Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki Euroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta sekä muutettavaksi henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa (616/2019), Tullissa (650/2019) ja Rajavartiolaitoksessa (639/2019) annettuja lakeja. Esityksellä pannaan täytäntöön jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisestä tietojenvaihdosta ja neuvoston puitepäätöksen 2006/960/YOS (jäljempänä Ruotsin puitepäätös) kumoamisesta annettu Euroopan Parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2023/977 (jäljempänä tietojenvaihtodirektiivi).
EU-alueen lainvalvontaviranomaisten tietojenvaihto on aiemmin perustunut Ruotsin puitepäätökseen ja Suomessa sen kansalliseen täytäntöönpanolakiinEuroopan unionin jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten välisen tietojen ja tiedustelutietojen vaihdon yksinkertaistamisesta tehdyn neuvoston puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja puitepäätöksen soveltamisesta annettu laki (26/2009). Komission teettämän arvioinnin mukaan Ruotsin puitepäätökseen perustuva tiedonvaihdon sääntely ei ole ollut riittävän selkeää, eikä sillä ole kyetty varmistamaan riittävää ja nopeaa jäsenvaltioiden välistä tiedonvaihtoa, jotta toimivaltaiset lainvalvontaviranomaiset pystyvät vastaamaan järjestäytyneen, rajat ylittävän rikollisuuden haasteisiin globalisaation ja digitalisaation myötä.
Tietojenvaihtodirektiivi ja ehdotettu sääntely vahvistavat yhtenäiset, selkeät ja ajantasaiset säännöt tiedonvaihdolle sekä oletusarvioisen tiedonvaihtokanavan jäsenvaltioiden välisessä tiedonvaihdossa rikosten ennaltaehkäisemiseksi ja paljastamiseksi. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi myös tiedonvaihdon keskitetystä sähköisestä asianhallintajärjestelmästä. Ehdotettua sääntelyä sovelletaan sekä esitutkintaan että rikostorjuntaan liittyvään Euroopan unionin jäsenvaltioiden toimivaltaisten lainvalvontaviranomaisten tiedonvaihtoon.
Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 53/2024 vp) mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Rajat ylittävää rikollisuutta voidaan tehokkaammin torjua, kun tietojenvaihto EU-jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten kesken on nopeaa, vaikuttavaa ja säännöiltään selkeää. Hallintovaliokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.
Toimivaltainen lainvalvontaviranomainen
Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan toimivaltaisella lainvalvontaviranomaisella tarkoitetaan poliisia, Tullia ja Rajavartiolaitosta. Perustuslakivaliokunta huomauttaa hallintovaliokunnalle antamassaan lausunnossa, että säännöksessä viitattua poliisia ei voi poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:ssä säädetty huomioon ottaen pitää selkeänä määrittelynä toimivaltaisesta viranomaisesta. Sanotulla epäselvyydellä voi olla erityistä merkitystä sovellettaessa esimerkiksi rekisterinpitäjän velvollisuuksia koskevia säännöksiä. Perustuslakivaliokunnan mukaan sääntelyä on syytä täsmentää.
Hallintovaliokunta toteaa, että ehdotetun lain toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen määritelmä on sama kuin Ruotsin puitepäätöksessä (2 art) ja sen kansallisessa täytäntöönpanolaissa käytetty toimivaltaisen viranomaisen määritelmä (4 §). Valiokunnan saaman selvityksen perusteella käsite on luonut toimivan tietojenvaihdon perustan Suomen toimivaltaisille lainvalvontaviranomaisille. Tietojenvaihtodirektiivissä ei myöskään esitetä muutoksia toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen käsitteeseen.
Ehdotettujen toimivaltaisten viranomaisten tehtävistä ja toimivaltuuksista rikostorjunnassa säädetään poliisin osalta poliisilaissa (872/2011), Rajavartiolaitoksen osalta rajavartiolaissa (578/2005) ja rikostorjunnasta Rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (108/2018) sekä Tullin osalta rikostorjunnasta Tullissa annetussa laissa (623/2015). Hallintovaliokunta toteaa, että lainvalvontaviranomaisten tehtävät ja toimivaltuudet seuraavat suoraan voimassa olevasta lainsäädännöstä, eikä esityksessä ehdoteta näihin muutoksia. Valiokunta lisää, että poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistoiminnasta annetussa laissa (687/2009) on käytetty samanlaista lakitekniikkaa kuin lakiehdotuksessa.
Hallintovaliokunta katsoo lisäksi, että lakiehdotuksessa on perusteltua säätää toimivaltaisista viranomaisista, koska lakiehdotuksen mukaisia toimivaltaisia viranomaisia eivät ole kaikki Suomessa esitutkintaa tekevät lainvalvontaviranomaiset. Ehdotettua sääntelyä ei esimerkiksi sovelleta Puolustusvoimien toimintaan. Edellä toteamansa perusteella valiokunta ei ehdota muutosta hallituksen esityksessä ehdotetun toimivaltaisen lainvalvontaviranomaisen määritelmään.
