Viimeksi julkaistu 14.3.2023 14.30

Valiokunnan mietintö LaVM 27/2022 vp HE 251/2022 vp Lakivaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (HE 251/2022 vp): Asia on saapunut lakivaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • lainsäädäntöneuvos Mari Aalto 
    oikeusministeriö
  • erityisasiantuntija Johanna Mäkitalo 
    oikeusministeriö
  • erityisasiantuntija Katri Törnroth 
    oikeusministeriö
  • presidentti Tapani Vasama 
    Vaasan hovioikeus
  • käräjätuomari Hannele Piisi 
    Helsingin käräjäoikeus
  • konkurssiasiamies Terhi Maijala 
    konkurssiasiamiehen toimisto
  • johtava perinnän asiantuntija Seija Kareinen 
    Verohallinto
  • johtaja Minna Backman 
    Takuusäätiö sr
  • asiantuntija Santeri Suominen 
    Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry
  • lakimies Lidia Blanco Sequeiros 
    Finanssiala ry
  • varapuheenjohtaja Elina Pesonen 
    Insolvenssioikeudellinen yhdistys ry
  • asianajaja Robert Peldán 
    Suomen Asianajajaliitto
  • lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen 
    Suomen Yrittäjät ry
  • professori Tuomas Hupli 
  • professori Tuula Linna 
  • professori Olli Norros 

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • työ- ja elinkeinoministeriö
  • Suomen velalliset ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi yrityksen saneerauksesta annettua lakia, yksityishenkilön velkajärjestelystä annettua lakia, konkurssilakia, oikeudenkäymiskaarta sekä konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annettua lakia. 

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla edistettäisiin yritysten pääsyä joutuisaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn. Saneerausmenettelyä sujuvoitettaisiin ja yksinkertaistettaisiin menettelyyn liittyviä vaiheita karsimalla ja keventämällä. Mahdollisuutta vahvistaa saneerausohjelma nopeasti eli kaikkia saneerausmenettelyyn tavanomaisesti liittyviä menettelyvaiheita läpi käymättä helpotettaisiin. Velallisen oikeutta irtisanoa sopimuksia saneerauksen mahdollistamiseksi laajennettaisiin ja eräitä käytännössä ilmenneitä epäkohtia korjattaisiin. 

Esityksessä ehdotetuilla muutoksilla ehkäistäisiin myös saneerausmenettelyyn liittyviä väärinkäytöksiä. Samanaikaisten yrityssaneeraus- ja konkurssihakemusten sekä peräkkäisten yrityssaneeraushakemusten käsittelyä tehostettaisiin ja velallisen avustajaa ja asiamiestä koskevia säännöksiä tarkistettaisiin. 

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan keväällä 2023. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

Yleistä

Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutoksia yrityksen saneerausta koskevaan lainsäädäntöön saneerausmenettelyn kehittämiseksi sekä menettelyyn liittyvien väärinkäytösten ehkäisemiseksi. Keskeisenä tavoitteena on edistää yritysten mahdollisuutta päästä riittävän varhaisessa vaiheessa joutuisaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn. Esitys on jatkoa keväällä 2022 annetulle hallituksen esitykselle (HE 238/2021 vpLaVM 4/2022 vp), jolla pantiin täytäntöön EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin edellyttämät muutokset yrityksen saneerausta ja yksityishenkilön velkajärjestelyä koskevaan lainsäädäntöön ja toteutettiin osa kansallisista muutostarpeista.  

Hallituksen esityksestä ilmenevän ja saamansa selvityksen perusteella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena sekä puoltaa siihen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin.  

Saneerausmenettelyn kehittäminen ja väärinkäytösten ehkäiseminen

Hallituksen esityksessä saneerausmenettelyä ehdotetaan sujuvoitettavaksi, yksinkertaistettavaksi ja nopeutettavaksi useilla eri tavoilla muun muassa tehostamalla velkojien velvollisuutta ilmoittaa saatavansa, karsimalla tuomioistuimessa menettelyn aikana tehtävien välipäätösten määrää, tarkistamalla tuomioistuimen ja selvittäjän välistä tehtävänjakoa sekä helpottamalla mahdollisuutta vahvistaa saneerausohjelma nopeasti. Saneerauksen toteuttamista ja onnistumista pyritään parantamaan myös muun muassa laajentamalla velallisen oikeutta irtisanoa sopimuksiaan.  

Myös saneerausmenettelyyn liittyvien väärinkäytösten ehkäisemiseen pyritään eri keinoin muun muassa selventämällä samanaikaisten yrityssaneeraus- ja konkurssihakemusten tuomioistuinkäsittelyä sekä tiukentamalla velallisen oikeudenkäyntiavustajaa ja -asiamiestä koskevia kelpoisuusvaatimuksia tilanteessa, jossa samaa velallista koskien on samanaikaisesti vireillä sekä yrityssaneeraus- että konkurssihakemus. Lisäksi vahingonkorvausvelvollisuutta koskeviin säännöksiin ehdotetaan muutoksia, joiden tavoitteena on vähentää kannustimia ilmeisen perusteettomien saneeraushakemusten vireillepanemiseen.  

Lakivaliokunta toteaa kiinnittäneensä jo aiemmin eri yhteyksissä huomiota saneerausmenettelyn raskauteen ja kalleuteen erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten kannalta sekä kiirehtineensä uudistuksia, joilla menettelyä voidaan nopeuttaa ja sujuvoittaa (ks. LaVM 4/2022 vp, LaVM 20/2020 vp ja LaVM 14/2020 vp). Tätä taustaa vasten valiokunta pitää hallituksen esityksen tavoitteita ja ehdotettuja muutoksia lähtökohtaisesti kannatettavina. Uudistuksen tärkeät tavoitteet huomioon ottaen valiokunta pitää aiheellisena, että muutosten toimivuutta ja vaikutuksia jatkossa seurataan ja kokemusten perusteella arvioidaan sääntelyn kehittämistarpeita.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta

27 §. Eräiden sopimusten asema.

Voimassa olevaan pykälään ehdotetaan lisättäväksi uusi 4 momentti, jolla laajennetaan yrityssaneeraukseen hakeutuneen velallisen mahdollisuutta irtisanoa sopimuksia. Uusi säännös koskee ennen saneerausmenettelyn alkamista tehtyjä sopimuksia, joilla velallinen on sitoutunut muuhun kuin rahasuoritukseen. 

