Viimeksi julkaistu 1.12.2021 16.24

Valiokunnan mietintö PuVM 2/2021 vp HE 183/2021 vp Puolustusvaliokunta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain 79 §:n muuttamisesta

JOHDANTO

Vireilletulo

Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi asevelvollisuuslain ja siviilipalveluslain 79 §:n muuttamisesta (HE 183/2021 vp). Asia on saapunut puolustusvaliokuntaan mietinnön antamista varten. 

Asiantuntijat

Valiokunta on kuullut: 

  • hallitussihteeri Joona Lapinlampi 
    puolustusministeriö
  • työmarkkinaneuvos Teija Felt 
    työ- ja elinkeinoministeriö
  • sotilaslakimies Erik Jokinen 
    Pääesikunta
  • siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen 
    Siviilipalveluskeskus

Valiokunta on saanut kirjallisen lausunnon: 

  • eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
  • ulkoministeriö
  • oikeusministeriö
  • Oikeuskanslerinvirasto
  • korkein hallinto-oikeus
  • Syyttäjälaitos
  • Reserviläisliitto ry
  • Aseistakieltäytyjäliitto - AKL ry

HALLITUKSEN ESITYS

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi asevelvollisuuslakia ja siviilipalveluslakia. Asevelvollisuuslain mukaisten kutsuntojen järjestämistä joustavoitettaisiin yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen ehkäisemiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä. Asevelvollisuuslaista poistettaisiin velvoite julkaista kutsuntakuulutus kunnan ilmoitustaululla. Varusmiespalveluksen aloittamisajankohtaa koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin. Palveluskelpoisuudesta päättämistä ja oikaisuvaatimuksen tekemistä selkeytettäisiin. Lisäksi asevelvollisuudesta ja siviilipalveluksesta kieltäytymistä koskevaa sääntelyä selkeytettäisiin. Asevelvollisuuslain muutoksenhakusäännösten ruotsinkielistä kieliversiota päivitettäisiin vastaamaan paremmin hallintolain terminologiaa.  

Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2022. Asevelvollisuuslain säännöstä viimeisestä mahdollisesta varusmiespalveluksen aloittamisajankohdasta sovellettaisiin vasta 1.1.2024 jälkeen varusmiespalveluksen aloittaviin varusmiehiin. Lisäksi säännöstä palveluskelpoisuudesta päättämisestä sovellettaisiin vasta 1.7.2022 alkaen. 

VALIOKUNNAN YLEISPERUSTELUT

(1) Asevelvollisuuslain (1438/2007) kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan viimeisten 13 vuoden aikana on havaittu useita lain yksityiskohtiin kohdistuvia selvittämistä edellyttäviä kysymyksiä ja muutostarpeita. Osa lain muutostarpeista liittyy käytännön toiminnassa havaittuihin ongelmiin ja osa ympäröivän lainsäädännön muutoksiin. Myös covid-19-pandemian myötä on käynyt ilmi tiettyjä ongelmakohtia erityisesti kutsuntojen järjestämiseen liittyvien säännösten osalta. 

(2) Kutsuntojen järjestämistä koskevien joustomahdollisuuksien tarkoituksena on esityksen mukaan varmistaa, että kutsunnat pystytään järjestämään turvallisesti kaikissa olosuhteissa. Valiokunta pitää muutosehdotusta perusteltuna covid-19-pandemian kokemuksetkin huomioiden. Ehdotettu uusi säännös, jonka mukaan varusmiespalvelus olisi aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta, helpottaa saadun selvityksen mukaan aluetoimistojen toimintaa ja selkeyttää oikeustilaa niin asevelvollisen kuin aluetoimistojenkin kannalta. 

(3) Esityksessä pyritään myös yksinkertaistamaan ja nopeuttamaan palveluksen keskeyttämisen yhteydessä tapahtuvaa palveluskelpoisuuden määrittämistä sekä oikaisuvaatimusmenettelyä. Ehdotetuilla muutoksilla arvioidaan olevan myönteisiä vaikutuksia myös aluetoimistojen toimintaan. 

