Yleistä

Kirjastolaitoksella on koulujen ohella ollut erittäin merkittävä rooli eri-ikäisten suomalaisten sivistäjänä ja lukutaidon kehittäjänä. Suomalaiset ovat olleet korostetusti lukukansa, ja koulujen ja kirjastojen työn tuloksena lukemisesta kasvanut sivistys on tavoittanut kaikki suomalaiset. Kirjaston tehtävät ja toiminnat ovat aikojen saatossa muuttuneet ja erityisesti viime vuosikymmenten aikana monimuotoistuneet. Sivistysvaliokunta pitää erittäin kannatettavana, että toimintaa ohjaavaa lainsäädäntöä nyt päivitetään vastaamaan tämän päivän ja erityisesti tulevien vuosikymmenten tarvetta.  

Hallituksen esityksessä ehdotettu uusi laki yleisistä kirjastoista on saanut laajasti kannatusta. Lakiesitys vahvistaa yleisten kirjastojen yhteiskunnallista merkitystä ja säilyttää kirjastojen aseman kuntien lakisääteisenä perus- ja lähipalveluna. Lausunnoissa on todettu, että kirjaston rooli tiedon äärelle opastajana on digitalisoituvassa yhteiskunnassamme erittäin tärkeä. 

Valiokunta korostaa, että yleisen kirjaston tulee jatkossakin olla kaikkien ja kaikenikäisten käytettävissä ja saavutettavissa varallisuudesta riippumatta. Erityisesti kaksikielisissä kunnissa ja saamelaisten kotiseutualueella on huolehdittava eri kieliryhmien tarpeista. Valiokunta esittää harkittavaksi, että ainakin yksi kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista sijoittuisi vahvasti kaksikieliselle alueelle. Kasvanut monikulttuurisuus maassamme asettaa myös uusia tarpeita ja mahdollisuuksia kirjastoille. 

Asiantuntijalausunnoissa on esitetty huoli yleisten kirjastojen mahdollisuudesta täyttää ehdotetusta laista ilmenevät velvoitteet ja suuren asiakaskunnan toiveet, kun valtio vähentää säästöpäätöksillä osuuttaan kuntien peruspalvelujen rahoituksesta. Sivistysvaliokunta pitää esitettyä huolta aiheellisena ja korostaa kirjastojen tärkeää merkitystä ilmaisena kunnallisena palveluna lähellä kuntalaisia. Palvelun taso määrittyy kunnissa tehtävillä päätöksillä. Valiokunta korostaa henkilöstön osaamiseen, tietoon ja taitoon liittyvää merkittävää osaamispääomaa. Osaava henkilöstö on jatkossakin yleisten kirjastojen toiminnan laadun keskeinen edellytys. 

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella sivistysvaliokunta pitää hallituksen esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvien lakiehdotusten hyväksymistä seuraavin huomautuksin ja muutosehdotuksin. 

Kirjastot ja maakuntauudistus

Valtakunnallista ja alueellista kehittämistehtävää toteuttavista kirjastoista ja näiden toimialueista on tarkoitus päättää myöhemmin asetuksella. Asiantuntijalausunnossa on esitetty huoli, että nykyisestä maakuntakirjastoverkosta mahdollisesti harveneva alueellisen kehittämistehtävän saaneiden yleisten kirjastojen verkosto muodostaa riskin kirjastotoiminnan kehittämiselle, kun eräät maakunnat voivat menettää oman alueensa asukkaiden palvelutarpeet tuntevan alueellisen kirjastokehittäjän. Nykyiset maakuntakirjastot toimivat useimmiten pitkälle menevän kirjastoyhteistyön koordinaattoreina. Näistä muodostuneet yhteisjärjestelmät ja vielä pidemmälle menevät seutukirjastot näyttäytyvät kuntalaisille kuin yhtenä kirjastolaitoksena. 

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että yleisiä kirjastoja maan eri osissa kehitetään yhdenvertaisesti. Valtakunnallisista kehittämistehtävistä päätettäessä tulee varmistaa, että uudella järjestelmällä tuetaan tasapuolisesti kaikkien yleisten kirjastojen mahdollisuuksia kehittää toimintaansa. Alueellisten kehittämistehtävien painopisteen tulee olla toimialueen yleisten kirjastojen toiminnan vahvistamisessa. Valiokunta pitää tärkeänä kehittämistoimien alueellista kattavuutta ja jo olemassa olevien hyvien yhteistyökäytäntöjen hyödyntämistä ja edelleen kehittämistä.  