Ehdotettu muutos on tarpeellinen lisäkeino saneerauksen toteuttamiseksi. Sopimuksen sitovuutta koskeva periaate ja sopimusosapuolten asema huomioon ottaen on kuitenkin perusteltua, että mahdollisuudelle irtisanoa sopimus ennenaikaisesti on asetettu edellytykseksi sekä välttämättömyys saneerauksen toimintaedellytysten turvaamiseksi että selvittäjän suostumus.  

Hallituksen esityksen valiokuntakäsittelyssä on noussut esiin tarve tarkentaa säännöstä erityisesti siltä osin, millaisia sopimuksia ehdotettu irtisanomismahdollisuus voi koskea. Selventämistarpeeseen on kiinnitetty huomiota sen vuoksi, että momentin sanamuoto ja esityksen perustelut (ks. HE, s. 76—79) voivat antaa vaikutelman siitä, että säännös voisi soveltua myös tilanteessa, jossa saneerauksessa olevan velallisen suoritus on kertaluontoinen. Esityksen valmistelussa ei kuitenkaan ole valiokunnan saaman selvityksen mukaan ollut tarkoitus laajentaa mahdollisuutta irtisanoa sopimuksia kertaluonteisiin sopimuksiin. Se, että ehdotetun säännöksen soveltamisalan piiriin tulkittaisiin kuuluvan myös laaja joukko erilaisia kertasopimuksia, merkitsisi tarkoitettua ja esityksessä arvioitua suurempaa muutosta voimassa olevaan oikeustilaan.  

Sen selventämiseksi, että erilaiset kertasopimukset jäävät momentin soveltamisalan ulkopuolelle, valiokunta ehdottaa, että momentista poistetaan ilmaisu "jota velallinen ei ole menettelyn alkaessa täyttänyt" ja että siihen lisätään maininta toistuvasta tai jatkuvasta suoritusvelvollisuudesta. Selvyyden vuoksi momenttiin on myös lisätty täsmennys siitä, että säännös koskee sekä toistaiseksi voimassa olevia että määräaikaisia sopimuksia.  

Esityksen valiokuntakäsittelyssä on esitetty pohdittavaksi, ettei sopimuksen irtisanominen olisi sidoksissa saneerausohjelman vahvistamiseen siten kuin hallituksen esityksessä on ehdotettu, vaan velallisen tulisi voida irtisanoa sopimus menettelyn alettua tietyn pituisella irtisanomisajalla. Valiokunta kuitenkin puoltaa hallituksen esittämää ratkaisua. Kuten hallituksen esityksestä ilmenee, esityksen valmistelussa on harkittu sopimuksen irtisanomista menettelyn alettua esimerkiksi kahden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, mutta on kuitenkin päädytty ehdottamaan sopimusten irtisanomisajan sitomista saneerausohjelman vahvistamiseen (s. 52). Tavoitteena on vähentää kannustimia hakeutua saneerausmenettelyyn ainoastaan epäedullisista sopimuksista vetäytymisen vuoksi ja ehkäistä tilanteita, joissa sopimus päätettäisiin irtisanoa heti saneerausmenettelyn alettua, mutta joissa menettely ei lopulta johtaisikaan saneerausohjelman vahvistamiseen.  

Momentin mukaan sopimus voidaan "saneerausmenettelyn alettua" irtisanoa päättymään "saneerausohjelman vahvistamisesta lukien". Irtisanomisen tulee siten säännöksen mukaan tapahtua saneerausmenettelyn alkamisen ja ohjelman vahvistamisen välisenä aikana. Myös esityksen perusteluista ilmenee, että sopimuksen irtisanomisesta tulee käytännössä päättää ennen ensimmäisen ohjelmaehdotuksen laatimista, sillä irtisanominen ja sen vaikutukset tulee ottaa asianmukaisesti huomioon myös ohjelmaehdotuksessa (ks. HE, s. 77).  

Momentin mukaan korvaus sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi käsittää kohtuullisen korvauksen vahingosta, jonka sopimuksen vastapuoli osoittaa hänelle aiheutuvan. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan mallina momentin mukaiselle velallisen korvausvelvollisuudelle on soveltuvin osin toiminut voimassa olevan pykälän 1 momentti velallisen korvausvelvollisuudesta vuokra- ja vuokrausluottosopimusten ennenaikaisesta irtisanomisesta. Alkuperäisen säännöksen esitöiden mukaan korvattavaksi tulee yksittäistapauksessa aiheutuva todellinen vahinko. Säännös syrjäyttää sopimukseen sisältyvät korvausehdot sikäli kuin sopimuksen mukaan määräytyvä korvaus on suurempi (ks. HE 182/1992 vp, s. 80 ja HE 68/1998 vp, s. 9). Alkuperäisen säännöksen esitöissä mainittuihin perusteluihin tai niiden tulkintaan ei nyt käsiteltävänä olevan esityksen yhteydessä ehdoteta siten muutoksia. Tarkoituksenmukaisempana on pidetty käyttää voimassa olevaan lakiin jo sisältyvää kohtuullisen korvauksen käsitettä kuin ehdottaa jotakin kokonaan uutta käsitettä tai tarkennusta, jonka tulkinta voisi saada aikaan kokonaan uudenlaisia tulkintaerimielisyyksiä. Lakivaliokunnalla ei ole huomautettavaa hallituksen esityksessä valittuun ratkaisuun. Kohtuullinen korvaus jää siten oikeuskäytännössä tapauskohtaisesti tarkemmin määriteltäväksi.  

Selvyyden vuoksi lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös vakuusvelkojien asemaan ja toteaa, ettei ehdotetulla momentilla ja siinä tarkoitetulla sopimuksen irtisanomisella yrityssaneerausmenettelyssä ole vaikutusta sopimusosapuolen vakuuden pysyvyyteen. Se, että velallisen sopimuskumppanilla on sopimuksen mukaista suoritusta turvaava vakuus, ei siten estä sopimuksen irtisanomista, mutta velalliselle syntyy velvollisuus korvata sopimuksen ennenaikaisen irtisanomisen vuoksi velallisen sopimuskumppanille aiheutuva vahinko. Tällainen korvaus on velallisen saneerausvelkaa ja otettava sellaisena huomioon saneerausohjelmassa. Vakuuden kattamilta osin saneerausvelkaa pidetään saneerausmenettelyssä yleisesti vakuusvelkana, jolloin vakuusvelan velkojan asema on muita velkojia suojatumpi. Siltä osin kuin velkojan saatavan määrä ylittää velkojan hyväksi annetun vakuuden arvon, velkojan saatava on kuitenkin tavallista saneerausvelkaa, jonka osalta velkoja on velkajärjestelyssä samassa asemassa kuin vakuutta vailla olevat velkojat. 

