Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Suomen ja Norjan välinen rajajoki Tenojoki on sivuvesistöineen koko maailman tärkeimpiä Atlantin lohen lisääntymisjokia. Tenojoen vesistössä esiintyy noin 30 perinnöllisesti erilaistunutta eri sivujokiin sopeutunutta lohikantaa. Alajuoksulla Tenojoki on noin 60 kilometrin matkalla kokonaan Norjan puolella, jossa se laskee Tenovuonon kautta Jäämereen. Koko Tenojoen vesistöalueesta noin kaksi kolmasosaa on Norjan puolella. Suomen ja Norjan yhteisellä lohenkalastuksen säätelyllä on pitkät perinteet, sillä ensimmäinen yhteinen kalastusrajoituksia sisältänyt kalastussääntö on annettu jo vuonna 1873. Nykyinen kalastussopimus ja siihen liittyvä kalastussääntö tulivat voimaan vuonna 2017. Maa- ja metsätalousvaliokunta kiinnitti sopimuksen hyväksymistä koskeneessa mietinnössään erityistä huomiota siihen, että kalastussopimuksen uusimisen keskeinen syy oli jo tuolloin Tenojoen lohikantojen heikentynyt tila sekä tarve muuttaa kalastussopimusta aiempaa joustavammaksi (HE 239/2016 vp — MmVM 2/2017 vp). Lohikantojen hoito ja säätely pohjautuvat vuoden 2017 kalastussopimuksessa Pohjois-Atlantin lohen kansainvälisen suojelujärjestön (NASCO) suosituksiin ja varovaisuusperiaatteen soveltamiseen. 

Suomen ja Norjan välisen kalastussopimuksen olennainen osa on kalastusmääräykset sisältävä kalastussääntö, joka on määräaikainen. Kalastussopimuksen 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti nyt voimassa olevan kalastussäännön voimassaolo päättyy 1.5.2022. Voimassa oleva kalastussääntö on tärkeä edellytys sille, että Tenon kalastusta voidaan mukauttaa kalakantojen tilan edellyttämällä tavalla vuosittain Suomen ja Norjan yhteisillä päätöksillä. Hallituksen esityksessä eduskunnan hyväksyttäväksi esitetyllä sopimuksella nykyisin voimassa olevan kalastussäännön voimassaoloaika jatkuu kaksi vuotta toukokuuhun 2024. Valiokunta pitää kalastussäännön voimassaolon jatkamista välttämättömänä, jotta ei päädytä tilanteeseen, jossa ei ole yhteisesti hyväksyttyjä menettelytapoja ja keinoja puuttua lohikantojen heikentymiseen. 

Suomen ja Norjan valtuuskuntien väliset kalastussäännön uudistamista koskevat neuvottelut aloitettiin jo kesäkuussa 2020. Neuvotteluissa on kuitenkin jouduttu pitämään taukoja, mikä on liittynyt erityisesti Tenon lohikantojen tilan heikkenemiseen. Vuonna 2020 Tenojoen lohimäärät olivat nousu- ja kutulohien seurantojen mukaan pienempiä kuin koskaan aikaisemmin on havaittu, ja lohikantojen tilan voidaan arvioida olevan jyrkästi taantunut. Lohenkalastuksen kielto Tenojoen vesistössä sekä laajalla merialueella vuonna 2021 vaikutti nousukalamääriin positiivisesti, mutta alustavien arvioiden mukaan nousumäärä on silti varsin pieni. Arvioiden mukaan Tenojokeen nousi kesällä 2021 enemmän Tyyneltämereltä peräisin olevia, Kuolan niemimaalle istutettuja kyttyrälohia kuin Atlantin lohia. Valiokunta toteaa, että syitä Atlantin lohikantojen taantumiseen ei tunneta vielä tarkasti. Hallituksen esityksen mukaan nousukalojen voimakas väheneminen näyttää liittyvän etenkin lohen eloonjääntiin merialueella, mikä voi liittyä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, mutta myös muihin muutoksiin meriekosysteemissä. Valiokunta pitää tärkeänä, että lohikantojen huonoon tilaan vaikuttavia syitä ja niihin liittyviä muutoksia pohjoisten merialueiden tilassa ja taloudellisessa toiminnassa selvitetään laajasti. Suomen ja Norjan tutkijoiden asiantuntemuksen lisäksi on tärkeää hyödyntää myös laajemmin kansainvälisen tutkijayhteisön asiantuntemusta ja muun ohella yhteistyötä NASCO:n piirissä. 

Suomen ja Norjan neuvotteluvaltuuskunnat ovat katsoneet, että kalastussääntöneuvottelujen jatkamiselle ei ole edellytyksiä ennen kuin lohikantojen tilan kehityksestä saadaan lisätietoa. Tutkimusryhmän raportin Tenojoen lohikantojen tilasta ja kehityksestä on tarkoitus valmistua vuoden 2021 loppuun mennessä, jonka jälkeen neuvotteluja tullaan jatkamaan. Lisäksi Suomessa odotetaan tuloksia Luonnonvarakeskuksen tutkimushankkeesta, jossa tarkastellaan vuoden 2021 kalastuskiellon aluetaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, mukaan lukien vaikutukset saamelaisten kulttuuriin ja perinteisiin elinkeinoihin. Valiokunta toteaa, että Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa on käytössä olevan tutkimustiedon pohjalta tarpeen sovittaa yhteen valtioiden erilaiset kalastusoikeusjärjestelmät, valtiosääntöoikeudelliset reunaehdot, tarve lohenkalastuksen rajoittamiseen ja siihen liittyen useiden kalastajaryhmien osin vastakkaiset intressit sekä tärkeät alkuperäiskansakysymykset. Tämä on haastava tehtävä erityisesti tilanteessa, jossa lohikanta edelleen heikkenee. Vuoden 2022 osalta vaihtoehtona vuonna 2021 voimassa olleelle laajalle lohenkalastuksen kiellolle on ollut esillä hyvin vähäisen kalastuksen salliminen esimerkiksi ajallisesti tiukasti rajattuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että lohenkalastuksen rajoituksille tulevina vuosina löydetään tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu niin Suomen ja Norjan kuin Tenojoen lohikantojen sekä kalastusoikeuden haltijoiden ja kalastusta harjoittavien eri tahojen perusoikeuksien näkökulmasta.