Yleistä

Hallituksen esityksen tarkoituksena on uudistaa ylioppilastutkintoa koskeva lainsäädäntö nykyisiä tarpeita entistä paremmin vastaavaksi. Ylioppilastutkinnon tarkoituksena on mitata valtakunnallisesti lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvien tietojen ja taitojen sekä sen tavoitteiden mukaisen riittävän kypsyyden saavuttamista. Tutkinnon suorittaminen tuottaa yleisen jatko-opintokelpoisuuden. 

Valiokunta katsoo, että esitys tukee onnistuneesti 1.8.2019 voimaan tulevan lukiolain (714/2018) mukaisten uudistusten toteuttamista ja osaltaan korkeakouluvision tavoitteiden toteutumista, lähinnä korkeakouluun pääsemisen nopeuttamiseksi. Hallituksen esityksellä selkeytetään ylioppilastutkinnon säätelyä merkittävästi ja joustavoitetaan ylioppilastutkinnon suorittamista. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta puoltaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Ylioppilastutkintorakenteen uudistaminen

Ylioppilastutkinnon nykyinen rakenne ei kaikilta osin mittaa lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja riittävän laajasti ja monipuolisesti, joten sen uudistaminen on tarpeellista. Ehdotuksen mukaan kokelaan tulee suorittaa nykyisen vähintään neljän kokeen sijasta vähintään viisi koetta: äidinkielen ja kirjallisuuden koe sekä kokelaan valinnan mukaan vähintään kolme koetta ryhmästä, johon kuuluvat matematiikassa, toisessa kotimaisessa kielessä, vieraassa kielessä ja reaaliaineessa järjestettävä koe. Viidennen suoritettavan kokeen kokelas valitsee itse. 

Esitys poikkeaa jonkin verran ylioppilastutkinnon kehittämistarpeita pohtineen Gaudeamus igitur -työryhmän ehdotuksestaGaudeamus igitur - ylioppilastutkinnon kehittäminen, Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2017:16. Siinä ehdotetun mukaisen ylioppilastutkinnon suorittaminen olisi edellyttänyt, että kokelas suorittaa äidinkielen ja kirjallisuuden kokeen sekä kolme koetta tai koeparia seuraavista: 1) matematiikka, 2) toinen kotimainen kieli, 3) vieras kieli ja 4) kaksi reaaliaineen koetta tai yksi reaaliaineen koe ja yksi vieraan kielen koe.. Työryhmän ehdottaman mallin katsottiin vähentävän yksittäisten reaaliaineiden kokeiden painoarvoa suhteessa muiden oppiaineiden kokeisiin ja asettavan kokelaita heidän valintojensa perusteella erilaiseen asemaan. Ehdotusta pidettiin myös vaikeaselkoisena. Mainittujen epäkohtien välttämiseksi sekä korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistamisen tukemiseksi hallituksen esityksessä ehdotetaan työryhmän esittämästä poiketen vähintään viiden kokeen suorittamisen vaatimusta. 

Hallituksen esityksen mukainen rakenne vastaa vaativuudeltaan käytännössä Gaudeamus Igitur -työryhmän esittämää mallia, kun sitä arvioidaan esimerkiksi vuoden 2017 tietojen valossa. Tuolloin ylioppilastutkintoja suoritettiin kaikkiaan 30 189. Tutkinnon suorittaneista 5 902 kokelasta (19,5 %) suoritti neljä koetta, loput suorittivat viisi koetta tai enemmän. Neljän kokeen suorittajista 3 761 ei suorittanut toisen kotimaisen kielen koetta ja 1 692 ei suorittanut matematiikan koetta. Lähes kaikki neljä koetta suorittaneet kokelaat siis olisivat myös Gaudeamus igitur -työryhmän ehdottaman rakenteen mukaisesti joutuneet suorittamaan viidennen kokeen, sillä heidän tutkintoonsa sisältyi reaaliaineen koe. Gaudeamus igitur -työryhmän ehdottama ja hallituksen esityksen mukainen rakenne eivät siis tosiasiallisilta vaikutuksiltaan poikkea merkittävästi toisistaan. Hallituksen esityksen mukainen rakenne on työryhmän esittämään malliin verrattuna selkeämpi, sillä vaadittu kokeiden määrä ei riipu tutkintoaineiden yhdistelmästä. Kokelas voi myös esityksen mukaisessa mallissa välttää itselleen haasteellisen tutkintoaineen suorittamisen. 