Johtolauseessa oleva virheellinen viittaus lakiin 386/2022 on poistettu.  

70 a §. Hakemuksen hylkääminen kirjallisessa menettelyssä.

Uuden pykälän mukaan hylätyn yrityssaneeraushakemuksen jälkeen tehty uusi hakemus voidaan hylätä kirjallisessa menettelyssä, jos on ilmeistä, ettei edellytyksiä saneerausmenettelyn aloittamiselle ole. 

Ehdotettua säännöstä on valiokuntakäsittelyssä pidetty ongelmallisena muun muassa sen vuoksi, että se mahdollistaa hakemuksen hylkäämisen ainoastaan siinä tapauksessa, että saneeraushakemus on aikaisemmin hylätty. Tämän vuoksi säännöksen on arvioitu voivan rajoittaa nykyisen käytännön mukaista mahdollisuutta hylätä heti ilmeisen perusteeton hakemus oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla. Säännöksen sanamuodon on arvioitu myös rajaavan sen käyttömahdollisuuden kirjalliseen menettelyyn ja ohjaavan saneerausmenettelyä kirjallista käsittelyä suosivaksi, vaikka usein tarkoituksenmukaisempi käsittelytapa olisi istuntokäsittely samassa yhteydessä kuin konkurssiasiaa on konkurssilain mukaan välttämätöntä käsitellä.  

Lakivaliokunta toteaa, että ellei yrityssaneerauslaista muuta johdu, yrityssaneerausasian käsittelyssä noudatetaan hakemusasioiden käsittelyä koskevia oikeudenkäymiskaaren 8 luvun säännöksiä. Siltä osin kuin hakemusasioiden käsittelyä koskevassa oikeudenkäymiskaaren 8 luvussa ei ole säännöstä jostakin asiasta, hakemusasian käsittelystä on soveltuvin osin voimassa mitä riita-asian käsittelystä säädetään. Ehdotetun uuden säännöksen osalta valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että se on tarkoitettu täydentämään tuomioistuimen käytettävissä olevaa keinovalikoimaa yrityssaneeraushakemuksen käsittelyssä. Se ei siten rajoita esimerkiksi mahdollisuutta hylätä heti selvästi perusteeton hakemus tai järjestää hakemusasioille yhteinen istuntokäsittely oikeudenkäymiskaaren säännösten nojalla tilanteessa, jossa sen katsotaan olevan tarkoituksenmukaista. Kyse on siten oikeudenkäymiskaaren 5 luvun 6 §:n 2 momenttia täydentävästä säännöksestä, jolla ei rajoiteta kyseisen säännöksen soveltamista, eikä rajoiteta muutoinkaan tuomioistuimella oikeudenkäymiskaaren mukaan käytössä olevia vaihtoehtoja käsitellä saneerausasiaa. 

71 §. Päätös menettelyn aloittamisesta.

Voimassa olevan pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uudet 5 a ja 5 b kohdat saneerausohjelmaehdotusta koskevien lausumien ja väitteiden esittämisen määräajoista. Hallituksen esityksen perusteluista ilmenee, että määräajat alkavat kulua saneerausohjelmaehdotuksen toimittamisesta tuomioistuimelle (s. 83). Valiokunta ehdottaa kohtia tarkistettavaksi, jotta tämä ilmenee säännösten sanamuodosta.  

87 §. Selvittäjän palkkio ja kustannusten korvaaminen.

Voimassa olevaan pykälään ehdotetaan eräitä tarkennuksia. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan säännöksessä ei oteta kantaa siihen, voivatko selvittäjä ja velallinen sopia niin sanotusta ennakkolaskutuksesta, jossa velallinen maksaa palkkiota ja kustannuksia jo ennakolta ennen kuin velkojatoimikunta tai velkojatoimikunnan puuttuessa tuomioistuin on ne vahvistanut (s. 86). Valiokunnan asiantuntijakuulemisissa on tuotu esiin, että ennakkolaskutusoikeudesta olisi syytä säätää täsmällisesti laissa.  

Valiokunnan mielestä lain tasolla ei kuitenkaan ole tarpeen säätää selvittäjän ja velallisen välillä mahdollisesti sovittavista laskutusjärjestelyistä. Tarkempia ohjeita asiasta voidaan antaa konkurssiasiain neuvottelukunnan suosituksissa. 

93 §. Korvausvelvollisuus perusteettoman hakemuksen vuoksi.

Voimassa olevan pykälän mukaan se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta panee vireille ilmeisen perusteettoman hakemuksen saneerausmenettelystä, on velvollinen korvaamaan vahingon, joka velalliselle tai velkojalle tämän vuoksi aiheutuu. Hallituksen esityksessä pykälään ehdotetaan uutta virkettä, jonka mukaan vireillepanijan oikeudenkäyntiavustaja tai -asiamies voidaan velvoittaa yhteisvastuullisesti vireillepanijan kanssa korvaamaan tällainen vahinko. Esityksen perusteluissa todetaan, että vireillepanijan oikeudenkäyntiavustajalta ja -asiamieheltä odotetaan sellaista ammattitaitoa, että hän erottaa ilmeisen perusteettomat hakemukset niistä hakemuksista, joissa yritys on mahdollisesti saneerattavissa (s. 87). 

Lakivaliokunnan asiantuntijakuulemisissa on yleisesti kannatettu ehdotettua uutta säännöstä, mutta on myös katsottu, että asiamiehen korvausvelvollisuuden tulisi olla hieman ehdotettua korkeamman kynnyksen takana esimerkiksi siten, että edellytetään tahallisuutta tai törkeää huolimattomuutta.  

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan niin sanotut viivyttelyluontoiset saneeraushakemukset, joiden tarkoituksena ei ole aidosti yrityksen saneerauksen toteuttaminen, vaan ainoastaan yrityksen konkurssiin asettamisen perusteeton viivästyttäminen, ovat olleet toistuva ongelma tuomioistuimissa. On tavallista, että tuomioistuimiin toimitetaan täysin puutteellisia tai perusteettomia hakemuksia, joiden sisältö ei välttämättä vastaa velallisen tosiasiallista tilannetta tai joista puuttuu hakemukselta edellytettyjä tietoja tai liitteitä. Tätä taustaa vasten lakivaliokunta pitää perusteltuna ja tarpeellisena pyrkiä ehkäisemään ilmeisen perusteettomien hakemusten vireille panemista. Ehdotettu uusi säännös on siten valiokunnan mielestä lähtökohtaisesti kannatettava, sillä se korostaa avustajan ja asiamiehen velvollisuutta tutustua yrityssaneerausta harkitsevan velallisen taloudelliseen tilanteeseen ja vastuuta jättää hakemus tekemättä silloin, kun on selvää, ettei hakemuksen tekemiselle ole perusteita.  

