Yleistä
Useimmissa valtion viranomaisissa edellytetään nykyisin julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003, kielitaitolaki) perusteella suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää taitoa valtion henkilöstöltä, jolle on säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkinto. Suomen kielellä peruskoulun ja korkeakoulututkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaneiden on mahdollista osoittaa erinomainen suomen kielen taito suoraan opinnoillaan. Sen sijaan ruotsin kielellä tai ulkomailla opintonsa suorittaneet henkilöt joutuvat moniin valtionhallinnon virkoihin hakeutuessaan osoittamaan suomen kielen taitonsa erillisellä, maksullisella kokeella.
Joulukuussa 2021 valtioneuvoston hyväksymässä kansalliskielistrategiassa on todettu, että vaatimus erillisen kielitutkinnon suorittamisesta sekä tutkinnon vaativuus ja siitä tutkintoon osallistuvalle aiheutuvat kustannukset asettavat suomen- ja ruotsinkieliset eriarvoiseen asemaan. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa äidinkielenään ruotsia puhuvat eivät hakeudu julkishallinnon virkoihin. Erityisenä vaarana on pidetty sitä, että vaatimus kielitutkinnon suorittamisesta muodostuu esteeksi uran alussa olevien ruotsinkielisten nuorten henkilöiden hakeutumiselle valtionhallintoon. Vähentynyt ruotsin kielen käyttö ja heikentynyt ruotsin kielen taito julkisessa hallinnossa heikentävät ruotsinkielisten palveluiden saatavuutta.
Pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaan kielellisiä oikeuksia edistetään jatkamalla kansalliskielistrategiassa ja kielipoliittisessa ohjelmassa määriteltyjen toimenpiteiden toteuttamista. Nyt käsittelyssä oleva esitys perustuu hallitusohjelmakirjaukseen, jonka mukaan suomen ja ruotsin kielen taitoa osoittavat valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavat kielitutkinnot muutetaan maksuttomiksi.
Suomen tai ruotsin kielen erinomaista taitoa osoittavan valtionhallinnon kielitutkinnon suorittaminen maksaa nykyisin 514 euroa. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että erinomaista suomen tai ruotsin kielen taitoa osoittavan tutkinnon voi suorittaa maksutta kolmessa tapauksessa: 1) jos on suorittanut ylioppilastutkinnon tai vastaavan ulkomaisen tutkinnon, 2) jos on parhaillaan suorittamassa korkeakoulututkintoa tai 3) jos on aikaisemmin suorittanut korkeakoulututkinnon.
Esityksen tavoitteena on edistää suomen- ja ruotsinkielisten henkilöiden yhdenvertaisuutta valtion virkoihin hakeuduttaessa ja vähentää erityisesti ruotsinkielisten valtionhallintoon hakeutumisen esteitä. Edistämällä ruotsinkielisten ja ruotsiksi koulutuksensa saaneiden henkilöiden hakeutumista valtionhallinnon palvelukseen voidaan vahvistaa viranomaisten edellytyksiä toteuttaa kielellisiä oikeuksia mm. antamalla palvelua molemmilla kansalliskielillä.
Sivistysvaliokunta pitää esitystä tarpeellisena ja kannatettavana. Valiokunta ehdottaa hallituksen esitykseen sisältyvän lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana.
Kielitutkinnon maksuttomuus
Valtionhallinnon kielitutkintojen ylläpitämisestä ja kehittämisestä sekä toimeenpanon valvonnasta vastaava Opetushallitus on esittänyt lausunnossaan maksuttomuuden piiriin kuuluvien tahojen rajaamista ehdotettua suppeammin esimerkiksi vain korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Opetushallitus on esittänyt huolensa esityksen aiheuttamista kustannusvaikutuksista sekä siitä, kohdistuuko maksuton suoritusoikeus niille henkilöille, joiden tilannetta maksuttomuuden on tarkoitus parantaa.
Saadun selvityksen mukaan maksuttomuuden piiriin kuulumisen rajaukset on pyritty tekemään mahdollisimman yhdenvertaisesti siitä näkökulmasta, että suomeksi opiskelleet voivat osoittaa erinomaisen suomen kielen taidon vastaavan tasoisilla opinnoilla (koulusivistyskielen ja korkeakoulun kypsyysnäytteen yhdistelmällä tai ylioppilastutkintoon sisältyvillä tietyillä arvosanoilla äidinkielen kokeessa tai suomi toisena kielenä -kokeessa).
Erinomaisen suomen kielen taidon vaatimus koskee korostuneesti sellaisia valtionhallinnon tehtäviä, joihin edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa. Erinomaista kielitaitoa ei kuitenkaan edellytetä yksinomaan tällaisissa tehtävissä, vaan toisinaan erinomaista kielitaitoa edellytetään asetusten perusteella myös sellaiseen palvelussuhteeseen, johon ei ole säädetty kelpoisuusvaatimukseksi korkeakoulututkintoa. Tästä syystä valiokunta ei pidä perusteltuna rajata maksuttomuutta ainoastaan esimerkiksi korkeakoulututkinnon suorittaneisiin. Lisäksi maksuttomuuden rajaaminen mm. kansalaisuuden, kielen tai tutkinnon suoritusmaan perusteella olisi ongelmallista mm. perustuslaissa säädetyn yhdenvertaisuuden kannalta.