Nykyiseen malliin verrattuna ehdotuksen mukainen rakenne lisää jonkin verran tutkinnon vaativuutta, mutta vahvistaa ylioppilastutkinnon laajaa yleissivistävyyttä ja vastaa voimassa olevaa mallia paremmin lukion opetussuunnitelman perusteissa edellytettävää osaamista. Valtaosa kokelaista suorittaa tälläkin hetkellä vähintään viisi tutkintoainetta, eli tältä osin tilanteen ei juurikaan arvioida muuttuvan. 

Valiokunta pitää hallituksen esityksen mukaista mallia perusteltuna kuitenkin tiedostaen sen, että se ei välttämättä ole kaikilta osin aivan ongelmaton. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille huoli, että ehdotettu uudistus saattaa nostaa joidenkin opiskelijoiden ylioppilastutkintoon osallistumisen ja myös tutkintoa edeltävään lukiokoulutukseen hakeutumisen kynnystä liian korkealle. Uudistus saattaa jossain määrin myös pidentää opiskeluaikoja. Mahdollisia haasteita on arvioitu aiheutuvan erityisesti kahta tutkintoa, ammatillista perustutkintoa ja ylioppilastutkintoa, suorittaville sekä opiskelijoille, joilla on muutoin haasteita suoriutua ylioppilastutkinnon kokeista, ja myös aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen opiskelijoille.  

Vuonna 2017 kahteen tutkintoon tähtäävistä ylioppilastutkinnon suorittaneista noin 29 % suoritti tutkinnossa viisi koetta tai enemmän. Noin 71 % suoritti neljä koetta. Lukuihin sisältyvät myös kokelaat, jotka ilmoittautumistietojen mukaan suorittivat lukion oppimäärää ja ammatillista tutkintoaNämä opiskelijat suorittavat ammatillisen perustutkinnon ja ylioppilastutkinnon lisäksi myös lukion oppimäärän ja saavat päättötodistuksen lukio-opinnoistaan. . Tilastokeskuksen tiedon mukaan vuonna 2017 noin 80 % kahden tutkinnon suorittajista suoritti ammatillisen tutkintonsa enintään kolmessa vuodessa. Uudistuksella ei ole vaikutuksia opiskelijoiden oikeudelliseen asemaan suorittaa samanaikaisesti ammatilliseen perustutkintoon ja ylioppilastutkintoon tähtääviä opintoja, mutta ylioppilastutkinnon vaatimustason nostaminen voi lisätä kahta tutkintoa suorittavan opiskelijan työmäärää. Tämä riippuu opiskelijan opintoja koskevista valinnoista. 

Valiokunta tunnistaa vähintään viiden kokeen suorittamisen vaatimuksesta aiheutuvat mahdolliset vaikeudet osalle opiskelijoita. Näiden toteutumisen arvioiminen tässä vaiheessa on kuitenkin hankalaa. Valiokunta toteaa, että esimerkiksi siitä, että osa opiskelijoista on tähän saakka valinnut neljän kokeen suorittamisen, ei voi suoraan päätellä, että näillä kokelailla ei olisi ollut edellytyksiä viidennen kokeen suorittamiseen. Ongelmat voivat liittyä myös selviytymiseen tietyssä oppiaineessa, esimerkiksi matematiikassa, mutta tästä aiheutuva mahdollinen haitta menestyä ylioppilaskirjoituksissa on vältettävissä. 

