Yleistä

Esityksessä on kyse etäyhteyksien käyttömahdollisuuksien lisäämisestä yleisissä tuomioistuimissa, markkinaoikeudessa ja työtuomioistuimessa. Tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien toteuttamisen joustavuutta. Samalla tavoitteena on parantaa oikeuden saatavuutta ja vähentää oikeudenkäyntien viivästymisiä (ks. HE, s. 16).  

Esitys sisältää joukon muutoksia, jotka voidaan jakaa kuuteen ryhmään. Ensinnäkin esityksessä ehdotetaan säädettävän tuomioistuimen jäsenen osallistumisesta suulliseen käsittelyyn videoyhteydellä (1. lakiehdotus 2 luku 15 §). Toiseksi ehdotetaan säädettävän etäoikeudenkäynnistä (1. lakiehdotus 2 luku 16 §). Kolmanneksi asianosaisen osallistumista oikeudenkäyntiin etäyhteydellä helpotetaan kumoamalla lisäedellytykset, jotka koskevat videoyhteyden käyttämistä suullisen todistelun vastaanottamiseen. Samalla laajennetaan ilman näköyhteyttä tapahtuvan kuulemisen (nykyään ns. puhelinkuulemisen) käyttöalaa (1. lakiehdotus 17 luku 52 §). Neljänneksi esityksellä mahdollistetaan asianosaisen osallistuminen etäyhteydellä tunnustamisoikeudenkäyntiin (2. lakiehdotus 8 luku 13 § 4 mom.). Viidenneksi säädetään mahdollisuudesta määrätä asianosaisen pakollisesta etäosallistumisesta (1. lakiehdotus 12 luku 8 § 5 mom., 2. lakiehdotus 8 luku 13 § 5 mom.). Lopuksi esityksessä laajennetaan poissaoloseuraamusten ja pakkokeinojen käyttöalaa etäyhteyttä käytettäessä (1. lakiehdotus 12 luku 8 § 4 mom., 17 luku 41 § 4 mom. ja 2. lakiehdotus 8 luku 13 § 4 mom. sekä 1.lakiehdotuksessa kumottava 5 luvun 15 d § ja 2. lakiehdotuksessa kumottava 7 luvun 14 a §). 

Perustuslakivaliokunta on antanut esityksestä lausunnon PeVL 35/2024 vp, jonka mukaan lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä, 1. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 2 luvun 15 §:n 2 momentista ja 12 luvun 8 §:n 5 momentista tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon ja 2. lakiehdotus kuitenkin vain, jos valiokunnan sen 8 luvun 13 §:n 5 momentista tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. 

Edellä todetut perustuslakivaliokunnan huomiot liittyvät tuomarin etäosallistumiselle ehdotettuun kynnykseen sekä asianosaisen pakollisen etäosallistumisen edellytyksiin. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä lakiehdotuksiin tarkistuksia perustusvaliokunnan lausunnossa todettujen seikkojen huomioimiseksi. 

Lakivaliokunta pitää esityksen oikeudenkäyntien sujuvoittamiseen liittyviä tavoitteita perusteltuina ja kannatettavina. Etäyhteyksiä sinällään käytetään tuomioistuimissa jo nykyisin. Ehdotettu etäyhteyksiä koskeva sääntely on lähtökohtaisesti mahdollistavaa. Valiokunta korostaa, että tämän vuoksi onkin olennaista ja tärkeää, että tuomioistuin soveltaa mahdollisuuksia kulloisenkin tapauksen erityispiirteet huomioiden ja asiainosaisten oikeudet turvaten ottaen huomioon muun muassa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Valiokunta pitää perusteltuna, että esitys on tekniikkaneutraali ja mahdollistaa tekniikan kehittymisen huomioimisen. Hallituksen esityksen ja saamansa selvityksen perustella lakivaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomioin ja muutosehdotuksin. 