Ehdotettua säännöstä on kuitenkin selvyyssyistä aiheellista tarkentaa oikeudenkäyntiavustajan ja -asiamiehen korvausvelvollisuuden osalta. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan muutoksella ei ole vaikutusta korvausvelvollisuuden perusteisiin sinänsä, vaan muutoksella laajennetaan korvausvelvollisuuden soveltamisala koskemaan myös hakemuksen vireillepanijan oikeudenkäyntiavustajaa ja -asiamiestä (s. 87). Korvausvelvollisuuden syntymisen todetaan edellyttävän, että hakemus on ilmeisen perusteeton, että ilmeisen perusteeton hakemus on pantu vireille tahallaan tai huolimattomuudesta ja että hakemuksen vireille panon vuoksi on aiheutunut todellista vahinkoa velalliselle tai velkojalle (s. 88). Lisäksi perusteluista ilmenee, että lainkohdan soveltaminen avustajaan tai asiamieheen edellyttää, että vireillepanijan oikeudenkäyntiasiamies tai -avustaja on omalla toiminnallaan tai laiminlyönnillään aiheuttanut vahinkoa velkojalle tai velalliselle. Korvausvastuu edellyttää, että asiamies tai avustaja on käsittänyt hakemuksen perusteettomuuden tai ainakin hänen olisi pitänyt se käsittää.  

Edellä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa säännökseen tarkennusta, jonka mukaan korvausvelvollisuus edellyttää, että vireillepanijan oikeudenkäyntiavustaja tai -asiamies tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaa velalliselle tai velkojalle vahinkoa avustamalla ilmeisen perusteettoman hakemuksen vireillepanossa. Hallituksen esityksen perustelujen valossa valiokunta pitää perusteltuna, että oikeudenkäyntiavustajan ja -asiamiehen korvausvelvollisuuden kynnys vastaa vireillepanijan korvausvelvollisuuden kynnystä ja edellyttää siten tahallisuutta tai huolimattomuutta. Saman kynnyksen asettamista korvausvelvollisuudelle puoltaa myös vireillepanijan sekä oikeudenkäyntiavustajan ja -asiamiehen yhteisvastuullisuus vahingonkorvauksesta vahingonkärsijään nähden. Kynnys myös vastaa oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 6 §:n mukaista asianosaisen edustajan, asiamiehen tai avustajan korvausvelvollisuutta toisen asianosaisen oikeudenkäyntikuluista.  