Valiokunta korostaa, että esityksessä on ehdotuksia, joilla helpotetaan ylioppilastutkinnon suorittamisen mahdollisuuksia. Kokelas voi jatkossakin valmistua ylioppilaaksi neljällä kokeella käyttäen hyväkseen kompensaatiomahdollisuutta: yksi hylätty koe ei estä tutkintotodistuksen saamista, jos kokelaan keskimääräinen menestys hyväksytyissä koeaineissa on riittävän hyvä. Kompensaatiomenettelyn avulla on tutkinnon suorittanut vuosittain noin 600 kokelasta. Lisäksi hallituksen esityksessä ehdotetaan joustavoitettavan nykyiseen verrattuna ylioppilastutkinnon kokeisiin ilmoittautumista ja mahdollisuutta sisällyttää eri tasoisia kokeita tutkintoon. Esityksen mukaan kokelaan ei enää tarvitse valita tutkinnon pakollisia aineita sitovasti kokeisiin ilmoittautuessaan. Kokelaan ilmoittautumista eritasoisiin kokeisiin samassa tutkintoaineessa ei ehdoteta rajoitettavan. Näiden uudistusten tarkoituksena on välttää nykyiseen pakollisten ja ylimääräisten kokeiden etukäteiseen sitovaan ilmoittamiseen liittyvät virhevalinnat ja mahdolliset niistä aiheutuvat tutkinnon suorittamisen esteet. Vaikka vaadittavien kokeiden vähimmäismäärä muuttuu, tutkinnon valinnainen rakenne säilyy. Se mahdollistaa opiskelijan oman kiinnostuksensa ja osaamisensa mukaisten valintojen tekemisen ylioppilastutkintoon osallistumisessa. Lisäksi mahdollisuus sisällyttää hylättyyn tutkintoon sisältyneet hyväksytyt kokeet uuteen tutkintoon kolmen vuoden ajan aiemmin suoritetun kokeen hyväksymisestä sekä ylioppilastutkinnon suorittamisajan pidentymisen edellytysten keventäminen lieventävät vaatimuksia nykyiseen verrattuna. Valiokunta toteaa, että kun esitystä tarkastellaan kokonaisuutena, tutkinnon rakenteen muutoksen mahdollisten negatiivisten vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä. 

Valiokunta painottaa sekä tiedottamisen että opiskelijan saaman ohjauksen ja tuen riittävyyttä. Valiokunta uudistaa aiemmat näitä koskevat kantansa (mm. SiVM 2/2018 vp). On oleellisen tärkeää, että lukiokoulutukseen hakeutuville, jotka tulevat suorittamaan ehdotetun rakenteen mukaisen ylioppilastutkinnon, annetaan kaikki tarpeellinen tieto ylioppilastutkinnon ja sitä edeltävien lukio-opintojen suorittamisen kannalta. Kahta tutkintoa suorittamaan hakeutuvia tulee informoida molempien tutkintojen suorittamisen vaatimuksista. Tietoa tulee jakaa esim. osana opinnonohjausta. Erittäin merkityksellistä on myös, että lukiokoulutuksen järjestäjät antavat opiskelijoilleen heidän tarvitsemansa yksilöllisen oppimisen ja hyvinvoinnin tuen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Lukiolakia uudistamalla on vahvistettu opiskelijoiden oikeutta yksilöllisten tarpeiden mukaiseen opintojen ohjaukseen ja oppimisen tukeen. Uudistuksen yhteydessä muutettiin lainsäädäntöä myös siten, että ylioppilastutkinnon kokeiden uusimista koskevista rajoituksista luovutaan syksyllä 2019. Tämä vähentää lukio-opintojen ja ylioppilaskokeiden henkistä kuormittavuutta. 

Ylioppilastutkinto tulee suorittaa enintään kolmena peräkkäisenä tutkintokertana. Hylätty koe kuitenkin pidentää tutkinnon suorittamisaikaa. Vuonna 2017 ylioppilastutkinnon suorittaneista vain 26 prosenttia suoritti tutkinnon kolmella tai sitä useammalla tutkintokerralla. Ylioppilastutkinnon rakenteen muuttuessa mahdollisuutta hajauttaa tutkinnon suorittamista on tarpeen hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Valiokunta korostaa, että ylioppilaskokeiden suorittamisen sekä niitä edeltävien opintojen aikatauluttamisissa ammattitaitoisella opinto-ohjauksella ja henkilökohtaisella opintosuunnitelmalla on keskeinen merkitys, joten koulutuksen järjestäjien tulee panostaa niihin. 