Jäsenen etäosallistuminen oikeudenkäyntiin

Hallituksen esityksen mukaan tuomioistuimen puheenjohtaja voi sallia tuomioistuimen muun jäsenen osallistuvan suulliseen käsittelyyn käyttäen teknistä tiedonvälitystapaa, jossa käsittelyyn osallistuvilla on puhe- ja näköyhteys keskenään (etäyhteys), jos siihen on aihetta ja jos puheenjohtaja harkitsee tämän soveliaaksi (1. lakiehdotus 2 luku 15 § 2 mom). Pykälä ei koske tuomioistuimen puheenjohtajaa, vaan siitä säädetään erikseen 1. lakiehdotuksen 2 luvun 16 §:ssä. Ero jäsenen ja puheenjohtajan etäosallistumisen seurausten välillä on ratkaiseva, koska puheenjohtajan etäosallistuminen tarkoittaa kaikkien asianosaisten ja koko ratkaisukokoonpanon etäosallistumista. Sen sijaan yksittäisen jäsenen etäosallistuminen ei muuta sitä, miten asianosaiset voivat osallistua oikeudenkäyntiin. 

Hallituksen esityksen mukaan jäsenen etäosallistumisen kynnys on edellä todetun mukaisesti "jos siihen on aihetta". Lisäksi edellytetään menettelyn soveliaisuutta. 

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 35/2024 vp, s. 3—5) katsonut, että tuomarin etäosallistumiselle ehdotettu kynnys on perustuslain 21 §:ssä turvattujen oikeuksien ja niiden kannalta merkityksellisen oikeudenkäynnin välittömyyden kannalta väljä ja myös tasoltaan matala. Perustuslakivaliokunnan mukaan 1. lakiehdotuksen 2 luvun 15 §:n 2 momentin soveltamiskynnystä on edellä mainituista syistä välttämätöntä nostaa. Tämä on edellytyksenä 1. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Soveltamiskynnyksen nosto on perustuslakivaliokunnan käsityksen mukaan mahdollista toteuttaa esimerkiksi säätämällä etäosallistuminen mahdolliseksi, jos siihen on perusteltu syy, sekä tarkentamalla tätä edelleen vaatimuksella siitä, että harkinnassa on otettava huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle. 

Lakivaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan huomiota perusteltuna myös lakivaliokunnan saaman asiantuntijapalautteen valossa. Lakivaliokunta ehdottaa yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin 1. lakiehdotuksen 2 luvun 15 §:n 2 momentin tarkistamista perustuslakivaliokunnan lausunnossa esitetyn mukaisesti. 

Hallituksen esityksen mukaan jäsenen etäosallistumista koskevaa säännöstä (1. lakiehdotuksen 2 luvun 15 §) sovelletaan kaikkiin tuomioistuimen jäseniin. Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että säännöksen soveltamisalan ulkopuolelle olisi perusteltua rajata lautamiehet. 

Saamaansa selvitystä arvioituaan lakivaliokunta katsoo, että hallituksen esitystä ei ole tältä osin perusteltua muuttaa eikä lautamiehiä rajata sääntelyn ulkopuolelle. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että hallituksen esityksen perustelujen (HE, s. 33) mukaan lautamiesten etäosallistuminen olisi erittäin poikkeuksellista ja siihen liittyy käytännön haasteita. Nämä eivät kuitenkaan ole riittävät perusteet poiketa säännöksen yleisestä soveltamisalasta. Joustava sääntelymalli huomioon ottaen ei ole perusteltua määrätä lautamiehelle säännöstasolla erilaista etäosallistumisen kynnystä, vaan seikka tulee luontevammin otetuksi huomioon soveliaisuusharkinnassa. Lautamiesten etäosallistumista vastaan puhuvat vahvimmin käytännön syyt, eikä pelkästään sellaisten vuoksi ole perusteltua säätää erilaisesta soveltamiskynnyksestä. Perustellun syyn vaatimuksen arvioimisessa voidaan lautamiesten osalta vielä ottaa huomioon oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 12 §, jonka mukaan käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on vähintään yksi. Toisen lautamiehen jääminen pois ennen istunnon alkamista ei siten estä asian käsittelemistä toisin kuin lainoppineen jäsenen poisjääminen. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys myös jäsenen etäosallistumisen paikasta. Lakivaliokunta pitää perusteltuna esityksessä (HE, s. 35) omaksuttua ratkaisua siitä, että laissa ei säädetä millaisesta paikasta käsin jäsen voi osallistua käsittelyyn. Kysymys on samankaltaisesta seikasta kuin tuomarin pukeutuminen istunnossa, ja sellaisena osallistumisen paikka on jätettävä mahdollisen lakia alempiasteisen ohjeistuksen varaan tai sen puuttuessa tuomarin itsensä harkittavaksi. Esityksen perusteluissa (HE, s. 35) on ohjattu säännöksen soveltamista. Lakivaliokunta katsoo, että Tuomioistuinvirasto voi tarvittaessa antaa ohjeistusta asiasta. 