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Lakivaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 251/2022 vp sisältyvät 2.—5. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 251/2022 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki yrityksen saneerauksesta annetun lain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) 71 §:n 1 momentin 4 kohta, sellaisena kuin se on laissa 365/2017, 
muutetaan 8 §:n 1 momentin 1 kohta, 11 §, 24 §:n 1 momentti, 27 §, 29 §:n 2 momentin 5 kohta, 36 §, 37 §:n 3 momentti, 40 §:n 4 momentti, 47 §:n 2 momentti, 65 §:n 1 momentti, 72 §:n 1 momentti, 73 ja 74 §, 75 §:n 1 momentti, 76 §, 87 §:n 1 ja 2 momentti, 92 §:n 1 momentti ja 93 §, 
sellaisina kuin niistä ovat 8 §:n 1 momentin 1 kohta laissa 365/2017, 11 §, 24 §:n 1 momentti, 37 §:n 3 momentti, 47 §:n 2 momentti, 73 §, 87 §:n 2 momentti ja 92 §:n 1 momentti laissa 247/2007, 27 § osaksi laissa 794/1998 Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi ja 386/2022 Poistoehdotus päättyy ja 76 § osaksi laissa 247/2007, sekä 
lisätään lakiin uusi 47 a §, 49 §:ään uusi 2 momentti, lakiin uusi 70 a §, 71 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laeissa 365/2017 ja 386/2022, uusi 5 a ja 5 b kohta, 71 §:ään, sellaisena kuin se on osaksi laeissa 365/2017 ja 386/2022, uusi 5 momentti ja 86 a §:ään, sellaisena kuin se on laissa 386/2022, uusi 7 a kohta seuraavasti: 
8 § 
Selvittäjä 
Tuomioistuimen määräämän selvittäjän tehtävänä on menettelyn tarkoituksen toteuttamiseksi ja velkojien edun valvomiseksi: 
1) selvittää velallisen varat, velat ja muut sitoumukset sekä velallisen taloudelliseen asemaan ja sen odotettavissa olevaan kehitykseen vaikuttavat seikat; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
11 § 
Selvittäjän ensiarvio ja selontekovelvollisuus 
Selvittäjän on kuukauden kuluessa saneerausmenettelyn alkamisesta annettava velkojatoimikunnalle, suurimmille velkojille ja pyynnöstä muillekin velkojille sekä velalliselle: 
1) olennaiset hakemukseen nähden uudet tai poikkeavat tiedot velallisen taloudellisesta tilanteesta ja taloudellisten vaikeuksien syistä; 
2) arvio yritystoiminnan elinkelpoisuudesta ja tervehdyttämiskeinoista sekä menettelyn jatkamisen kannalta merkittävistä seikoista. 
Selvittäjän on säännöllisesti ja aina, kun tarvetta ilmenee, tiedotettava seuranta-, valvonta- ja tarkastustehtäväänsä liittyvistä toimistaan ja havainnoistaan velkojatoimikunnalle tai, jos sellaista ei ole, velkojille sekä neuvoteltava näiden kanssa merkittävistä päätöksistä ennen niiden tekemistä. Jos selvittäjän tietoon tulee, että velallinen on olennaisesti laiminlyönyt maksaa saneerausvelkoihin kuulumattomia velkojaan, selvittäjän on tiedotettava myös tästä. 
Velallisen tai velkojan pyynnöstä selvittäjän on selvitettävä palkkiovaatimuksensa perusteita sekä esitettävä arvionsa saneerausmenettelyn kokonaiskustannuksista. Jos arvion perusteena olleet seikat muuttuvat myöhemmin olennaisesti, selvittäjän on esitettävä velalliselle ja velkojille uusi arvio. 
24 § 
Suhde konkurssiin 
Jos silloin, kun hakemus saneerausmenettelystä tehdään, on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemuksen käsittelyä on jatkettava mutta hakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös saneerausmenettelyn aloittamisesta on tehty. Samoin on meneteltävä, jos saneerausmenettelyä koskevan hakemuksen tultua vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos saneerausmenettely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa saneerausohjelman tultua vahvistetuksi. Jos hakemus saneerausmenettelystä hylätään tai asian käsittely päättyy muutoin kuin saneerausohjelman vahvistamiseen, konkurssihakemus on ratkaistava. Muutoksenhaun vaikutuksesta konkurssiin säädetään 2 momentissa ja 96 §:n 2 momentissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
27 § 
Eräiden sopimusten asema 
Vuokra- tai vuokrausluottosopimus, jossa velallinen on vuokralleottajana, voidaan menettelyn alettua velallisen puolelta irtisanoa 29 ja 30 §:ää noudattaen päättymään kahden kuukauden kuluttua irtisanomisesta sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä. Korvaus sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi käsittää omaisuuden hallinnan palauttamisesta aiheutuneet välttämättömät kustannukset sekä kohtuullisen korvauksen muusta vahingosta, jonka vuokralleantaja osoittaa hänelle aiheutuvan. Vuokrausluottosopimuksen osalta noudatetaan lisäksi, mitä 26 §:ssä säädetään käyttämättä jäävään luottoaikaan kohdistuvien luottokustannusten lukemisesta velallisen hyväksi.  
Se, joka on ennen menettelyn alkamista tehdyllä sopimuksella sitoutunut suoritukseen velalliselle mutta jonka suoritus on menettelyn alkaessa täyttämättä, on 17 §:ssä säädetyn estämättä oikeutettu saamaan maksun suorituksestaan, jos suoritusta voidaan pitää velallisen toiminnan kannalta tavanomaisena. 
Jos joku on ennen menettelyn alkamista tehdyllä sopimuksella sitoutunut velalliselle muunlaiseen kuin 2 momentissa tarkoitettuun suoritusvelvollisuuteen ja velallinen ei menettelyn alkaessa ole täyttänyt sopimukseen perustuvaa maksuvelvollisuuttaan, selvittäjän on vastapuolen pyynnöstä ilmoitettava, pysyykö velallinen sopimuksessa. Jos vastaus on kielteinen tai sitä ei anneta kohtuullisessa ajassa, vastapuoli saa purkaa sopimuksen. 
Ennen menettelyn alkamista tehtyValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen  Muutosehdotus päättyysopimus, jolla velallinen on sitoutunut Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tekemään toistuvasti tai jatkuvasti muunlaisen Muutosehdotus päättyy kuinValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  rahasuorituksen Muutosehdotus päättyyValiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi  ja jota velallinen ei ole menettelyn alkaessa täyttänyt Poistoehdotus päättyy, voidaan menettelyn alettua irtisanoa 29 ja 30 §:n säännöksiä noudattaen päättymään saneerausohjelman vahvistamisesta lukien sopimuksen kestoa tai irtisanomista koskevien ehtojen estämättä, jos irtisanominen on saneerauksen toteuttamisedellytysten turvaamiseksi välttämätöntä. Korvaus sopimuksen ennenaikaisen päättymisen vuoksi käsittää kohtuullisen korvauksen vahingosta, jonka sopimuksen vastapuoli osoittaa hänelle aiheutuvan. 
Korvaus, joka 1, 3 tai 4 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa on suoritettava sopimuksen irtisanomisen tai purkamisen vuoksi, on velallisen saneerausvelkaa ja otettava huomioon sen estämättä, mitä jäljempänä säädetään saatavien ilmoittamisesta. 
Oikeudesta työntekijän irtisanomiseen saneerausmenettelyn yhteydessä säädetään työsopimuslaissa (55/2001). 
29 § 
Velallisen määräysvalta ja sen rajoitukset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Menettelyn alettua velallinen ei kuitenkaan ilman selvittäjän suostumusta saa: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5) irtisanoa toiminnan tai sen jatkamisedellytysten kannalta tarpeellisia eikä 27 §:n 4 momentissa tarkoitettuja sopimuksia; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
36 § 
Takaisinsaanti selvittäjän vaatimuksesta 
Selvittäjän on pantava takaisinsaantikanne vireille vuoden kuluessa menettelyn alkamisesta. Kanne voidaan kuitenkin panna vireille vielä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun selvittäjä havaitsi takaisinsaannin perusteen tai hänen olisi pitänyt se havaita. 
Selvittäjän vaatimukseen perustuvan takaisinsaannin yhteydessä takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 15–19 §:n säännöksiä sovelletaan niin, että se mitä säädetään konkurssipesästä koskee vastaavasti velallista. Oikeustoimen peräytyessä saatu omaisuus on säilytettävä erillään velallisen muusta omaisuudesta ja takaisinsaantivaatimuksesta aiheutuneiden kustannusten kattamisen jälkeen käytettävä saneerausohjelmassa määrätyllä tavalla. 
37 § 
Takaisinsaanti velkojan vaatimuksesta 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Velkojan on pantava 2 momentissa tarkoitettu kanne vireille vuoden kuluessa saneerausmenettelyn alkamisesta. Tuomioistuimen on varattava selvittäjälle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi. Selvittäjä voi ryhtyä ajamaan kannetta ilmoittamalla siitä lausumassaan tuomioistuimelle. Tällöin kannetta pidetään selvittäjän vaatimukseen perustuvana, ja velkojalla on oikeus saada velallisen varoista korvaus kanteen nostamisesta aiheutuneista oikeudenkäyntikuluista. Korvauksesta syntyvän erimielisyyden ratkaisee tuomioistuin. 
40 § 
Ehdotuksen laatiminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Ehdotuksen esittämiseen oikeutetuilla on oikeus saada selvittäjältä ne tiedot, jotka ovat tarpeen ehdotuksen laatimiseksi. 
47 § 
Epäselvien ja tuntemattomien sekä eräiden muiden saneerausvelkojen asema 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Saneerausvelka, jota ei velallinen eikä 71 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuun määräpäivään mennessä velkoja itse ole menettelyssä ilmoittanut ja joka ei muuten ole tullut selvittäjän tietoon ennen saneerausohjelman vahvistamista, lakkaa, kun saneerausohjelma vahvistetaan, jollei ohjelmassa toisin määrätä. Velka ei kuitenkaan lakkaa, jos se ei ollut eikä sen pitänytkään olla velkojan tiedossa eikä velka ole tullut selvittäjän tietoon ennen ohjelman vahvistamista. Velkojalla, jolla on saatavastaan esinevakuus, on edellä säädetyn estämättä oikeus periä saatavansa vakuuden arvosta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
47 a § 
Saatavien ilmoittaminen määräpäivän jälkeen 
Velkoja voi ilmoittaa saatavansa tai esittää lisävaatimuksen vielä 71 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun määräpäivän jälkeen. Tällöin velkojalle saneerausohjelman mukaan tulevasta suorituksesta vähennetään määrä, jonka suuruus on yksi prosentti ilmoitetun saatavan tai lisävaatimuksen määrästä. Vähennettävä määrä on kuitenkin aina vähintään 600 ja enintään 6 000 euroa. Jollei velkojalle ole annettu tiedoksi tuomioistuimen päätöstä saneerausmenettelyn aloittamisesta tai saatava on jäänyt ilmoittamatta laillisen esteen vuoksi, vähennystä ei tehdä. Vähennystä ei myöskään tehdä, jos velkoja on yksityishenkilö ja vähennyksen tekeminen olisi hänen olosuhteensa huomioon ottaen kohtuutonta. 
Jos velkojalle on takaisinsaannin perusteella syntynyt tarve ilmoittaa saatavansa taikka jos saatava ei muun syyn vuoksi ollut ja sen ei pitänytkään olla velkojan tiedossa ennen saatavien ilmoittamisen määräpäivää, selvittäjän on varattava velkojalle kohtuullinen aika ilmoittaa saatava. Ilmoituksesta ei tällöin tehdä 1 momentissa tarkoitettua vähennystä. Selvittäjä voi vapauttaa velkojan velvollisuudesta ilmoittaa saatava, jos ilmoituksen tekemiseen ei ole tarvetta. 
Saneerausohjelman vahvistamisen jälkeen ilmoitusta ei enää oteta huomioon. Saneerausohjelman muuttamisesta säädetään 63 §:n 3 momentissa. 
49 § 
Vaihtoehtoiset vahvistamisedellytykset 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Saneerausohjelman nopeasta vahvistamisesta säädetään 92 §:ssä. 
