Yleistä
Hallituksen esitys sisältää osin hyvin teknisluonteisia muutosehdotuksia, jotka johtuvat esimerkiksi muuhun lainsäädäntöön aiemmin hyväksytyistä muutoksista. Tällaisia ehdotuksia ovat muun muassa 1. lakiehdotuksen 23 ja 120 §:än tehdyt ehdotukset viittauksiksi liikenteen palveluista annettuun lakiin (320/2017), henkilötietolakiin (523/1999) kohdistuvan viittauksen poistaminen tarpeettomana 107 §:stä ja kumottuun hallintolainkäyttölakiin (586/1996) kohdistuvien viittausten muuttaminen viittauksiksi voimassa olevaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin (808/2019). Valiokunta kannattaa näitä esityksiä.
Valiokunta pitää tärkeänä, että liikenteen palveluista annetun lain 32 §:n mahdollistama perustason ammattipätevyyden suorittaminen pelkästään perustason ammattipätevyyskokeella (ns. koemalli), otetaan huomioon työelämätoimikuntien tehtäviä koskevassa 120 §:ssä. Koemallin käyttöönotto lisää ammattipätevyyden todentamismahdollisuuksia ja helpottaa työvoiman saatavuutta kuljetusalalle. Tämä vastaa hyvin ammatillisen koulutuksen osaamisperusteisuutta.
Valiokunta kannattaa esitykseen sisältyvää ehdotusta, että työsopimuslain (55/2001) mukainen velvollisuus antaa työtodistus ulotetaan koskemaan oppisopimuskoulutusta. Työtodistus dokumentaationa työkokemuksesta, osaamisesta ja työelämätaidoista voi osaltaan edesauttaa työllistymistä. Tämä koskee erityisesti niitä nuoria, joille oppisopimuskoulutustyöpaikka voi olla ensimmäinen varsinainen tai aiempia pidempi työjakso.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että opiskelija- ja työelämäpalautteen keräämisessä voidaan ottaa käyttöön automaattiset palautejärjestelmät. Työelämäpalautteen käyttöönottoa ehdotetaan siirrettäväksi vuodella eli vuoteen 2023, jolloin työelämäpalautteen keräämisessä voidaan suoraan siirtyä automaattiseen palautejärjestelmään. Valiokunta korostaa sekä opiskelija- että työelämäpalautteen merkitystä ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja kannattaa tehtyä esitystä tältäkin osin.
Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin.
Rahoitusosuuksien muutos
Esityksen sisällöllisesti merkittävin ehdotus liittyy esityksen 3. lakiehdotukseen. Siinä ehdotetaan ammatillisen koulutuksen eri rahoitusosuuksien prosenttiosuuksia muutettavaksi siten, että rahoitusosuuksien prosenttiosuudet säilyvät varainhoitovuoden 2020 tasossa. Esityksen mukaan perusrahoituksen osuus on 70 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 20 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia. Lisäksi säännöksiä ehdotetaan tarkennettavaksi siten, että talousarviossa päätettävät määräaikaiset lisäykset, jotka jaetaan perusrahoituksen harkinnanvaraisina korotuksina, eivät jatkossa alenna perusrahoituksen suoritekohtaista rahoitusta eli niin sanottua opiskelijavuoden hintaa. Ilman ehdotettuja muutoksia perusrahoituksen osuus olisi 60 prosenttia, suoritusrahoituksen osuus 30 prosenttia ja vaikuttavuusrahoituksen osuus 10 prosenttia vuonna 2021. Vuonna 2022 perusrahoituksen osuus olisi laskenut 50 prosenttiin.
Asiantuntijalausunnoissa esitystä on pääosin kannatettu, mutta rahoitusosuuksien muuttamista on osin pidetty myös ongelmallisena. Sivistysvaliokunta kannattaa esitystä sen vuoksi, että riittävän suuri perusrahoitus turvaa koulutuksen järjestäjille kestävän ja riittävän ennustettavan rahoituspohjan toiminnan pitkäjänteiselle suunnittelulle ja esimerkiksi henkilökunnan vakinaistamista koskeville mahdollisille ratkaisuille.
Valiokunta tiedostaa sen, että eräät koulutuksen järjestäjät ovat suunnanneet ja kehittäneet toimintaansa ennakoiden voimassa olevan lain mukaista suoritusrahoituksen osuuden kasvua vuonna 2021 ja edelleen vuonna 2022. Hallituksen esitys merkitsee suunnan muutosta vaiheittain toteutettavaksi suunnitellun rahoituksen määräytymisessä ja sillä on mahdollisesti joidenkin koulutuksen järjestäjien vuoden 2021 rahoitusosuutta vähentävä vaikutus odotuksiin ja toteutettuihin kehittämistoimiin nähden.
Sivistysvaliokunta korostaa ammatillisen koulutuksen rahoituksen vakauden merkitystä pitkäjänteiselle toiminnalle ja ymmärtää sen vuoksi myös esitettyä kritiikkiä, mutta korostaa samalla ennakoitavan perusrahoituksen riittävyyden merkitystä koulutuksen järjestäjille. Valiokunta pitää välttämättömänä ja on vakuuttunut siitä, että suorite- ja vaikuttavuusrahoituksen 30 prosentin osuus ohjaa jatkossa riittävästi tulokselliseen ja vaikuttavaan toimintaan.
Rahoitusjärjestelmän kehittäminen
Asiantuntijalausunnon mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä on koulutussektorin monimutkaisin, ja sitä hankaloittavat lukuisat erilliset rahoitushaut, jotka vaikeuttavat toiminnan pitkäjänteisyyttä ja suunnitelmallisuutta. Rahoitusjärjestelmän käytössä on muun muassa yleistynyt ongelma soveltaa harkinnanvaraisia perusrahoituksen korotuksia eräiden säännöllisten menojen rahoittamiseen.
Sivistysvaliokunta kannattaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin selkiyttämisen jatkamista ja rahoitushakujen määrän vähentämistä. Valiokunta pitää huolestuttavana sitä, että rahoitusmallia pidetään liian työllistävänä ja epäselvänä, ja että se osaltaan hankaloittaa toiminnan suunnittelua.