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että hallituksen esityksessä ei esitetä erillistä sääntelyä jäsenen tai esittelijän osallistumisesta esittelytilaisuuteen etäyhteydellä. Valiokunta pitää perusteltuna jatkossa arvioida, tulisiko kysymyksestä säätää lailla. 

Etäoikeudenkäynti

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 2 luvun 16 § sisältää säännökset etäoikeudenkäynnistä. Sen mukaan rikos- ja riita-asian suullinen valmistelu voitaisiin toimittaa etäoikeudenkäyntinä, jos tuomioistuin harkitsee tämän soveliaaksi (1 mom). Sen sijaan rikos-, riita- ja hakemusasian pääkäsittelyn ja muun suullisen käsittelyn toimittaminen etäoikeudenkäyntinä edellyttäisi soveliaisuuden lisäksi sitä, että siihen on perusteltu syy ottaen huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle (2 mom). Pykälä sisältää myös säännökset mahdollisuudesta toimittaa valmistelu puheyhteyden välityksellä etäoikeudenkäyntinä (3 mom.). 

Saamansa selvityksen valossa lakivaliokunta pitää pykäläehdotusta perusteltuna. Pykälää ja sen soveltamistilanteita on selostettu seikkaperäisesti hallituksen esityksen perusteluissa (HE, s. 36—38). Lakivaliokunta toteaa lisäksi, että säännös soveltuu myös sellaiseen tilanteeseen, jossa jokin osa pääkäsittelystä, esimerkiksi asianosaisten loppupuheenvuorot annetaan etäoikeudenkäynnissä sen jälkeen, kun todistelu on aiempina istuntopäivinä otettu vastaan istuntosalissa läsnä ollen. Etäoikeudenkäynti voidaan siten järjestää osana pidempää oikeudenkäyntiä. 

Etäoikeudenkäynnin julkisuus

Hallituksen esitys sisältää säännöksen, jonka mukaan tuomioistuimen velvollisuutena on taata etäoikeudenkäynnin julkisuuden toteutuminen siten, että yleisö voi seurata julkista suullista käsittelyä puhe- ja näköyhteyden välityksellä (1. lakiehdotus 2 luku 17 §). Esityksen perusteluissa on selostettu ehdotetun sääntelyn soveltamistilanteita (HE, s. 38—39). Valiokunta pitää säännöstä tärkeänä ja perusteltuna. 

Esitys on tekniikkaneutraali, mutta perusteluissa on otaksuttu, että käytännössä julkisuus toteutettaisiin erillisten sivusalien avulla. Vielä perusteluissa on pidetty mahdollisena sitä, että julkisuus jossakin asiassa toteutettaisiin jakamalla etäosallistumisen mahdollistava linkki yleisölle, jos tietoturvasyyt eivät muuta vaadi ja jos se sopii asianosaisille ja mahdollisille kuultaville (s. 39). Tapa taata julkisuuden toteuttaminen on jätetty lainkäyttäjän ratkaistavaksi. 