65 § 
Ohjelman raukeaminen 
Saneerausohjelma voidaan tuomioistuimen päätöksellä määrätä valvojan tai velkojan vaatimuksesta raukeamaan, jos: 
1) ohjelman vahvistamisen jälkeen ilmenee seikkoja, jotka 53 §:n 2 momentin mukaan olisivat estäneet ohjelman vahvistamisen, jos ne olisivat tuolloin olleet tiedossa;  
2) velallinen on rikkonut ohjelmaa suosiakseen jotakin velkojaa eikä rikkomus ole vähäinen; tai 
3) raukeamiselle on ohjelmassa määrätty peruste ja velallinen on rikkonut ohjelmaa niin olennaisesti, ettei ohjelman toteuttamiselle ole enää edellytyksiä. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
70 a § 
Hakemuksen hylkääminen kirjallisessa menettelyssä 
Jos hakemuksen, sen johdosta mahdollisesti annetun kirjallisen lausuman ja tuomioistuimen aikaisemman ratkaisun perusteella on ilmeistä, että edellytyksiä saneerausmenettelyn aloittamiselle ei ole, hakemus on hylättävä kirjallisessa menettelyssä. 
71 § 
Päätös menettelyn aloittamisesta 
Päättäessään saneerausmenettelyn aloittamisesta tuomioistuimen tulee: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5 a) asettaa saneerausohjelmaehdotuksenValiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  tuomioistuimelle  Muutosehdotus päättyytoimittamisesta alkava määräaika, jonka kuluessa muiden asiaan osallisten kuin ehdotuksen laatijan on toimitettava selvittäjälle ohjelmaehdotuksesta kirjallinen lausuma; 
5 b) asettaa saneerausohjelmaehdotuksen Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi tuomioistuimelle  Muutosehdotus päättyytoimittamisesta alkava 5 a kohdassa tarkoitettua määräaikaa lyhyempi määräaika, jonka kuluessa asiaan osallisten tulee ilmoittaa selvittäjälle kirjallisesti ohjelmaehdotuksessa tarkoitettuja saatavia koskevat väitteet; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jollei 1 momentin 5 a tai 5 b kohdassa tarkoitetun määräajan viimeinen päivä ole arkipäivä, kyseisissä kohdissa tarkoitetut väitteet ja lausumat voidaan toimittaa selvittäjälle ensimmäisenä sitä seuraavana arkipäivänä. 
72 § 
Ohjelmaehdotuksen käsittelyn aloittaminen 
Kun ehdotus saneerausohjelmaksi on toimitettu selvittäjälle ja tuomioistuimelle, selvittäjän on viipymättä huolehdittava ohjelmaehdotuksen tiedoksiannosta asiaan osallisille. Ohjelmaehdotuksen tiedoksiannon yhteydessä selvittäjän on ilmoitettava asiaan osallisille, milloin 71 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitetut lausumat ja 5 b kohdassa tarkoitetut väitteet on tuomioistuimen asettamien määräaikojen mukaan viimeistään toimitettava selvittäjälle. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
73 § 
Ohjelmaehdotuksen puuttuminen 
Jos tuomioistuimelle ei määräajassa ole toimitettu ehdotusta saneerausohjelmaksi, tuomioistuimen on varattava hakijalle ja selvittäjälle tilaisuus tulla kuulluksi. Jollei kuuleminen anna aihetta muuhun, tuomioistuimen on tehtävä päätös saneerausmenettelyn lakkaamisesta. 
74 § 
Saatavien riitauttaminen 
Edellä 71 §:n 1 momentin 5 b kohdassa tarkoitettuja väitteitä voivat velallisen puolesta esittää sekä selvittäjä että velallinen. 
Selvittäjän on annettava määräajassa ilmoitetut väitteet tiedoksi velalliselle sekä niille velkojille, joiden oikeutta kukin väite koskee. Tuomioistuimelle selvittäjän on ennen ohjelmaehdotuksen käsittelyä toimitettava luettelo, josta ilmenee kunkin väitteen tekijä ja kohde. Selvittäjän on toimitettava tuomioistuimelle ennen ohjelmaehdotuksen käsittelyä myös ohjelmaehdotusta koskevat lausumat. 
Edellä 71 §:n 1 momentin 5 b kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen ilmoitetut väitteet jätetään tutkimatta. 
75 § 
Väitteiden käsittely 
Edellä 71 §:n 1 momentin 5 b kohdassa tarkoitetut väitteet käsitellään ja asia ratkaistaan ohjelmaehdotuksen käsittelyn yhteydessä, jos se vaadittava todistelu ja muut seikat huomioon ottaen on mahdollista aiheuttamatta olennaista viivästystä tai muuta haittaa saneerausmenettelylle. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
76 § 
Ohjelmaehdotuksen käsittely ja tiedoksianto sekä äänestysmenettely 
Kun tuomioistuin on tarkastanut, että ehdotus saneerausohjelmaksi täyttää 41 ja 42 §:ssä säädetyt vaatimukset, asiaan osalliset ovat saaneet tilaisuuden lausua käsityksensä ehdotuksesta ja tuomioistuin on tehnyt 47 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen epäselvien saneerausvelkojen huomioon ottamisesta, ehdotuksen laatijalle voidaan varata tilaisuus oikaista, tarkistaa tai täydentää ehdotusta määräajassa. 
Tuomioistuimen saatua lopullisen ohjelmaehdotuksen sen on päätettävä, miten velkojat on 51 §:n 3 momentin nojalla jaettava ryhmiin ja mitkä ryhmät ovat 52 §:n nojalla äänivaltaisia. Tässä tarkoitettuun päätökseen ei saa hakea erikseen muutosta. 
Tuomioistuimen on kehotettava äänivaltaisia velkojia määräpäivään mennessä kirjallisesti ilmoittamaan selvittäjälle hyväksyvä tai hylkäävä kanta ohjelmaehdotukseen (äänestyslausuma). Määräpäivän jälkeen annettu äänestyslausuma jätetään huomiotta. Selvittäjä huolehtii kehotuksen sekä lopullisen ohjelmaehdotuksen ja asianosaisten kirjallisten lausumien tiedoksiannosta asiaan osallisille. 
Selvittäjän on viipymättä laadittava selvitys äänestyslausumista ja äänestyksen tuloksesta kunkin ohjelmaehdotuksen osalta (äänestysselvitys) sekä toimitettava äänestyslausumat ja äänestysselvitys tuomioistuimelle ja huolehdittava äänestysselvityksen tiedoksiannosta. 
Äänestysmenettely ei ole kuitenkaan tarpeen, jos 52 §:ssä tarkoitettu enemmistö jokaisesta velkojaryhmästä on kirjallisesti hyväksynyt ohjelmaehdotuksen eikä kukaan velkojista ole 71 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitetussa lausumassa vedonnut seikkaan, jonka perusteella saneerausohjelma olisi jätettävä vahvistamatta. 
86 a § 
Menettely ilman selvittäjää 
Jos selvittäjää ei ole määrätty: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
7 a) 71 §:n 1 momentin 5 a kohdassa tarkoitetut lausumat, 5 b kohdassa tarkoitetut väitteet ja 76 §:n 3 momentissa tarkoitetut äänestyslausumat toimitetaan tuomioistuimelle; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
87 § 
Selvittäjän palkkio ja kustannusten korvaaminen 
Selvittäjällä on oikeus saada tehtävästään kohtuullinen palkkio, joka maksetaan velallisen varoista. Palkkiota määrättäessä on otettava huomioon velallisyrityksen arvo menettelyn alkaessa, tehtävän vaikeus ja sen vaatimien toimenpiteiden laajuus, selvittäjän työn tulokset sekä muut seikat. Selvittäjän vaatimuksesta palkkiota voidaan vahvistaa maksettavaksi osasuorituksina tehtävän edetessä, jos sitä tehtävän kesto, työn määrä ja muut seikat huomioon ottaen on pidettävä kohtuullisena. 
Selvittäjällä on oikeus saada velallisen varoista korvaus hänelle aiheutuneista, tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisista kustannuksista. Selvittäjän vaatimuksesta tällaista korvausta voidaan vahvistaa suoritettavaksi ennakolta tai ennen tehtävän päättymistä, jos sitä on odotettavissa olevien tai aiheutuneiden kustannusten määrä huomioon ottaen pidettävä perusteltuna. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
92 §  
Nopea saneerausohjelman vahvistaminen 
Jollei 3 momentissa tarkoitettua estettä ole, ehdotus saneerausohjelmaksi voidaan 71 §:n 1 momentissa tarkoitettuja määräpäiviä ja määräaikoja asettamatta sekä 72 ja 74—76 §:n säännöksiä noudattamatta vahvistaa saneerausohjelmaksi, jos on saatu velallisen kirjallinen lausuma sekä: 
1) kirjallinen hyväksyntä kaikilta sellaisilta tunnetuilta velkojilta, joiden saatavat ovat velkojien saatavien kokonaismäärästä yhteensä vähintään 70 prosenttia, ja jokaiselta velkojalta, jonka saatavan määrä on vähintään 10 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä; tai 
2) kirjallinen hyväksyntä kaikilta sellaisilta tunnetuilta velkojilta, joiden saatavat ovat velkojien saatavien kokonaismäärästä yhteensä vähintään 60 prosenttia, ja jokaiselta velkojalta, jonka saatavan määrä on vähintään 10 prosenttia velkojien saatavien kokonaismäärästä, jos velallisen tulee ohjelmaehdotuksen mukaan maksaa vähintään 25 prosenttia kunkin velkojan saatavan kokonaismäärästä viimeistään vuoden kuluessa saneerausohjelman vahvistamisesta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
93 § 
Korvausvelvollisuus perusteettoman hakemuksen vuoksi 
Se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta panee vireille ilmeisen perusteettoman hakemuksen saneerausmenettelystä, on velvollinen korvaamaan vahingon, joka velalliselle tai velkojalle tämän vuoksi aiheutuu. Vireillepanijan oikeudenkäyntiavustaja tai -asiamies,Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi  joka tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttaa velalliselle tai velkojalle vahinkoa avustamalla ilmeisen perusteettoman hakemuksen vireillepanossa, Muutosehdotus päättyy voidaan velvoittaa yhteisvastuullisesti vireillepanijan kanssa korvaamaan tällainen vahinko. 
Vahingonkorvauksen sovittelusta ja korvausvastuun jakautumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken säädetään vahingonkorvauslain (412/1974) 2 ja 6 luvussa. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin saneerausmenettelyihin sovelletaan 8 §:n 1 momentin 1 kohtaa, 11 ja 27 §:ää, 29 §:n 2 momentin 5 kohtaa, 36 §:ää, 37 §:n 3 momenttia, 40 §:n 4 momenttia, 47 §:n 2 momenttia, 71 §:n 1 ja 5 momenttia, 72 §:n 1 momenttia, 73—74 §:ää, 75 §:n 1 momenttia, 76 §:ää ja 92 §:n 1 momenttia, sellaisina kuin ne olivat tämän lain tullessa voimaan. 
Tämän lain 47 a §:ää ja 86 a §:n 7 a kohtaa ei sovelleta menettelyihin, jotka on aloitettu ennen tämän lain voimaantuloa. 
Tämän lain 65 §:n 1 momenttia sovelletaan, sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voimaan, jos hakemus saneerausmenettelyn raukeamisesta on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa. 
Tämän lain 93 §:ää sovelletaan, sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voimaan, jos ilmeisen perusteeton saneeraushakemus on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain 20 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/1993) 20 §:n 1 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1123/2014, seuraavasti: 
20 § 
Suhde konkurssiin 
Jos silloin, kun hakemus velkajärjestelystä tehdään, on vireillä myös hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin, konkurssihakemuksen käsittelyä on jatkettava mutta hakemusta ei saa ratkaista ennen kuin päätös velkajärjestelyn aloittamisesta on tehty. Samoin on meneteltävä, jos velkajärjestelyä koskevan hakemuksen tultua vireille, mutta ennen asian ratkaisemista, tehdään hakemus velallisen asettamisesta konkurssiin. Jos velkajärjestely aloitetaan, konkurssihakemus raukeaa maksuohjelman tultua vahvistetuksi. Jos hakemus velkajärjestelystä hylätään tai asian käsittely päättyy muutoin kuin maksuohjelman vahvistamiseen, konkurssihakemus on ratkaistava. Muutoksenhaun vaikutuksesta konkurssiin säädetään 2 momentissa ja 63 §:n 2 momentissa. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
 Lakiehdotus päättyy 