Rekisterinpitäjyydestä hallintovaliokunta toteaa vielä erikseen, että tietojenvaihtodirektiivissä ei edellytetä kansallista sääntelyä rekisterinpitovastuusta. Esityksen 1. lakiehdotuksen 19 §:ssä, joka koskee keskitettyä sähköistä asianhallintajärjestelmää, säädetään direktiivin sääntelyä pidemmälle rekisterinpitäjyydestä. Sen mukaan kukin toimivaltainen lainvalvontaviranomainen toimii asianhallintajärjestelmässä käsiteltyjen henkilötietojensa rekisterinpitäjänä. Ehdotettu sääntely ei merkitse muutosta rekisterinpitovastuun määräytymiseen.
Henkilötietojen luovuttaminen
Esityksen 1. lakiehdotuksen 12 §:n 1 momentissa ehdotetaan, että jos 2 tai 3 luvun mukaisesti luovutettavat tiedot sisältävät henkilötietoja, yksittäisiä rekisteröityjä koskevien henkilötietojen on rajoituttava Europol-asetuksenEuroopan unionin lainvalvontayhteistyövirastosta (Europol) sekä neuvoston päätösten 2009/371/YOS, 2009/934/YOS, 2009/935/YOS, 2009/936/YOS ja 2009/968/YOS korvaamisesta ja kumoamisesta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/794, Europol-asetus liitteen II jaksossa B tarkoitettuihin luokkiin ja niiden on oltava välttämättömiä ja oikeassa suhteessa pyynnön tarkoituksen saavuttamiseen.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää lausunnossaan huomiota henkilötietojen sääntelyn vaikeaselkoisuuden näkökulmasta siihen, että lakiehdotuksen sääntelyssä toistetaan paikka paikoin varsin sanatarkasti direktiivin artiklojen sanamuotoja, jotka eivät kaikilta osin vastaa kansallisen oikeusjärjestyksen omaksumaa terminologiaa. Sanotulla seikalla voi perustuslakivaliokunnan mukaan olla erityistä merkitystä myös sääntelyä sovellettaessa.
Perustuslakivaliokunta on arvioinut esimerkiksi viranomaisten tietojen saamista ja luovuttamista salassapitovelvollisuuden estämättä koskevaa sääntelyä perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetyn yksityiselämän ja henkilötietojen suojan kannalta ja kiinnittänyt huomiota muun muassa siihen, mihin ja ketä koskeviin tietoihin tiedonsaantioikeus ulottuu ja miten tiedonsaantioikeus sidotaan tietojen välttämättömyyteen (PeVL 15/2018 vp). Viranomaisen tietojensaantioikeus ja tietojenluovuttamismahdollisuus ovat voineet liittyä jonkin tarkoituksen kannalta "tarpeellisiin tietoihin", jos tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Jos taas tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu, sääntelyyn on pitänyt sisällyttää vaatimus "tietojen välttämättömyydestä" jonkin tarkoituksen kannalta (ks. esim. PeVL 17/2016 vp, s. 2-3).
Perustuslakivaliokunta myös toteaa, että kun lakiehdotuksen 12 §:n sääntelyssä henkilötietojen luovuttaminen on sidottu asianmukaisesti välttämättömyyteen, jää mainittu oikeasuhtaisuuden kriteeri tässä yhteydessä varsin vaikeasti ja vaivalloisesti sovellettavaksi. Hallintovaliokunnan on syytä tarkkaan selvittää, mahdollistaako täytäntöönpantava direktiivi sääntelyn selkeyttämisen erityisesti 12 §:n osalta myös tässä suhteessa.
Hallintovaliokunnan saamasta selvityksestä ilmenee, että ehdotetun 12 §:n vaatimus tietojen välttämättömyydestä on otettu suoraan direktiivin 10 artiklan b alakohdan suomen kieliversiosta, joka on virheellinen. Tietojenvaihtodirektiivin tarkoituksena ei ole ollut muuttaa henkilötietojen luovutusta koskevaa sääntelyä. Tämän vuoksi hallintovaliokunta ehdottaa, että ehdotetun 12 §:n vaatimus tietojen välttämättömyydestä muutetaan vaatimukseksi tietojen tarpeellisuudesta. Valiokunta toteaa, että sanottu ei ole ristiriidassa edellä perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmenevän viranomaisen tiedonsaantioikeudesta ja tietojenluovuttamismahdollisuudesta todetun kanssa, koska ehdotetussa säännöksessä luovutettavat henkilötiedot on sidottu Europol-asetuksen liitteen II jaksossa B tarkoitettuihin luokkiin, jossa tietosisällöt on lueteltu tyhjentävästi. Asetus on suoraan sovellettavaa oikeutta.