Valiokunta toteaa, että esimerkiksi luvattoman tallentamisen estämisen valvominen on käytännössä mahdollista nykytekniikalla vain sivusalia käyttäen. Esitys on tekniikkaneutraali ja mahdollistaa tekniikan kehittymisen ottamisen huomioon. Selvää on sekin, että etäyhteyksien käyttämistilanteet poikkeavat toisistaan merkittävästi. On tilanteita, joissa riskiä tallentamisesta ei voida pitää kovin korkeana joko sen vuoksi, että todennäköisyys tallentamiselle on pieni tai sen vuoksi, että mahdollisesta tallentamisesta aiheutuvat haitalliset seuraamukset ovat vähäiset. Näin on esimerkiksi tavanomaisessa riita-asian valmistelussa, jossa ei ole läsnä asianosaisia. Tämänkaltaisen käsittelyn tallentaminen lienee varsin epätodennäköistä ja mahdollisen tallentamisen aiheuttama vahinko rajallista. Tällaisia tilanteita silmällä pitäen on valiokunnan mielestä perusteltua, että esityksessä ei ehdoteta säädettäväksi, että julkisuus voitaisiin toteuttaa vain sivusalia hyödyntämällä. Valiokunta painottaa, että täysin selvää on, ettei linkin jakaminen ole soveliasta asioissa, jotka ovat jollakin tavoin erityisen herkkiä yksityisyyden kannalta tai joissa on syitä epäillä sitä, että oikeudenkäynti tallennetaan. 

Esitys on joustava ja tekniikkaneutraali ja mahdollistaa erilaisten tilanteiden huomioimisen. Valiokunta katsoo, että oleellista jatkossa ovat asianmukaiset käytännöt ja menettelyohjeet. Myös nykytilassa julkisuutta koskevat normit ovat varsin yleisellä tasolla. Oikeudenkäynnin julkisuuden ja yksityisyyden suojan yhteensovittaminen ei ole aina ongelmatonta. Vaikka tietosuoja- ja salassapitosääntelyä voitaneen pitää riittävänä, on tärkeää, että tuomioistuimia tuetaan etäoikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamisessa esimerkiksi Tuomioistuinviraston laatimin ohjein niin, että myös tietosuojan ja tietoturvallisuuden vaatimukset otetaan asianmukaisesti huomioon etäyhteyksien käytössä. Valiokunta pitää myös tärkeänä, että jäljempänä selostetuin tavoin etäyhteyksien käytön edistämistä koskevan uudistuksen toimivuutta ja vaikutuksia seurataan ja seurannassa huomioidaan myös etäoikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamista koskevan sääntelyn toimivuus. 

Etäoikeudenkäynnin seuraamiseen liittyen valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin myös kysymys yleisön jäsenten henkilöllisyyden tiedustelemisesta. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että yleisön vapaa oikeus olla läsnä ja seurata oikeudenkäynnin kulkua tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, ettei oikeudenkäynnissä läsnä olevan ole tarpeen selvittää tuomioistuimessa henkilöllisyyttään eikä perustella läsnäoloaan (HE 13/2006 vp, s. 50—51). 

Oikeudenkäynnin julkisuuden ja yksityisyyden suojan sovittaminen yhteen vaatii välttämättä uudenlaista ajattelua, jos julkisuuden toteuttamisen tavat muuttuvat. Lakivaliokunta katsoo oman toimialansa kannalta, että sovelias menettely voi olla esimerkiksi sellainen, jossa tuomioistuin ilmoittaa sähköpostiosoitteen, johon etäoikeudenkäyntiä seuraavien tulee ilmoittautua saadakseen tietoja tavasta, jolla etäoikeudenkäyntiä voi seurata. Tätä ei tulisi valiokunnan käsityksen mukaan pitää kiellettynä henkilöllisyyden tiedustelemisena vaan sallittuna järjestelynä, jonka tarkoitus on julkisuuden toteuttaminen. 

Valiokunta toteaa selvyyden vuoksi, että lakiesitys ei muodosta poliisille velvollisuutta antaa virka-apua etäoikeudenkäynnin valvomiseksi (ks. poliisilaki (872/2011) 9 luku 1 § 1 mom.). 