Ehdotetun 12 §:n 3 momentin mukaan maksuttoman kielitutkinnon ehdot täyttävä henkilö saa ilmoittautua tutkintoon maksutta kolme kertaa. Tällä rajauksella pyritään välttämään turhia ilmoittautumisia ja samalla turvaamaan se, että mahdollisimman moni kielitutkintosuoritusta tarvitseva saisi tutkintotilaisuuksista paikan. Kolme maksutonta ilmoittautumista mahdollistaa hylätyn kokeen uusimisen maksuttomasti kahdella myöhemmällä tutkintokerralla, mutta toisaalta myös estää toistuvia ilmoittautumisia kielitutkintoon ennen kuin oma kielitaito on riittävällä tasolla tutkinnon suorittamiseksi. Valiokunta pitää säännöstä tarkoituksenmukaisena.
Valtionhallinnon kielitutkintojen suullisen, kirjallisen ja ymmärtämisen taidon tutkinnot voidaan suorittaa joko yhdessä tai erikseen. Jos tutkinnot suoritetaan erikseen, voi maksuttomaan tutkintoon oikeutettu henkilö ilmoittautua maksutta kolmesti suullisen taidon osakokeeseen ja sen lisäksi kolmesti maksutta kirjallisen taidon osakokeeseen. Lain voimaantulon jälkeen henkilöllä on käytettävissään kolme maksutonta ilmoittautumiskertaa myös siinä tapauksessa, että hänellä on aiempia hylättyjä tutkintosuorituksia ennen lain voimaantuloa.
Taloudelliset vaikutukset
Hallituksen esityksen mukaan ehdotettavien muutosten arvioidaan vähentävän valtion maksutuloja vuosittain n. 35 000—50 000 euroa kokeiden suoritusmäärästä riippuen. Lisäksi ehdotettu maksuttomuus voi lisätä valtionhallinnon kielitutkinnon suorittajia heistä, jotka muutoin suorittaisivat yleisten kielitutkintojen ylimmän tason suomen tai ruotsin kielessä. Tästä on arvioitu voivan aiheutua perimättä jääviä tutkintomaksuja 54 000 euroa vuosittain. Lisäksi maksuttomuuden aiheuttamista muutoksista valtionhallinnon kielitutkintojen ilmoittautumisjärjestelmään arvioidaan aiheutuvan 116 000 euron kertaluonteiset kulut.
Ehdotetut muutokset eivät lisää valtiontalouden kustannuksia tai määrärahatarvetta. Vuosia 2025—2027 koskevaan tarkistettuun kehyspäätökseen sisältyy pysyvä 72 000 euron määrärahalisäys Opetushallituksen toimintamenoihin. Mahdolliset vuodelle 2024 aiheutuvat menot sekä tarkoitukseen vuodesta 2025 lähtien varatun summan ylittävä tarve rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan menokehyksen puitteissa.
Kuten hallituksen esityksessä todetaan, maksuttomuuden vaikutusta kielitutkintojen suoritusmääriin ei ole luotettavasti arvioitavissa käytettävissä olevilla tiedoilla, vaan vaikutuksia on tarkoitus seurata lakiehdotuksen tultua voimaan. Valtionhallinnon kielitutkintojen mahdollisesti kasvaviin suoritusmääriin on mahdollista reagoida esimerkiksi muuttamalla valtionhallinnon kielitutkintolautakuntien kokoonpanoa.
Uudistuksen täytäntöönpano
Valiokunta korostaa riittävän tiedottamisen ja ohjauksen merkitystä, jotta uudistuksen täytäntöönpanon sujuvuus voidaan varmistaa. Sivistysvaliokunta pitää myös tärkeänä, että hallituksen esityksen tavoitteiden toteutumista sekä ehdotettujen muutosten vaikutuksia Opetushallitukseen, kielitutkintolautakuntiin ja suoritettuihin valtionhallinnon kielitutkintoihin seurataan ja arvioidaan tarkasti muutosten tultua voimaan.
Sivistysvaliokunta pitää myönteisenä, että hallituskaudella on myös tarkoitus selvittää mahdollisuudet tarjota valtionhallinnon henkilöstöltä vaadittavat kielitutkinnot osana korkeakoulututkintoa. Valiokunta katsoo, että jatkossa on myös tarpeen tarkastella valtionhallinnon kielitutkintojen toimeenpanoa koskevan sääntelyn mahdollisia uudistamistarpeita ja selvittää mm. automatisoinnin hyödyntämismahdollisuuksia kielitutkintojen arvioinneissa.