(4) Siviilipalveluslain 79 §:n 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että jos tuomioistuin on hylännyt siviilipalvelusvelvollista vastaan nostetun syytteen 74 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, häntä ei enää määrättäisi suorittamaan siviilipalvelusvelvollisuuttaan rauhan aikana. Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on poistaa nykytilan aiheuttama tilanne, jossa Siviilipalveluskeskuksen tulee määrätä siviilipalvelusvelvollinen uudelleen palvelukseen tilanteessa, jossa syyte siviilipalveluksesta kieltäytymisestä on tuomioistuimessa lainvoimaisesti hylätty. Henkilön tultua määrätyksi uudelleen palvelukseen nykyisen siviilipalveluslain 79 §:n nojalla ja kieltäytyessä uudelleen ei asian johdosta suoritettu esitutkinta ”ne bis in ide” -periaatteesta johtuen johda syytteeseen tai mahdollinen syyte joka tapauksessa tultaisiin käytännössä tuomioistuimessa hylkäämään. Valiokunnan näkemyksen mukaan ehdotettu uusi sääntely selkeyttää oikeustilaa, parantaa yksilön oikeusturvaa sekä säästää Puolustusvoimien, Siviilipalveluskeskuksen ja oikeuslaitoksen resursseja.  

VALIOKUNNAN YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta

109 §. Oikaisuvaatimus.

Hallituksen esityksen 1. lakiehdotuksen 109 §:ssä ei ole mainittu oikaisuvaatimuksen tekemisen määräaikaa eikä sitä, mistä määräaika lasketaan. Sen sijaan säännöksessä on siihen lisättäväksi esitetyssä 3 momentissa todettu: "Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan hallintolakia". Valiokunta ehdottaa 3 momenttia täsmennettäväksi siten, että oikaisuvaatimusajasta, oikaisuvaatimuksen muodosta ja sisällöstä sekä oikaisuvaatimusmenettelystä muutoin säädetään hallintolaissa. 

VALIOKUNNAN PÄÄTÖSEHDOTUS

Puolustusvaliokunnan päätösehdotus:

Eduskunta hyväksyy muuttamattomana hallituksen esitykseen HE 183/2021 vp sisältyvän 2. lakiehdotuksen. Eduskunta hyväksyy muutettuna hallituksen esitykseen HE 183/2021 vp sisältyvän 1. lakiehdotuksen. (Valiokunnan muutosehdotukset) 