Asianosaisen etäosallistuminen

Jo nykyisen sääntelyn perusteella asianosaiset voivat useissa tapauksissa osallistua etäyhteydellä rikos- ja riita-asioiden oikeudenkäynteihin. Esityksen mukaan suurempia muutostarpeita ei ole sen osalta, milloin asianosaisen on mahdollista osallistua etäyhteydellä oikeudenkäyntiin (HE, s. 12). Esityksessä kuitenkin ehdotetaan sääntelyä, jolla mahdollistetaan asianosaisen etäosallistuminen tunnustamisoikeudenkäyntiin (2. lakiehdotus 8 luku 13 § 4 mom.). Lisäksi esityksessä mahdollistetaan jäljempänä selostetuin tavoin asianosaisen velvoittaminen osallistumaan etäyhteydellä (1. lakiehdotus 12 luku 8 § 5 mom., 2. lakiehdotus 8 luku 13 § 5 mom.). 

Asianosaisten etäosallistumisesta on esityksen mukaan saatu pääosin hyviä kokemuksia. Etäosallistumisen on koettu tuovan joustavuutta oikeudenkäynteihin. Videoneuvottelun käyttäminen on ollut käytännössä tehokas tapa toteuttaa esimerkiksi pääkäsittelyn valmistelu. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota perusteluissa mainittuun seikkaan siitä, että etäyhteyksien käyttäminen vähentää asianosaisten sekä asiamiesten matkustamisesta aiheutuvaa ajanhukkaa ja alentaa oikeudenkäynnin kustannuksia. Valiokunta pitää tätä eräänä merkittävänä etäyhteyksien käytön hyödyistä. On kuitenkin tärkeää, että etäyhteyksien käyttäminen on viime kädessä tuomioistuimen harkinnassa, sillä tuomioistuimen velvollisuutena on varmistaa se, että oikeudenkäynti on oikeudenmukainen. 

Etäyhteyksien tehokkaan hyödyntämisen näkökulmasta etäyhteyden käyttämisen olisi perusteltua olla mahdollisimman vaivatonta asiamiehille, jotta esimerkiksi riita-asian valmisteluistuntoja voidaan toimittaa etäoikeudenkäynteinä. Laki on kuitenkin teknologianeutraali. Selvää on, että tuomioistuimet eivät nykytilassa voi käyttää sellaisia kaupallisia palveluja, joiden tietoturvallisuudesta ei voida varmistua. Etäyhteyksissä käytettävä järjestelmä ei ole kuitenkaan nyt käsiteltävässä lainsäädännössä ratkaistava seikka, vaan asiaa koskevat ratkaisut kuuluvat tältä osin Tuomioistuinvirastolle. 

Asianosaisen pakollinen etäosallistuminen

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 12 luvun 8 §:n 5 momentissa ja 2. lakiehdotuksen 8 luvun 13 §:n 5 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että tuomioistuin voi määrätä asianosaisen osallistumaan etäyhteydellä vastoin tämän tahtoa, jos siihen on erityinen syy ottaen huomioon asian laatu ja merkitys asianosaiselle. Hallituksen esityksen (s. 17) mukaan pääsääntönä säilyy se, että asianosainen voisi halutessaan osallistua oikeudenkäyntiin istuntosalissa. 

Perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 35/2024 vp, s. 4—5) arvioinut edellä mainittuja pykäläehdotuksia sekä viitannut pykäliä koskeviin perusteluihin. Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ilmi käyvin tavoin valiokunta on pitänyt esityksen perusteluja sinänsä asianmukaisina. Perustuslakivaliokunnan mukaan ehdotettu sääntely on kuitenkin perustuslain 21 §:ssä turvattujen oikeuksien ja niiden kannalta merkityksellisen oikeudenkäynnin välittömyyden kannalta liian väljä. Valiokunnan mielestä ehdotettu säännös ei ilmaise riittävän yksiselitteisesti ja painokkaasti asianosaisen fyysisen läsnäolo-oikeuden lähtökohtaisuutta ja pakollisen etäosallistumisen poikkeuksellisuutta. Perustuslakivaliokunnan mukaan 1. lakiehdotuksen 12 luvun 8 §:n 5 momentin ja 2. lakiehdotuksen 8 luvun 13 §:n 5 momentin sääntelyä on muutettava siten, että edellytykset pakollisen etäosallistumisen määräämiselle muodostuvat nyt ehdotettua täsmällisemmiksi ja paremmin perusteluja vastaaviksi. Tämä on edellytyksenä 1. ja 2. lakiehdotuksen käsittelemiselle tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. 

