Yleistä
Valiokunta toteaa, että Metsätieto ja sähköiset palvelut -hanke on osa pääministeri Juha Sipilän hallituksen hallitusohjelman "Puu liikkeelle ja uusia tuotteita metsästä" -kärkihanketta. Hankkeen tavoitteena on tehostaa metsävaratiedon hyödyntämistä parantamalla tiedon laatua ja liikkuvuutta sekä kehittämällä sähköisiä palveluita. Luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta metsiä koskevien tietojen aikaisempaa parempi saatavuus ja laajempi hyödyntäminen ovat avainasemassa sekä metsänomistajien että metsäalan toimijoiden kannalta. Lakiehdotus on yksi kärkihankkeen toimenpiteistä.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että kansallinen Metsästrategia 2025:n tavoitteena on myös metsätietojen käytön tehostaminen. Helpottamalla metsätiedon käyttöä voidaan lisätä julkisesti tuotetun tiedon arvoa, luoda mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle, kehittää parempia palveluita ja parantaa metsiin liittyvää päätöksentekoa sekä lisätä hallinnon läpinäkyvyyttä. Metsien käytön kasvaessa on tärkeää, että parannetaan myös toiminnan ohjauksessa ja seurannassa tarvittavan tiedon saatavuutta. Sen avulla voidaan sekä tehostaa metsätaloutta että parantaa kestävän metsätalouden hyväksyttävyyttä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että jakamalla nykyistä avoimemmin ympäristötiedoksi katsottavaa metsätietoa tehdään samalla mahdolliseksi metsätalouden, korjuun ja kuljetuksen sekä hallinnon nykyistä laaja-alaisempi digitalisoituminen. Metsätietojen hyödyntäminen ja jalostaminen elinkeinon ja metsänomistajan hyödyksi on jo nyt Suomessa maailmanlaajuisesti katsottuna edistyksellistä. Lakiehdotuksella tuleekin vahvistaa kotimaisen metsätalouden asemaa kestävän metsätalouden osaajana. Avoimen ja ajantasaisen tiedon avulla voidaan lisäksi paremmin ottaa huomioon korjuukohteen monimuotoisuus ja ympäristöasiat sekä vähentää korjuuvaurioita ja metsätalouden vesistövaikutuksia.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että esitys liittyy myös Euroopan unionin komission Euroopan unionin toiminnasta annetun sopimuksen (SEUT) 258 artiklan nojalla Suomelle 25 päivänä syyskuuta 2015 antamaan viralliseen huomautukseen 2015/2125. Komissio on lisäksi antanut Suomelle 25 heinäkuuta 2016 perustellun lausunnon samasta asiasta. Komissio katsoi, ettei Suomi ollut täyttänyt kaikkia ympäristötiedon julkisesta saatavuudesta annetun direktiivin 2003/4/EY 3 artiklan 1 kohdan ja 4 artiklan 2 kohdan mukaisia velvollisuuksiaan. Metsätietojärjestelmästä tulisi luovuttaa ympäristötiedot avoimesti ilman, että tietopyyntöä tarvitsisi perustella, kunhan huolehditaan henkilötietojen suojasta. Jollei Suomi muuta lainsäädäntöään metsätietojärjestelmän osalta direktiivin mukaiseksi, komissio voi nostaa Suomea vastaan kanteen unionin tuomioistuimessa. Valiokunta toteaakin, että esityksen eräänä tavoitteena on saattaa lainsäädäntö metsätietojärjestelmän osalta direktiivin mukaiseksi.
Esityksestä käy ilmi, ettei esityksen tavoitteena ole ollut tehdä EU:n yleisestä tietosuoja-asetuksesta (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta) johtuvia muutoksia. Asetusta ei vielä sovelleta. Tarkoituksena on, että yleisestä tietosuoja-asetuksesta johtuvat muutokset metsätietolakiin tehdään samassa yhteydessä kuin muutokset muuhunkin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainsäädäntöön. Muutoksia koskeva hallituksen esitys on lähetetty lausuntokierrokselle.
Keskeiset ehdotukset
Valiokunta toteaa, että jo esitetyillä perusteilla Suomen metsäkeskuksen metsätietojärjestelmästä annettuun lakiin (419/2011) (jäljempänä metsätietolaki) ehdotetaan lisättäväksi säännös, jonka mukaan julkisten ympäristötiedoksi katsottavien metsätietojen luovuttaminen metsäkeskuksen tietojärjestelmästä ei enää edellytä, että tietojen pyytäjä esittää perusteen, jolla hän voi käsitellä kyseisiä tietoja. Myöskään metsätietolaissa säädettyä tietojen luovutusmenettelyä, joka edellyttää kirjallista tietopyyntöä ja hallintopäätöstä, ei enää sovelleta, kun metsätietoja annetaan ilman luonnollisen henkilön nimeä, henkilötunnusta ja yhteystietoja. Käytännössä metsätiedot ilman niihin liittyviä luonnollisen henkilön yksilöiviä henkilötietoja ovat kenen tahansa saatavissa. Muutos liittyy ympäristötietodirektiivin täytäntöönpanoon komission edellyttämällä tavalla. Uusi säännös ei koske maanomistajien nimen, osoitteen, muiden yhteystietojen eikä henkilötunnuksen luovuttamista. Kyseiset tiedot erotettaisiin julkisista ympäristötiedoista. Julkiset ympäristötiedot on lueteltu lakiehdotuksen 13 d §:n 1 momentissa.
Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että uudet säännökset eivät vapauta maanomistajan nimi-, osoite- ja muita henkilötietoja yleiseen käyttöön. Niiden saaminen edellyttää jatkossakin henkilötietolaissa tai muussa laissa säädettyä perustetta sekä kirjallista tietopyyntöä ja metsäkeskuksen sen perusteella tekemää päätöstä.
Valiokunta toteaa, että myös metsätietolain säännöstä, joka koskee henkilötietojen luovuttamista teknisen käyttöyhteyden avulla, ehdotetaan muutettavaksi. Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelussa on kyse tästä luovutustavasta. Henkilötietojen luovuttamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä sitä, että tietojen luovuttaminen koskee sekä maanomistajan nimi- ja yhteystietoja että metsävaratietoja. Nykyisin pääsääntönä on, että henkilötietojen luovuttaminen Metsään.fi-palvelussa edellyttää suostumusta. Jatkossa tällaisen luovutuksen perusteena voisi olla muukin henkilötietolaissa tai muussa laissa säädetty peruste, kuten esimerkiksi sopimuksen täytäntöönpano tai toimeksiannon hoitaminen. Esityksen perusteluista käy ilmi, että luovutuksen edellytyksenä olisi se, että luovutuksensaajalla on henkilötietoja koskevien säännösten mukaan oikeus tallettaa ja käyttää sellaisia henkilötietoja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että henkilötietojen peruste tulee joko henkilötietojen suojaa koskevasta lainsäädännöstä tai erityislaista. Henkilötiedot luovutettaisiin vain siinä laajuudessa kuin ne ovat tarpeen ilmoitettua käyttötarkoitusta varten. Muutos on tarpeellinen, kun ottaa huomioon esimerkiksi sen, että puukauppojen tekeminen maanomistajan puolesta on mahdollista valtakirjan tai muun toimeksiannon perusteella. Uudistus mahdollistaa asiakkaan tietojen käytön toimijan omassa järjestelmässä nykyistä helpommin.
Esityksessä lisätään myös valintaperusteita, joilla maanomistajien yhteystiedot voidaan luovuttaa metsätalouteen liittyviin suoramarkkinointitarkoituksiin. Nykyisin useimmat maanomistajien yhteystietojen valintaperusteet kytkeytyvät henkilöön (esimerkiksi uusi metsänomistaja tai naismetsänomistaja). Lakiin lisättäisiin muutama uusi maanomistajien yhteystietojen valintaperuste, kuten tilan tai muun alueen pinta-ala, sijainti, pääpuulaji ja puuston keskitilavuus. Valiokunta pitää tarpeellisena, että valintaperusteita täsmennetään esityksen mukaisesti, koska nykyiset valintaperusteet eivät juuri sisällä metsävaratietoihin liittyviä asioita. Valintaperusteiden tulee olla relevantteja ja tarpeellisia metsätalouden edistämiseen liittyvässä suoramarkkinoinnissa. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että metsänomistajan oikeus niin halutessaan kieltää tietojen käyttö suoramarkkinointiin säilyy ennallaan.
Valiokunta toteaa, että lakiehdotuksen mukaan metsäkeskuksella on mahdollisuus jatkossa ottaa vastaan muiden tuottamaa metsätietoa. Metsäkeskuksen tulee kuitenkin varmistua sille toimitetun tiedon laadusta, ja metsäkeskus vastaa tiedon sisällöstä vasta sen jälkeen, kun sen toimihenkilö on tarkistanut ao. tiedon. Esityksen perustelujen mukaan tietojärjestelmään on talletettava tieto tiedonkeruumenetelmästä tai tiedon lähteestä ja tiedon ajankohdasta. Valiokunta katsoo, että ulkopuolisten tuottama tieto tai ns. joukkoistettu tiedonkeruu on sinänsä hyvä lisä metsätiedon ajantasaisuuteen ja sen avulla voidaan nopeastikin saada tietoja metsissä tapahtuvista ilmiöistä, joiden havaitseminen pelkästään metsäkeskuksen työnä voi kestää vuosia. Joukkoistetun tiedon keruun edut voivat korostua erityisesti esim. myrsky- tai muiden vastaavien tuhojen yhteydessä. Valiokunta korostaa, että on tarpeellista oppia hyödyntämään eritasoisia ja eri toimijoiden tuottamia aineistoja sekä arvioimaan niiden käytettävyyttä eri metsätalouden toimenpiteiden näkökulmasta.
Valiokunta pitää tarpeellisena, että metsäkeskus suunnittelee ja toteuttaa tiedon keruulle laatu-kriteeristön, joka on avoin ja läpinäkyvä. Kuitenkin luotettavistakin lähteistä tuleva, laatutietoja sisältävä tieto voi yhä sisältää virheitä tai olla laadultaan olemassa olevaa tietoa huonompaa, joten tiedon laatua on syytä seurata myös organisaation sisällä. Sen vuoksi metsäkeskuksen tulee myös kehittää menetelmät organisaation sisäisen tiedon laadunvarmistukseen. Lisäksi valiokunta pitää välttämättömänä, että metsäkeskus päivittää kuviokohtaisia metsävaratietoja vain luotettavaksi arvioiduilla tiedoilla.
Esityksen perusteluihin viitaten valiokunta painottaa, että metsävaratiedoissa ei saa olla olennaisia puutteita, virheitä, vanhentuneita tietoja eikä väärintulkintoja. Valiokunta edellyttääkin, että valiokunnalle toimitetaan vuoden 2020 loppuun mennessä selvitys nyt säädettävän lainsäädännön vaikutuksista. (Valiokunnan lausumaehdotus)