Valiokunnan muutosehdotukset

1. Laki asevelvollisuuslain muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti 
muutetaan asevelvollisuuslain (1438/2007) 9 §:n 2 momentti, 15 §:n 3 momentti, 28 §:n 1 momentti, 36 §, 60 §:n 5 momentti, 75 §:n 1 momentti, 76 §:n 2 momentti, 109 §, 110 §:n ruotsinkielinen sanamuoto, 111 §:n ruotsinkielinen sanamuoto ja 118 §:n 2 momentti, 
sellaisina kuin niistä ovat 60 §:n 5 momentti ja 110 §:n ruotsinkielinen sanamuoto laissa 510/2013 ja 109 § ja 111 §:n ruotsinkielinen sanamuoto laissa 147/2010, sekä 
lisätään 15 §:ään uusi 4 momentti, 16 §:ään uusi 5 momentti ja 33 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 147/2010, uusi 2 momentti seuraavasti: 
9 § 
Palveluskelpoisuus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Palveluskelpoisuudesta päätetään tietojen perusteella, jotka asevelvollisesta, hänen terveydentilastaan sekä hänen fyysisestä ja henkisestä suorituskyvystään saadaan: 
1) asevelvolliselta itseltään; 
2) terveydenhuollon ammattihenkilön tarkastuksessa; 
3) soveltuvuuskokeessa; 
4) henkilötietojen käsittelystä Puolustusvoimissa annetun lain (332/2019) 34 ja 35 §:ssä tarkoitetuilta tahoilta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
15 § 
Kutsunnan aika ja kutsuntaluettelo sekä kutsuntakuulutus 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Kutsunnan ajasta ja paikasta ilmoitetaan kutsuntakuulutuksella, joka on nähtävillä Puolustusvoimien verkkosivuilla vähintään kaksi viikkoa ennen kutsuntoja sekä kutsuntojen ajan. Tarpeen mukaan kuulutus voidaan pitää nähtävänä myös muulla hallintolain (434/2003) 62 a §:ssä tarkoitetulla tavalla. 
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta voidaan puolustusministeriön päätöksellä valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti poiketa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä. 
16 § 
Läsnäolovelvollisuus kutsunnassa 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentissa tarkoitetusta henkilökohtaisesta läsnäolovelvollisuudesta voidaan puolustusministeriön päätöksellä valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti poiketa, jos se on välttämätöntä yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä eikä vaaranna 12 §:ssä säädettyä kutsunnan tarkoitusta. 
28 § 
Varusmiespalveluksen aloittamisen ajankohta 
Varusmiespalvelus on aloitettava viimeistään sinä vuonna, jona asevelvollinen täyttää 29 vuotta. Asevelvollinen määrätään aloittamaan varusmiespalvelus yleisenä tai erityisenä palveluksen aloittamispäivänä viimeistään kolmantena kalenterivuonna kutsunnan jälkeen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
33 § 
Kertausharjoitusta koskevan määräyksen peruuttaminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Aluetoimisto voi peruuttaa kertausharjoitukseen osallistumista koskevan määräyksen, jos se on tarpeen yleisvaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi tai muusta erityisen painavasta syystä. 
36 § 
Varusmiespalveluksen tarkoitus 
Varusmiespalveluksen aikana asevelvolliset koulutetaan ja harjaannutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin ja siten osaltaan luodaan edellytykset sodan ajan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. 
Varusmiespalveluksen alkuvaiheessa opetetaan sotilaan perustaidot, tehdään tarvittavat soveltuvuus- ja kuntotestit sekä arvioidaan soveltuvuus miehistön eri palvelustehtäviin sekä johtajakoulutukseen. 
Alkuvaiheen jälkeen miehistölle annetaan koulutus miehistön tehtäviin, erityistaitoa vaativiin miehistön tehtäviin sekä vaativimpiin miehistön erityistehtäviin ja johtajakoulutukseen valituille aliupseerin tai reserviupseerin tehtäviin. 
Palveluksen loppuvaiheessa 3 momentissa tarkoitetun koulutuksen saaneet varusmiehet koulutetaan toimimaan sodanajan joukon tehtävässä. 
60 § 
Palveluksen keskeyttäminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Asevelvollista on kuultava henkilökohtaisesti, jos palvelus keskeytetään 1 momentissa tarkoitetulla perusteella. Joukko-osaston komentaja päättää samalla asevelvollisen palveluskelpoisuudesta. 
75 § 
Ulkomailla asuvan toisen valtion kansalaisen velvollisuus tulla kutsuntaan ja palvelukseen 
Asevelvollisella ei ole velvollisuutta tulla kutsuntaan eikä varusmiespalvelukseen, jos hänellä on myös toisen valtion kansalaisuus ja hänen asuinpaikkansa on viimeiset seitsemän vuotta ollut muualla kuin Suomessa. Asevelvollinen voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen, jos hän muuttaa Suomeen ennen sen vuoden loppua, jona hän täyttää 29 vuotta. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
76 § 
Varusmiespalveluksesta vapauttaminen toisen valtion kansalaisuuden perusteella 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Edellä 1 momentissa tarkoitettu päätös voidaan peruuttaa ja asianomainen määrätä varusmiespalvelukseen, jos vapauttamisen edellytyksissä on tapahtunut olennainen muutos sen vuoksi, että asevelvollinen on ennen sen vuoden loppua, jona hän täyttää 29 vuotta, muuttanut asumaan Suomeen. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
109 § 
Oikaisuvaatimus 
Asevelvollinen saa vaatia oikaisua aluetoimistolta aluetoimiston, joukko-osaston komentajan tai kutsuntalautakunnan päätökseen, joka koskee palveluskelpoisuutta, palvelukseen määräämistä tai palveluksesta vapauttamista, sekä aluetoimiston tai joukko-osaston päätökseen, joka koskee koulutuksen keskeyttämistä, palveluksen keskeyttämistä, huumausaineen käyttöä selvittävään tutkimukseen määräämistä, isyysvapaan ajankohtaa sekä tässä laissa tarkoitettua etuutta. 
Oikaisuvaatimus tehdään asevelvollisen kotipaikan mukaan määräytyvälle aluetoimistolle. Kertausharjoituksesta vapauttamista koskevaa päätöstä koskeva oikaisuvaatimus tehdään kuitenkin sille aluetoimistolle, joka on käsitellyt asevelvollisen vapautushakemuksen. Kutsuntalautakunnan päätöstä koskeva oikaisuvaatimus toimitetaan aluetoimistolle. 
Valiokunta ehdottaa sisältöä poistettavaksi Muutoin oikaisuvaatimusmenettelyssä sovelletaan hallintolakia Poistoehdotus päättyy. Valiokunta ehdottaa sisältöä muutettavaksi Oikaisuvaatimusajasta, oikaisuvaatimuksen muodosta ja sisällöstä sekä oikaisuvaatimusmenettelystä muutoin säädetään hallintolaissa. Muutosehdotus päättyy 
118 § 
Asevelvollisuudesta kieltäytyminen 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
Jollei tässä pykälässä toisin säädetä, 1 momentissa tarkoitetun rikoksen osalta noudatetaan siviilipalveluslain säännöksiä. Varusmies, jonka asevelvollisuudesta kieltäytymistä koskevan rikoksen esitutkinta-aineiston joukko-osaston komentaja on päättänyt sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 14 §:n mukaisesti toimittaa syyttäjälle, on heti kotiutettava. Jos tuomioistuin on hylännyt asevelvollista vastaan nostetun syytteen asevelvollisuudesta kieltäytymisestä, häntä ei enää määrätä suorittamaan asevelvollisuuttaan rauhan aikana. 
 Muuttamaton osa säädöstekstistä on jätetty pois 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Mitä 28 §:n 1 momentissa säädetään viimeisestä mahdollisesta palveluksen aloittamisajankohdasta, sovelletaan kuitenkin vain 1 päivän tammikuuta 2024 jälkeen varusmiespalveluksensa aloittaviin varusmiehiin. Tämän lain voimaantulo ei vaikuta lain voimaan tullessa voimassa olleen lain nojalla annettuihin palveluksen aloittamista koskeviin päätöksiin. 
Mitä 60 §:n 5 momentissa säädetään palveluskelpoisuutta koskevasta joukko-osaston komentajan päätöksestä, sovelletaan vasta 1 päivästä heinäkuuta 2022. 
Tämän lain voimaan tullessa aluetoimistossa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. 
 Lakiehdotus päättyy 