Lakivaliokunta pitää perustuslakivaliokunnan huomioita tärkeinä. Lakivaliokunta ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selostetuin tavoin 1. lakiehdotuksen 8 §:n 5 momentin ja 2. lakiehdotuksen 8 luvun 13 §:n 5 momentin tarkistamista siten, että säännöksistä käy ilmi pakollisen etäosallistumisen poikkeuksellisuus. Lisäksi valiokunta ehdottaa harkinnassa huomioon otettavien seikkojen täsmentämistä. 

Todistelun vastaanottaminen etäyhteyksin

Esityksessä ehdotetaan etäyhteyksin tapahtuvan suullisen todistelun vastaanottamisen edellytysten keventämistä ja tämän toteuttamiseksi oikeudenkäymiskaaren (1. lakiehdotus) 17 luvun 52 §:n muuttamista. Pykälässä säädetään niin videon välityksellä kuin puhelimella eli ilman näköyhteyttä tapahtuvasta todistelun vastaanottamisesta. Videon välityksellä tapahtuvasta todistelun vastaanottamisesta säädetään pykälän 1 momentissa. Esityksen mukaan nykyisestä 52 §:stä kumotaan nykyiset erityiset edellytykset todistelun vastaanottamiselle videon välityksellä. Ainoaksi edellytykseksi jää, että tuomioistuin harkitsee menettelyn soveliaaksi. 

Saamansa selvityksen valossa lakivaliokunta pitää 1. lakiehdotuksen 17 luvun 52 §:n sääntelyä niin videon välityksellä kuin ilman näköyhteyttä tapahtuvan todistelun vastaanottamisesta asianmukaisena. Säännöksen soveltamistilanteita on selostettu seikkaperäisesti esityksen perusteluissa (HE, s. 41—44). 

Esimerkiksi todistajina toimivien poliisimiesten kuuleminen videoyhteydellä on usein tarkoituksenmukaista ja perusteltua muun muassa resurssien ja ajankäytön kannalta. Selvää on kuitenkin, että kaikilta osin tulee huomioida asian laatu sekä muut tilanteeseen liittyvä seikat, jotka ovat tältäkin osin tuomioistuimen harkinnassa. 

Asianosaisen ja todistajan etäosallistumisen paikkaan liittyvistä kysymyksistä

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin kysymys siitä, mistä käsin asianosaisen tai todistajan etäosallistumisen on perustelluinta tapahtua.  

Lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että nyt käsiteltävä esitys ei lakiteknisesti muuta millään tavoin sitä, mistä käsin asianosainen voi osallistua etäyhteydellä tai kuultava tulla kuulluksi videoyhteyden välityksellä. Molemmat ovat säännösten tasolla mahdollisia jo nykytilassa sekä toisesta tuomioistuimesta ja muusta viranomaisesta että henkilön omalta päätelaitteelta. Käytännön rajoitukset johtuvat lähinnä tekniikasta eivätkä lainsäädännöstä. Useimmiten etäosallistuminen ja kuuleminen tapahtuvat valtion videoneuvottelulaitteistoa käyttäen, ja mainittu laitteisto on käytettävissä vain viranomaisen luota. Tähän seikkaan esitys ei merkitse muutosta. 

