Ehdotetulla lailla kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten pannaan kansallisesti täytäntöön direktiivi (EU) 2021/1883 kolmansien maiden kansalaisten maahantulon ja oleskelun edellytyksistä korkeaa osaamistasoa vaativaa työtä varten sekä neuvoston direktiivin 2009/50/EY kumoamisesta, ns. erityisosaaja-direktiivi. Esitykseen sisältyy lisäksi 13 liitelakia. Direktiivin kansallisen täytäntöönpanon määräaika päättyi 18.11.2023. Komissio on käynnistänyt rikkomusmenettelyn Suomea vastaan.
Uudistetun erityisosaajadirektiivin tavoitteena on luoda unionin laajuinen selkeä ja avoin maahanpääsyjärjestelmä, jolla saadaan houkuteltua kolmansista maista korkean osaamistason työntekijöitä tulemaan ja jäämään unioniin ja edistettyä kyseisten työntekijöiden liikkuvuutta.
Ehdotetussa laissa säädetään nykyistä tarkemmin EU:n sinisen kortin myöntämisestä, sitä koskevan hakemuksen hylkäämisestä, luvan uusimatta jättämisestä ja peruuttamisesta sekä lyhyt- ja pitkäaikaisesta liikkuvuudesta jäsenvaltioiden välillä.
Esityksen 1. lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin 9 kohdassa säädetään korkean ammattipätevyyden määritelmästä. Korkea ammattipätevyys on yksi edellytys EU:n sinisen kortin myöntämiselle. Valiokunta pitää kannatettavana sitä, että korkean ammattipätevyyden määritelmässä kyse ei ainoastaan ole tiettyihin tutkintoihin perustuvasta muodollisesta arvioinnista, vaan myös siitä, että osaamistaso voidaan osoittaa myös tosiasiallisella työllä.
Hallituksen esityksen tavoitteena on tehdä EU:n sinisestä kortista houkuttelevampi lupa. Luvan myöntämisen edellytyksenä oleva palkkakynnyksen kerroin lasketaan 1,5:stä 1,0:aan, joka on samalla direktiivin mukainen alaraja. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan palkkakynnys laskee euromääräisesti vuonna 2023 5 209 eurosta 3 638 euroon.
Ulkomaalaislain (301/2004) 73 §:ssä säädetään EU:n sinisen kortin lupaan nähden rinnakkaisesta kansallisen erityisasiantuntijan oleskeluluvasta, jonka palkkakynnys on ollut vähintään 1,0 kertaa keskimääräinen bruttovuosiansio. Hallintovaliokunnan saaman selvityksen mukaan Suomessa EU:n sinistä korttia on haettu suhteellisen vähän juuri korkean palkkavaatimuksen takia. Esityksessä todetaan (s. 15), että kun luvan myöntämisen edellytyksenä oleva palkkakynnyksen kerroin laskettaisiin, entistä useampi kansallisen erityisasiantuntijan luvan hakijoista hakisi EU:n sinisen kortin. Sinisen kortin etuna ulkomaalaisen työntekijän kannalta on sen mahdollistama EU:n sisäinen liikkuvuus, mahdollisuus saavuttaa sen avulla helpommin pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen status sekä työttömyystilanteissa suoja-aika, jonka kuluessa lupaa ei saa peruuttaa. Hallintovaliokunta kannattaa esityksen tavoitetta tehdä EU:n sinisestä kortista nykyistä houkuttelevampi lupa ja pitää perusteltuna, että molemmissa luvissa on saman tasoinen palkkakerroin.
Ehdotuksen mukaan EU:n sininen kortti myönnetään kahdeksi vuodeksi. Jos työsuhde on voimassa tätä lyhyemmän ajan, EU:n sininen kortti myönnetään työsuhteen voimassaoloajaksi lisättynä kolmella kuukaudella, mutta enintään kahdeksi vuodeksi.
Hallituksen esityksen mukaan sinisen kortin haltijoilla on työsuhteen päättyessä tai töiden loppuessa velvoite työllistyä uuteen työhön kolmen kuukauden määräajassa. Mikäli uudelleentyöllistyminen ei onnistu, henkilö menettää sinisen kortin oleskeluluvan. Osa lausunnonantajista on pitänyt kolmen kuukauden määräaikaa liian lyhyenä ja myös houkuttelevuutta heikentävänä tekijänä ja ehdottaa määräajan pidentämistä kuuteen kuukauteen. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan määräajan pidennystä kuuteen kuukauteen on tarkoitus valmistella toisen lainsäädäntöhankkeen yhteydessä. Kyseinen määräajan laajennus koskisi tällöin EU:n sinisen kortin lisäksi kansallista erityisasiantuntijan oleskelulupaa, kasvuyrittäjän eli ns. startup-yrittäjän oleskelulupaa ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevassa ns. ICT-laissa tarkoitettuja johtajia ja asiantuntijoita. Valiokunta pitää yhdenvertaisuuden kannalta perusteltuna sitä, että määräaikaa koskevat muutokset valmistellaan samanaikaisesti kaikille edellä mainituille tahoille. Saadun selvityksen mukaan tavoite on, että lainmuutokset tulisivat voimaan vuoden 2025 alkupuolella.
Hallituksen esityksestä ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella hallintovaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.