3. Laki konkurssilain 21 luvun 1 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan konkurssilain (120/2004) 21 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohta seuraavasti: 
21 luku 
Sovinto 
1 § 
Sovinnon edellytykset 
Konkurssissa voidaan vahvistaa konkurssimenettelyn päättävä sovinto. Edellytyksenä on, että: 
1) sovintoa kannattavat velallisen lisäksi velkojat, joiden äänimäärä on yhteensä vähintään 70 prosenttia velkojien kokonaisäänimäärästä, ja jokainen velkoja, jonka äänimäärä on vähintään 10 prosenttia velkojien kokonaisäänimäärästä; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin konkursseihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
 Lakiehdotus päättyy 

4. Laki oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan oikeudenkäymiskaaren 15 luvun 2 §, sellaisena kuin se on laissa 718/2011, seuraavasti: 
15 luku 
Oikeudenkäyntiasiamiehestä 
2 § 
Jollei tässä tai muussa laissa toisin säädetä, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista annetussa laissa (715/2011) tarkoitettu luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia asianosaiseen työ- tai virkasuhteessa oleva, oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Lisäksi palvelussuhdetta koskevassa tai siihen asiallisesti liittyvässä asiassa sekä työtuomioistuimessa asianosaisen oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia työmarkkinajärjestön palveluksessa oleva oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. 
Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia viranomainen, jonka laissa säädettyihin tehtäviin kuuluu avustaminen oikeudenkäynnissä. Lisäksi oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana saa toimia mainitun viranomaisen palveluksessa oleva oikeustieteen muun ylemmän korkeakoulututkinnon kuin kansainvälisen ja vertailevan oikeustieteen maisterin tutkinnon suorittanut henkilö, joka on tehtävään sopiva ja kykenevä ja joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. 
Myös muu kuin 1 momentissa mainittu, rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä täysi-ikäinen henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu, voi toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana: 
1) 5 luvun 3 §:ssä tarkoitetussa asiassa; 
2) hakemusasiassa, joka ei ole riitainen; 
3) maaoikeusasiassa. 
Mitä 4 momentin 2 kohdassa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/1993) mukaisessa saneerausmenettelyä koskevassa asiassa, joka on vireillä samanaikaisesti kuin samaa velallista koskeva konkurssihakemus. 
Mitä tässä laissa tai muualla laissa säädetään asianajajan oikeudesta toimia oikeudenkäyntiasiamiehenä tai -avustajana, sovelletaan myös henkilöön, joka saa harjoittaa asianajajan tointa jossakin Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa tai muussa valtiossa, jonka kanssa Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat tehneet sopimuksen asianajajan ammattipätevyyden vastavuoroisesta tunnustamisesta. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Jos saneeraushakemus on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
 Lakiehdotus päättyy 