2. Laki siviilipalveluslain 79 §:n muuttamisesta 

Eduskunnan päätöksen mukaisesti  
muutetaan siviilipalveluslain (1446/2007) 79 § seuraavasti: 
79 § 
Uusi palvelusmääräys 
Palvelukseen uudelleen määräämisessä huomioidaan aika, jonka siviilipalvelusvelvollinen on ollut siviilipalveluksesta kieltäytymisestä tai siviilipalvelusrikoksesta johtuvan tutkinnan vuoksi vapautensa menettäneenä. Palvelusaika luetaan siten, että yksi päivä vapaudenmenetystä vastaa kahta päivää siviilipalveluksessa.  
Jos tuomioistuin on hylännyt siviilipalvelusvelvollista vastaan nostetun syytteen 74 §:ssä tarkoitetusta siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, häntä ei enää määrätä suorittamaan siviilipalvelusvelvollisuuttaan rauhan aikana. 
 Voimaantulopykälä tai –säännös alkaa 
Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 . 
Tämän lain voimaan tullessa siviilipalveluskeskuksessa vireillä ollut asia käsitellään loppuun noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säädöksiä. 
 Lakiehdotus päättyy 
Helsingissä 16.11.2021 

Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa

puheenjohtaja 
Ilkka Kanerva kok 
 
varapuheenjohtaja 
Jari Ronkainen ps 
 
jäsen 
Atte Harjanne vihr 
 
jäsen 
Timo Heinonen kok 
 
jäsen 
Hanna Holopainen vihr 
 
jäsen 
Eeva Kalli kesk 
 
jäsen 
Mika Kari sd 
 
jäsen 
Tuomas Kettunen kesk 
 
jäsen 
Kimmo Kiljunen sd 
 
jäsen 
Jukka Kopra kok 
 
jäsen 
Joonas Könttä kesk 
 
jäsen 
Markus Mustajärvi vas 
 
jäsen 
Juha Mäenpää ps 
 
jäsen 
Riitta Mäkinen sd 
 
jäsen 
Veijo Niemi ps 
 

Valiokunnan sihteerinä on toiminut

valiokuntaneuvos 
Heikki Savola