Valiokunta edellyttää, että ylioppilastutkinnon rakenteen uudistamisen vaikutuksia lukio-opiskelijoiden, ml. aikuisten opetussuunnitelman mukaisia opintoja suorittavat, ja kahta tutkintoa suorittavien kannalta seurataan tiiviisti ja ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus 1) 

Ylioppilastutkintouudistus ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat

Ylioppilaiden hidas sijoittuminen jatko-opintoihin on nykyisin merkittävä ongelma, sillä noin 70 % uusista ylioppilaista ei sijoitu välittömästi lukio-opintojen jälkeen tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Tähän haasteeseen vastataan mm. uudistamalla korkeakoulujen opiskelijavalintaa siten, että se toteutetaan nykyistä enemmän suoraan ylioppilastutkintotodistuksen perusteella. Korkeakoulujen kehittämissä opiskelijavalintauudistuksen malleissa hakijoilta otetaan huomioon viisi koetta, mikä sinällään ohjaa kokelaita osallistumaan vastaavan koemäärän suorittamiseen. Näin ollen korkeakoulujen opiskelijavalintaa koskevilla ratkaisuilla on ohjausvaikutuksia ylioppilastutkintojärjestelmään ja sitä edeltävään lukiokoulutukseen sekä näitä koskevaan sääntelyyn. 

Korkeakoulujen uudistuvassa opiskelijavalinnassa hakija voi hakukohteesta riippuen hyödyntää monipuolisesti ylioppilastutkinnossa osoittamaansa osaamistaan. Hakijat saavat etua vähintään viiden tutkintoaineen suorittamisesta, ja kaikista arvosanoista approbaturista laudaturiin voi olla hyötyä. Valiokunta tunnistaa korkeakoulujen opiskelijavalinnan uudistamisesta aiheutuvan paineen tehdä muutoksia ylioppilastutkintojärjestelmää koskevaan lainsäädäntöön, mutta pitää erittäin valitettavana sitä, että korkeakoulujen toimintaan muutoin kuin lainsäädännöllä tehdyillä muutoksilla ohjataan muun koulutuksen säädösvalmistelua. Valiokunta painottaa, että jatkossa uudistusten valmistelussa tulee kiinnittää huomiota siihen, että uudistuksia johdetaan lainsäädännön kautta eikä päinvastoin. 

Valiokuntakuulemisessa kiinnitettiin huomiota siihen, että korkeakoulujen opiskelijavalinnassa saatava mahdollinen pistehyöty voi ohjata suomen- ja ruotsinkielisiä kokelaita vaihtamaan väestörekisterissä äidinkieltänsä koskevan merkinnän, jotta he pääsisivät suorittamaan vieraskielisille suunnatun suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisen kokeen. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista kokelaiden tasavertaisen kohtelun, opiskelijavalinnan tai ylioppilastutkinnon näkökulmasta. Tämä heikentää myös suomen- ja ruotsinkielisten kokelaiden tavoitteellista äidinkielen opiskelua. Suomi tai ruotsi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän suorittaminen on tarkoituksenmukaista vain kokelaille, joilla on suomen tai ruotsin kielen peruskielitaidossa puutteita jollakin kielitaidon osa-alueella. Valiokunta ehdottaa näiltä osin muutosta hallituksen esitykseen yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla. 

