Vastustamme opiskelijoiden siirtämistä yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin. Opiskelijoiden toimeentulosta ja mahdollisuudesta keskittyä opintoihin on huolehdittava riittävän tasoisella opintorahapainotteisella opintotuella ennen siirtymistä yleisturvaan.
Hallitusohjelmassa on tavoitteena opintotuen kokonaisuudistus. Opiskelijoiden asumistukea olisi pitänyt pohtia tässä yhteydessä.
Lakiuudistus on ristiriidassa opintotuen tarkoituksen kanssa, sillä edellytykset päätoimiseen opiskeluun heikkenevät toimeentulon tason laskiessa. Lisäksi toimeentulon heikentyminen vaikuttaa opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.
Siirtyminen yleisestä asumistuesta asumislisään tarkoittaa, että asumistuki pienenee suurella joukolla opiskelijoita. Muutokset johtuvat siitä, että huomioitavien asumismenojen enimmäismäärät ovat asumislisässä yleistä asumistukea pienemmät ja että yleistä asumistukea maksetaan ympärivuotisesti, opintotuen asumislisää vain opiskelukuukausilta.
Orpon hallituksen toteuttamat toimet ovat leikkaamassa päätoimisen opiskelijan rahamuotoisia etuuksia jopa lähes kolmanneksella. Etuustaso tulee todennäköisesti laskemaan selkeästi Pohjoismaiden heikoimmaksi ja selkeästi matalimmalle tasolleen vuoden 1992 opintotukiuudistuksen jälkeen.
Asumislisän keskimääräinen tukiaika on 6,6 kuukautta ja asumistuen 8,6 kuukautta. Koko vuoden opiskelijoilla tyypilliset vuosittaiset tukiajat ovat kuitenkin asumislisässä 9 kuukautta korkeakouluopinnoissa ja 10 kuukautta toisen asteen oppilaitosten opinnoissa. Koko vuoden opiskelijoilla yleisen asumistuen tyypillinen tukiaika on 12 kuukautta eli tukiaika on ympärivuotinen.
Opiskelijoiden palauttaminen asumislisälle tarkoittaisi tyypillisellä opiskelijalla sitä, että asumisen tuki pienenisi kuntaryhmästä riippuen 59,80—98,10 eurolla kuukaudessa opiskelukuukausilta ja sen lisäksi opintojen ulkopuolisten kesäkuukausien ajalta 275,80—394,10 eurolla kuukaudessa. Asumisen tuki voisi näin ollen pienentyä jopa yli 2 000 eurolla vuodessa yksin vuokralla asuvalla opiskelijalla.
Koska opintotuen asumislisää maksetaan vain opiskelukuukausilta, ehdotettu muutos lisäisi toimeentulotuen käyttöä ennen muuta opintojen ulkopuolisten kesäkuukausien ajalla.
Ehdotettu muutos lisäisi myös muita etuuksien yhteensovitustilanteita. Sairastumis- ja vajaakuntoisuustilanteissa ja monissa opintotuen lakkautustilanteissa opiskelijat siirtyisivät asumislisältä yleiseen asumistukeen ja jälleen takaisin asumislisälle. Lisäksi asumislisältä siirryttäisiin pysyvämmin yleisen asumistuen piiriin, kun opintotuen enimmäistukiaika on käytetty loppuun, ja silloin, kun opiskelijaperhe saa ensimmäisen lapsensa. Kaikki nämä ja vastaavat tilanteet lisäävät asiakkaiden ja toimeenpanijan työmäärää.
Opiskelijoiden heikentyneen etuustason seurauksena opintolainaan turvautuminen tulee todennäköisesti lisääntymään entisestään. Opintolainakanta on tällä hetkellä kasvanut noin nelinkertaiseksi kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Nyt päätettyjen ja päätettävänä olevien toimien myötä velkaantumispaine tulee todennäköisesti entisestään lisääntymään ja mahdollisesti 30 000 tai 40 000 euron opintolainat tulevat olemaan tulevaisuudessa tyypillisiä. Tällaiset velkamäärät vaikuttavat kielteisesti nuorten aikuisten elämänpäätöksiin, kuten mahdollisuuksiin ostaa asunto tai perustaa perhe. Myös opintolainaan liittyvät velkaongelmat ovat kasvamassa.
Opintolainan ottaminen on erilainen riski eri taustoista tuleville. Opiskelijoiden asumisen tuen heikentäminen kasvattaakin myös entisestään korkeakouluopiskelijoiden perhetaustan merkitystä ja heikentää koulutusmahdollisuuksien yhdenvertaisuutta. Pienituloisimmista taustoista ponnistavat kärsivät heikennyksistä eniten, sillä taloudellisten tukiverkkojen merkitys opiskeluajan talouden turvaamisessa kasvaa.
Toimeentulotukimenojen arvioidaan hallituksen esityksessä lisääntyvän siirron myötä 6 miljoonalla eurolla vuodesta 2026 eteenpäin. Kun opiskelijoiden siirto yleiselle asumistuelle toteutettiin vuonna 2017, toimeentulotukimenot vähenivät Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksen mukaan peräti 44 miljoonalla eurolla, eli moninkertaisesti verrattuna nyt arvioituun muutokseen. Toimeentulotuen menojen kasvu on siis mahdollisesti arvioitu huomattavasti alakanttiin. Toimeentulotuen menojen kasvu saattaa syödä valtaosan siirrolla tavoitellusta säästöstä. Toimeentulotuki on erityisesti nuorille työkykyisille ihmisille kohtuuton kannustinloukku. Lisäksi hallitus tavoittelee toimeentulotuen käytön voimakasta vähentämistä. Näillä perusteilla siirto on hyvin epätarkoituksenmukainen.
