin turvapaikanhakijoina.
Nyt puheena olevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislakia siten, että tilapäisen suojelun jatkaminen on mahdollista EU:n oikeus- ja sisäasioiden neuvoston täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti. Käytännössä Suomi on velvoitettu myöntämään oleskelulupia sen mukaan kuin unionin neuvosto päättää tilapäisen suojelun antamisesta.
Nämä ulkomaalaislakiin tehtävät tarvittavat muutokset ehdotetaan toteutettavaksi sisällyttämällä luonteeltaan ulkomaalaislain nykyisen väliaikaisen 110 a §:n kanssa samankaltaista, mutta pysyvää sääntelyä ulkomaalaislakiin. Käytännössä tilapäisen suojelun perusteella myönnettävä tilapäinen oleskelulupa (B-lupa) ei enää muuttuisi jatkuvaksi (A-lupa) kolmen vuoden jälkeen. Tältä osin kysymys on hallituksen omasta päätöksestä.
Käytännössä hallituksen esittämä muutos tarkoittaisi sitä, että sotaa paenneilla ukrainalaisilla oikeus tilapäiseen suojeluun loppuisi samalla hetkellä kuin valtioneuvosto päättää lakkauttaa heiltä tilapäisen suojelun ulkomaalaislain 110 §:n nojalla.
Keskustan valiokuntaryhmä pitää tilannetta kohtuuttomana myöhemmin mainituin perustein. Katsomme, että tässä tilanteessa olisi perusteltua jatkaa voimassa olevan ulkomaalaislain pohjalta sotaa paenneiden Ukrainan kansalaisten kohdalla, jolloin kolmen vuoden oleskelun jälkeen oleskelulupa muuttuisi jatkuvaksi ja myöhemmin pysyväksi.
Katsomme, että muutosehdotuksemme ei olisi uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle tai houkuttaisi ei-toivottua maahanmuuttaja-ainesta. Ulkomaalaislaki sisältää jo säännökset, jolla oleskelulupa voidaan lakkauttaa ja henkilö karkottaa maasta. Muutosehdotuksemme ei olisi myöskään niin sanottu kansallinen vetovoimatekijä, koska se olisi rajattu koskemaan Suomessa jo asuvia tilapäisellä oleskeluluvalla Ukrainan sotaa turvaan paenneita ukrainalaisia. Pohjoismaisessa vertailussa muutosehdotuksemme olisi lähimpänä Norjassa käytössä olevaa mallia.
Tilanne sotaa paenneiden ukrainalaisten kannalta
Venäjän 24.2.2022 Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan vuoksi maan rajojen ulkopuolelle arvioidaan paenneen noin 6,6 miljoonaa Venäjän hyökkäystä paennutta ukrainalaista. Miljoonat muut ovat paenneet Ukrainan sisällä. Tilanne Ukrainassa on edelleenkin epäselvä. Maa on monin paikoin tuhoutunut. Edessä voi olla jopa tilanne, jossa monille Suomesta sotaa paenneille ukrainalaisille ei ole enää Ukrainassa kotipaikkaa, johon palata.
Tällä hetkellä Suomessa oleskelee noin 46 000 ukrainalaista, joista kotikunnan on saanut noin 29 300 ukrainalaista. Viime vuonna 80 % niistä ukrainalaisista, joilla oli oikeus siirtyä kuntiin, siirtyi sinne. He ovat halunneet luopua vastaanottopalveluista, mikä on merkki halusta kotoutua Suomeen.
Hallituksen tulisi noudattaa omaa ohjelmaansa
Hallitusohjelman mukaan "Suomi auttaa täysimääräisesti Ukrainasta sotaa paenneita ja jatkaa heidän suojeluaan hyvässä yhteistyössä muiden EU-maiden kanssa. Kiinnitetään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin, kuten ilman huoltajia Ukrainasta sotaa paenneisiin lapsiin".
Keskustan valiokuntaryhmän mielestä on ilmeistä, että hallitus on rajaamassa sotaa paenneiden ukrainalaisten auttamista vain siihen saakka kuin sotiminen kestää. Emme halua olla tukemassa ja vahvistamassa venäläistä propagandaa, jonka mukaan ukrainalaisia ei kannata auttaa.
Valiokunnan kuulemisissa kävi ilmi, että oleskeluoikeuden rajaaminen sotaa paenneilta ukrainalaisilta aina tilapäiseksi ei olisi Suomenkaan etu. Sitoutuminen Suomeen, kiinnostus suomalaista yhteiskuntaa ja suomen kielen oppimiseksi laskisivat, mielenterveys olisi koetteilla ja riski hyväksikäyttöön kasvaisi.
Lisäksi muutos saattaa vaikuttaa siihen, että kansainvälistä suojelua tai mahdollisesti myös muita oleskelulupia koskevat hakemukset Maahanmuuttovirastossa lisääntyisivät henkilöiden yrittäessä hakea jatkuvaa oleskelulupaa jollakin muulla perusteella. Se toisi huomattavia lisäkustannuksia ja poikisi valituksia, jotka ruuhkauttaisivat muutoksenhakuelimiä vuosikausiksi.
Lopuksi
Muilta osin Keskustan valiokuntaryhmä tukee hallituksen esitystä. Katsomme, että Ukrainasta sotaa paenneiden kolmansien maiden kansalaisten tilapäistä, jotka oleskelivat siellä tilapäisellä oleskeluluvalla, oleskelulupaa ei tule jatkaa 31.3.2025 jälkeen.