Englanninkielinen ylioppilastutkinto

Hallituksen esityksen tarkoituksena on mahdollistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon suorittaminen opiskelijalle, jonka tutkintoon osallistumisen edellytyksenä olevat opinnot on suoritettu englannin kielellä taikka jolla on kielelliset edellytykset suorittaa englanninkielinen tutkinto. Tämän muutosesityksen tarkoituksena on edistää erityisesti lukiokoulutuksen kansainvälistymistä sekä osaavan työvoiman muuttamista Suomeen. Valiokunta pitää esitystä sinänsä perusteltuna ottaen huomioon myös koulutusviennin näkökulman. Suomen koulutusviennin tarjonta kattaa koko elinikäisen oppimisen. Tutkintovienti on avattu lainsäädännössä jo ammatillisen ja korkeakoulutuksen osalta, mutta lukiokoulutuksesta tämä mahdollisuus puuttuu. 

Valiokunnan saaman asiantuntijalausunnon mukaan koulutusvientitoimijat ovat tuoneet esille, että englanninkielisen ylioppilastutkinnon puuttuminen Suomen koulutusjärjestelmästä estää lukiokoulutuksen viennin, vaikka sille on kysyntää. Lausunnon mukaan koulutusviennin kysynnän myötä ja volyymeiltaan merkittävien vientihankkeiden tueksi on tarvetta luoda ylioppilastutkinnosta kansainvälinen koulutusvientiin soveltuva toteutusmalli. 

Valiokunta pitää esitetyistä syistä englanninkielisen ylioppilastutkinnon järjestämisestä säätämistä sinänsä tarpeellisena, mutta huomauttaa, että lakiesityksen sitä koskevan säännöksen puutteellisuuden vuoksi, mitä yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin selvitetään, esityksestä tulee näiltä osin luopua. Englanninkielisen ylioppilastutkinnon tarpeellisuuden vuoksi valiokunta edellyttää, että hallitus harkitsee uuden englanninkielistä ylioppilastutkintoa koskevan esityksen tekemistä ottaen huomioon yksityiskohtaisista perusteluista ilmenevät huomiot sekä asiantuntijalausunnoissa esitetyt pohdinnat kansalliskielten asemasta, ja ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus 2) 

Lukiodiplomit

Hallituksen esityksessä ei ole ehdotuksia lukiodiplomeista. Niiden tarkoituksena on antaa lukio-opiskelijalle mahdollisuus osoittaa näyttöä erityisestä osaamisestaan ja harrastuneisuudestaan. Lukiodiplomit voivat sisältyä lukiokoulutuksen oppimäärään koulutuksen järjestäjän päätöksellä. Niitä annetaan taito- ja taideaineissa, jotka eivät ole ylioppilastutkinnon tutkintoaineita, mutta ovat kuitenkin osa yleissivistävää lukiokoulutusta. Lukiodiplomeja ei 1.8.2019 voimaan tulevassa lukiolaissa rajata koskemaan ainoastaan taito- ja taideaineiden opintoja, vaan ne voivat liittyä myös muiden oppiaineryhmien opintoihin. Valiokunta toteaa, että lukiodiplomit ovat hyvä keino näyttää osaamista myös oppiainerajat ylittäen, esimerkiksi osana yrittäjyyttä koskevia opintoja. 

Valiokunta katsoo, että taito- ja taideaineille ominaiset tiedon tuottamisen tavat tulee nähdä uudistuneessa lukiokoulutuksessa yhdenvertaisina nykyisin ylioppilastutkintoon sisältyvien oppiaineiden tiedon tuottamisen kanssa. On tärkeää, että jokaisella lukion opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi riippumatta siitä, missä lukiossa hän opiskelee. Valiokunta uudistaa aikaisemmassa mietinnössään (SiVM 2/2018 vp) esittämänsä kehotuksen, että opetus- ja kulttuuriministeriö ryhtyy selvittämään lukiodiplomijärjestelmän muuttamista kaikkia koulutuksen järjestäjiä velvoittavaksi. Opiskelijalle lukiodiplomi on hyvä tapa osoittaa omia vahvuuksiaan monipuolisesti. Valiokunta edellyttää, että lukiodiplomien kehittämistä jatketaan niiden aseman vahvistamiseksi ottaen huomioon myös niiden hyödyntämismahdollisuudet korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa, ja ehdottaa asiasta lausumaa. (Valiokunnan lausumaehdotus 3)