Koulukirjastot

Asiantuntijalausunnossa on korostettu, että kunnan tehtävänä tulisi olla huolehtia siitä, että koulujen ja oppilaitosten kirjastotoiminta on riittävän hyvin järjestetty. Koulujen mahdollisuudet omien kirjasto- ja tietopalveluiden kehittämiseen ovat olleet viime vuosina vaatimattomat. Koulu- ja oppilaitoskirjastojen asema on lausuntojen mukaan lainsäädännön kannalta epäselvä. Osa opetuksen järjestäjistä huolehtii koulujen kirjastotoiminnasta erittäin hyvin, mutta vaarana on, että koulujen kirjastotoiminta eriytyy ja eriarvoistuu. Tilanteen selvittämiseksi tarvittaisiin tietoa koulukirjastojen määrästä ja tilasta. 

Sivistysvaliokunta korostaa koulukirjastojen merkitystä, kun halutaan innostaa lapsia ja nuoria kirjojen pariin. Valiokunta korostaa päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten yhteistyötä kirjastojen kanssa ja ehdottaa yksityiskohtaisista perusteluista tarkemmin ilmenevällä tavalla tätä yhteistyötä korostavan muutoksen tekemistä 1. lakiehdotuksen 11 §:ään. 

Kirjastojen e-aineistot

Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esiin, että elektronisessa muodossa olevaa ns. e-aineistoa koskevat tiukemmat tekijänoikeusrajoitukset kuin painettua aineistoa. Tämä rajaa niiden kirjastokäyttöä. Suomalaiset ovat lausunnonantajan arvion mukaan e-aineiston saatavuuden kannalta tällä hetkellä epätasa-arvoisessa asemassa sen mukaan, miten kunkin kunnan kirjasto on pystynyt hakkimaan e-aineistoja kokoelmiinsa. Painetun aineiston kokoelmien puutteet voidaan ratkaista kaukopalvelulla, mutta e-aineiston osalta tämä ei ole mahdollista. 

Valiokunnan saamassa selvityksessä on korostettu, että e-aineiston kirjastokäyttöön vaikuttavat paitsi aineistoon liittyvät tekijänoikeudet myös liiketoimintamallit, joilla e-kirjoja ja muita e-aineistoja tarjotaan yleisön saataville ja kirjastokäyttöön. Painettujen kirjojen myynnin liiketoimintamallit ovat vakiintuneita, mutta e-kirjojen ja muun e-aineiston liiketoimintamallit ovat kokonaisuutena vielä kehittymässä. Esimerkiksi äänitteiden osalta "e-lainaaminen" muistuttaa musiikin suoratoistopalvelua ja voi kilpailla sellaisen kanssa. Kaupalliseen musiikkipalveluun verrattuna kirjastojen varsin rajallinen aineistotarjonta luonnollisesti vähentää kilpailuvaikutuksia. 

Selvityksen mukaan e-kirjojen ja muun e-aineiston hankinta kirjastokäyttöön perustuu sopimuksiin. Suomessa on kustantajien ja kirjastosektorin välillä tehty runsaasti yhteistyötä Suomen olosuhteisiin soveltuvien sopimusmallien ja -järjestelyjen aikaansaamiseksi. Suomessa e-kirjojen kirjastokäytöstä on mahdollista sopia joko pysyvällä lisenssillä tai vuosilisenssillä. Sopimukset ovat kuntakohtaisia. Kaikkien aineistojen osalta ei molempia lisenssivaihtoehtoja välttämättä ole tarjolla. 

Opetus- ja kulttuuriministeriö voi saadun selvityksen mukaan osaltaan edesauttaa toimivien ja kohtuullisten sopimusten ja sopimusehtojen aikaansaamista esimerkiksi olemalla läsnä kirjastojen ja kustantajien välisissä keskusteluissa. 

Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että esim. opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää keskustelun kirjastojen e-aineistojen hankkimisesta ja aineiston mahdollisesta yhtä kuntaa laajemmasta käytöstä esimerkiksi kaukolainauksen tapaan. Kyse on perimmältään kansalaisten mahdollisuudesta yhtäläisellä ja tasa-arvoisella tavalla käyttää kirjastojen palveluja asuinkunnasta riippumatta. Keskusteluun tulee nostaa myös monikielisen kirjaston tarpeet. Tavoitteena tulisi olla, että yleisten kirjastojen kautta välitettävät ja käytettävät tieto-, kulttuuri- ja kulttuuriperintöaineistot olisivat kaikkien saatavilla yhdenvertaisesti formaatista riippumatta.