Oikeudenkäynneissä etäyhteyksien käyttämiselle on hyvin erilaisia käytännön soveltamistilanteita, eikä yhtä, kaikkiin tilanteisiin sopivaa oikeusohjetta voida sen vuoksi antaa. Ei yleensä ole mitään periaatteellista syytä kieltää sitä, että riita-asiassa asianosaisen asiamies osallistuu omalta toimistoltaan esimerkiksi valmisteluistuntoon. Toisaalta on vahvat syyt edellyttää, että vakavassa rikosasiassa videoyhteydellä kuultava tärkeä todistaja saapuu antamaan kertomuksensa viranomaisen luokse. 

Oikeudenkäyntikustannusten vähentämisen kannalta olisi tärkeää, että avustaja voisi osallistua oikeudenkäyntiin toimistoltaan käsin, jos etäosallistuminen sallitaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että järjestelmiä kehitetään tulevaisuudessa tähän suuntaan. Tärkeää toisaalta on, että asianosaisen ja todistajan kuulemisen paikka jää tuomioistuimen yksittäistapaukselliseen harkintaan. Viranomaisen luota tapahtuvaan kuulemiseen ja osallistumiseen liittyy erityisesti muun kuin lainopillisen avustajan kohdalla etuja, joita on selostettu esityksen sivulla 43. Ottaen huomioon, että sääntelyä sovelletaan sekä asianosaiseen että todistajaan, on viranomaisen luota tapahtuvaa kuulemista perusteltua pitää pääsääntönä. Lakivaliokunta pitää kuitenkin perusteltuna, että Tuomioistuinvirasto laatii asiaan liittyvää ohjeistusta lainsoveltajia varten. 

Lakivaliokunta toteaa selvyyden vuoksi, että nyt käsiteltävä lakiesitys ei velvoita esimerkiksi poliisia järjestämään kuultaville etäyhteyksiä. Toisaalta poliisilla on jo nykytilassa oikeus ottaa kiinni henkilö, jonka tuomioistuin on määrännyt noudettavaksi tuomioistuimeen (poliisilaki 2 luku 3 § 1 momentti). Joissakin tilanteissa saattaa olla poliisin resurssien kannalta tarkoituksenmukaisempaa, että kiinniotetulle henkilölle järjestetään etäyhteys poliisiasemalla, kuin tuoda henkilö tuomioistuimeen. Velvollisuutta toimia näin ei kuitenkaan aseteta. Muullakaan viranomaisella ei ole velvollisuutta järjestää henkilön etäosallistumista oikeudenkäyntiin tai hänen kuulemistaan etäyhteyksillä, mutta tällainen menettely voisi olla esimerkiksi oikeusaputoimiston edun mukaista, jos kysymys on oikeusaputoimiston päämiehestä. Velvollisuuden puuttuessa se, miten kussakin tapauksessa toimitaan, jää viranomaisten keskinäisen sopimisen varaan. 

Etäyhteyksien toimintavarmuus ja tietoturvallisuus

Laadukkaat ja toimintavarmat yhteydet, laitteet ja järjestelmät ovat etäyhteyksien käyttämisen välttämätön edellytys. Lakivaliokunta toteaa, että etäyhteyden käyttäminen voidaan rinnastaa fyysiseen läsnäoloon vain silloin, kun yhteys toimii ja on laadukas. Myös perustuslakivaliokunta on esityksestä antamassaan lausunnossa (PeVL 35/2024 vp, s. 3) korostanut sitä, että esityksessä ehdotettujen uudistusten onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että tuomioistuinten käytössä on asianmukaiset tekniset laitteet ja ohjelmistot sekä riittävästi henkilöresursseja niiden käyttöön. Perustuslakivaliokunnan mukaan lakivaliokunnan on lisäksi syytä varmistua siitä, että sääntelyn kokonaisuus edellyttää asioiden merkitys huomioiden riittävän tietoturvallisia ratkaisuja etäyhteyksien toteuttamiseen. 

Lakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lakiesitys on tekniikan suhteen neutraali. Tekniset ratkaisut, kuten järjestelmien ja laitteiden tietoturva kuuluvat Tuomioistuinviraston vastuulle. Tuomioistuinvirasto on tuomioistuinlain (673/2016) 19 a luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetuin tavoin erityisesti velvoitettu huolehtimaan tuomioistuinten tietojärjestelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietoturvallisuutta koskevat aineelliset vaatimukset asetetaan lähinnä tietosuojaa koskevassa kansallisessa lainsäädännössä ja EU-lainsäädännössä kuten tietosuoja-asetuksessa. Lakivaliokunta korostaa, että sääntelyn kokonaisuus edellyttää asioiden merkitys huomioiden riittävän tietoturvallisia ratkaisuja etäyhteyksien toteuttamiseen. Valiokunta pitää perusteltuna, että tietoturvallisista ratkaisuista huolehtimisen lisäksi Tuomioistuinvirasto tukee ohjein tuomioistuimia tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvissä kysymyksissä. 

Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on noussut esiin muun muassa seuraavia etäkuulemisen toteuttamiseen liittyviä uhkia: Yksityisten henkilöiden päätelaitteiden tietoturvallisuutta ei voida taata. Tietoturvan taso vaihtelee voimakkaasti käyttäjän valveutuneisuuden sekä laitteiston ominaisuuksien mukaan. Epävarmuustekijät alentavat osallistujan tunnistautumisen luotettavuutta, nostavat salakuuntelun riskiä sekä mahdollistavat istunnon luvattoman tallentamisen. Yksityisen laitteelta vastaanotetun video- ja äänivirran kiistämättömyyttä ei voida taata ilman tähän erityisesti suunniteltuja prosesseja. Tekoäly mahdollistaa jo nyt kuvan ja äänen muokkaamisen ja suoranaisen väärentämisen käytön aikana. Huijausten tai generatiivisella tekoälyllä toteutettujen väärennösten tunnistamiseen ei ole vielä luotettavia teknisiä ratkaisuja. Etänä tapahtuvan lausunnon antamisen tilaturvallisuutta ei voida taata. Henkilöä voidaan myös ohjata reaaliaikaisesti lausunnon aikana käyttäen toista viestintäkanavaa. 

Edellä selostettujen mahdollisten uhkien vuoksi lakivaliokunta pitää perusteltuna, että esityksessä tarkoitetuin tavoin pääsääntönä säilyy videotodistelun vastaanottaminen viranomaisen luota. Etäyhteyksien käyttämistilanteet ovat keskenään kuitenkin varsin erilaisia ja tietoturvariskien taso vaihtelee asian sekä käsittelyn vaiheen mukaan. Valiokunta pitää tärkeänä, että koulutuksella lisätään tietoisuutta etäyhteyksien käyttöön liittyvistä riskeistä ja niiden torjunnasta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeuslaitoksessa rajoitetaan käytännön toimin sitä, mitä järjestelmiä voidaan asentaa ja käyttää oikeuslaitoksen työntekijöiden työkoneilla. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yhteyksissä voidaan käyttää vain viranomaisten hyväksymiä teknisiä ratkaisuja, mitä valiokunta pitää perusteltuna toimintatapana. 

Seuranta

Käsiteltävänä oleva esitys oletettavasti lisää etäyhteyksien käyttämistä. Toisaalta esityksen mukanaan tuoma muutos ei ole periaatteellisesti tai myöskään käytännön tasolla erityisen suuri lukuun ottamatta oikeudenkäymiskaaren 2 luvun ehdotettuja säännöksiä. Tästä huolimatta lakivaliokunta pitää tärkeänä, että nyt käsiteltävän etäyhteyksien käytön edistämistä koskevan lainsäädännön toimivuutta ja vaikutuksia seurataan ja lakivaliokunnalle annetaan asiassa selvitys vuoden 2029 loppuun mennessä. Selvityksessä on kiinnitettävä muiden esityksessä ehdotettujen uudistusten lisäksi huomiota muun muassa etäoikeudenkäynnin julkisuuden toteuttamista koskeviin kysymyksiin. Valiokunta ehdottaa asiasta lausuman hyväksymistä (Valiokunnan lausumaehdotus).