Ulkomailla asuvan ja opiskelevan opiskelijan asumislisän määrä
Esityksen mukaan ulkomailla vuokralla asuvan ja opiskelevan opiskelijan asumislisän määrä säilytettäisiin nykyisessä 210 eurossa kuukaudessa. Jos opiskelija saa Suomessa suoritettavien opintojensa aikana enimmäismäärän mukaista asumislisää 216—296 euroa kuukaudessa, hänen asumislisänsä pienenee 210 euroon kuukaudessa, kun hän lähtee opiskelijavaihtoon ulkomaille.
Opiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden vähäisyys on tunnistettu haasteeksi ja sen lisääminen on nimetty koulutuspoliittiseksi kehittämisen tavoitteeksi. Ulkomailla suoritettaviin opintoihin maksettavan asumislisän jättäminen kotimaista asumislisää matalammalle tasolle on aktiivinen toimi kansainvälistä opiskelua vastaan.
Kelan toiminta
Ehdotetut muutokset vaikuttavat olennaisesti Kansaneläkelaitoksen toimintaan. Ehdotetut muutokset edellyttävät muutoksia Kansaneläkelaitoksen tietojärjestelmiin, ohjeisiin, lomakkeisiin, asiakastiedotukseen ja verkkopalveluihin. Lisäksi ehdotettujen muutosten toimeenpano edellyttää henkilöstön kouluttamista ja erityisesti muutosten voimaantulon vaiheessa myös varautumista neuvontatilanteiden määrän kasvuun. Ehdotetut muutokset lisäävät etuuksien yhteensovitusta ja siirtymiä opintotuen asumislisän ja yleisen asumistuen välillä, ja ne lisännevät jossain määrin myös yleistä asumistukea koskeviin päätöksiin kohdistuvia valituksia.
Opiskelijoiden asuntotilanne
Esityksen tavoitteena on tukea yhteisöllistä ja edullisempaa asumista. Keskeisenä ajatuksena on, että jatkossa suurimmalla osalla opintotuen saajista tulisi olla nykyistä edullisempi asunto. Tämä ei ole mahdollista, sillä opiskelijat kilpailevat jo nyt edullisista asunnoista muiden pienituloisten ihmisryhmien kanssa. Kohtuuhintaisia opiskelija-asuntoja riittää alle neljäsosalle korkeakouluopiskelijoista. Opiskelija-asuntojen määrää ei voida kasvattaa, koska asuntorakentamisen investointitukea on heikennetty.
Opiskelijoiden siirtyminen yleisestä asumistuesta asumislisän piiriin vaikuttaa vahvemmin pääkaupunkiseudun opiskelijoiden maksukykyyn kuin muissa yliopistokaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla on muuta maata korkeampi vuokrataso.
Keskeiset tukimuutoksen vaikutukset:
- Opiskelija-asuntojen kysyntä kasvaa merkittävästi.
- Kohtuuhintaisista opiskelija-asunnoista tulee pulaa kasvukeskuksissa.
- Opiskeluaikaa rahoitetaan työssä käymisellä ja opiskeluaika venyy osalla opiskelijoista.
- Etenkin asumislisän ulkopuolelle jäävien kesäkuukausien vaikutus on suuri opiskelijan toimeentuloon.
- Esimerkiksi 590 €/kk maksavan vuokra-asunnon vuokraan opiskelija sai käteen asumiseen tukea Helsingissä: 466 € vuonna 2023, 394 € vuonna 2024 (huhtikuun 2024 tukimuutos), 296 € vuonna 2025 tukiuudistuksen jälkeen (elokuu 2025); eli käteen jäävä tuki muuttuu kahdessa vuodessa 170 € pienemmäksi opiskelukuukausilta ja kesäajalta tuki on 0 €.
On oletettavaa, että soluasuntojen kysyntä ei kasva, koska sujuvan opiskelun tarpeet opiskelija-asuntoa kohtaan ovat muuttuneet erityisesti etäopiskelun myötä. Yksiöiden hakijamäärä on noin 70 % hakemuksista. Vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin pääkaupunkiseudulle, missä vuokra-asuntokysyntä on kasvu-uralla. Esimerkiksi Helsingin väestön kasvu oli 10 935 henkeä vuonna 2023. Pääosa muuttajista päätyi vuokra-asuntomarkkinoille.
Opiskelijoiden hyvinvointi ja jaksaminen
Sopivan hintaisten vuokra-asuntojen saatavuus kuormittaa myös opiskelijoiden arjessa. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT) mukaan opiskelijoilla näkyy jo tällä hetkellä psyykkisiä oireita ja kuormittuneisuutta suhteessa enemmän kuin koko aikuisväestössä. Jopa joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen ja masennuksen oireista.
Huoli toimeentulosta vaikuttaa keskeisesti hyvinvointiin ja jaksamiseen. Vuoden 2024 KOTT:n mukaan korkeakouluopiskelijoiden toimeentulovaikeudet ovat lisääntyneet vuosien 2021—2024 aikana. Tutkimuksessa noin viidennes opiskelijoista ilmoitti toimeentulonsa olleen erittäin niukka ja epävarma viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Tämä oli näkynyt muun muassa siten, että viimeisen vuoden aikana neljännes ilmoitti pelänneensä ruoan loppuvan rahanpuutteen vuoksi ja lähes joka viides opiskelija kertoi tinkineensä lääkkeiden ostosta.
Opiskelijoiden asumisen tuen heikentyessä on riskinä myös toimeentulovaikeuksien lisääntyminen, mikä taas vaikuttaa negatiivisesti opiskelijoiden hyvinvointiin ja jaksamiseen.