5. Laki konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetun lain 4 ja 6 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
kumotaan konkurssi- ja yrityssaneerausrekisteristä annetun lain (137/2004) 6 §:n 2 momentin 3 kohta, sellaisena kuin se on laissa 367/2017, 
muutetaan 6 §:n 2 momentin 6 ja 7 kohta, sellaisina kuin ne ovat laissa 367/2017, sekä  
lisätään 4 §:n 1 momenttiin, sellaisena kuin se on laissa 367/2017, uusi 5 a kohta seuraavasti: 
4 § 
Muut konkurssiasioista merkittävät tiedot 
Tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin konkurssiasian käsittelystä: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
5 a) konkurssimenettelyn päättävän sovinnon vahvistaminen; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6 § 
Muut yrityssaneerausasioista merkittävät tiedot 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kun yrityssaneerausmenettely on aloitettu, tuomioistuimen on merkittävä rekisteriin: 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
6) määräaika, jonka kuluessa saatavia koskevat väitteet on esitettävä, sekä päivä, jona kyseinen määräaika päättyy; 
7) määräaika, jonka kuluessa lausuma ohjelmaehdotuksesta on annettava, sekä päivä, jona kyseinen määräaika päättyy; 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Ennen tämän lain voimaantuloa aloitettuihin saneerausmenettelyihin sovelletaan tämän lain 6 §:n 2 momenttia, sellaisena kuin se oli tämän lain tullessa voimaan. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 8.2.2023 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Leena Meri ps 
 
varapuheenjohtaja 
Sandra Bergqvist 
 
jäsen 
Sanna Antikainen ps 
 
jäsen 
Pihla Keto-Huovinen kok 
 
jäsen 
Marko Kilpi kok 
 
jäsen 
Pasi Kivisaari kesk 
 
jäsen 
Antero Laukkanen kd 
 
jäsen 
Jukka Mäkynen ps 
 
jäsen 
Matias Mäkynen sd (osittain) 
 
jäsen 
Ruut Sjöblom kok 
 
jäsen 
Mirka Soinikoski vihr 
 
jäsen 
Paula Werning sd 
 
varajäsen 
Juho Kautto vas 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Marja Tuokila