Hallitus esittää perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon seitsemän päivän hoitotakuun hylkäämistä ja pitäytymistä kahden viikon määräajassa. Hallituksen esityksen tavoitteena on tasapainottaa valtiontaloutta, eli tehdä säästöjä sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista perusteluna hyvinvointialueiden pula terveydenhuollon henkilöstöstä. Esityksen mukaan kustannuspaine hyvinvointialueilla pienenisi vuonna 2024 noin 6 milj. euroa, 31 milj. euroa vuonna 2025 ja vuodesta 2026 lukien noin 33 milj. euroa verrattuna siihen, että voimaan tulisi 7 vuorokauden hoitoon pääsyn enimmäisaika. Lakisääteisestä 7 vuorokauden hoitotakuusta luopuminen tarkoittaa, että hyvinvointialueilta poistuu eräs muutoksen ajuri nopean hoitoon pääsyn varmistamiseen.  

Viime hallituskaudella säädetty perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon hoitotakuun tiukennus kolmesta kuukaudesta portaittain 14 päivään ja myöhemmin 7 päivään toteuttaa yhtä sote-uudistuksen perustavoitteista: vahvistetaan perustason palvelua, jolloin voidaan ajoissa ja ennalta ehkäisten hoitaa ihmisten sairauksia ja terveysongelmia. Hoitotakuun tarkoituksena on parantaa palvelujen saatavuutta; ehkäistä ongelmien kasautumista, vaikeutumista ja pitkittymistä; vähentää erityistason palvelujen tarvetta ja näin hillitä potilaalle sekä yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia; kaventaa väestöryhmien välisiä sekä alueellisia hyvinvointi- ja terveyseroja; parantaa yhdenvertaisuutta palvelujen saatavuudessa. Hoidon saatavuuden parantuminen korostuu niiden asiakasryhmien kohdalla, joiden pääasiallinen tai ainoa hoitopaikka on julkinen perusterveydenhuolto. Nyt hallitus luopuu näiden tavoitteiden priorisoinnista valtiontalouden säästöjen vuoksi. Emme kannata hallituksen heikennystä perustason terveydenhuollon hoitotakuuseen, vaan esitämme esityksen hylkäämistä, jolloin seitsemän vuorokauden hoitotakuu tulee voimaan eduskunnan aiemman päätöksen mukaisesti 1.11.2024. 

Hallituksen esityksessä vertaillaan vaikutuksia seitsemän päivän ja 14 päivän hoitotakuun välillä. Tiukempi hoitotakuu hillitsee kysyntää muissa palveluissa, jolloin myös niiden kustannukset vähenisivät. Perusterveydenhuollon parempi saatavuus vähentää painetta raskaampiin erityispalveluihin, päivystykseen ja erikoissairaanhoitoon. Verrattuna 7 päivän hoitotakuuseen kustannukset ja kysyntä tulevat hallituksen esityksen myötä kasvamaan mm. perusterveydenhuollon vuodeosastohoidossa, perusterveydenhuollon yhteispäivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa. Kaiken kaikkiaan hyvinvointialueiden erikoissairaanhoidon kustannuspaine kasvaisi noin 12 miljoonaa euroa vuodesta 2025 lukien. 

Yhtenä merkittävänä syynä viime vuosien yhteispäivystysten ruuhkautumisessa ovat olleet perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn ongelmat ja viiveet. Asiakkaat joutuvat hakeutumaan yhteispäivystyksiin silloinkin, kun päivystyksellistä hoidon tarvetta ei ole tai tarve ei ole lääketieteellinen. Tällöin potilas hyötyisi eniten virka-aikaisesta perusterveydenhuollosta, jossa voidaan varmistaa kokonaisvaltainen ja tarvittaessa moniammatillinen arvio ja hoito. Hallituksen esityksen mukaan hoitotakuun jättäminen 14 vuorokauteen tarkoittaa 10 prosentin vähenemistä yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon käynneissä verrattuna aiemmin 7 vuorokauden määräajalla arvioituun 15 prosenttiin.  

Suomessa terveyden sosioekonominen epätasa-arvo on merkittävää. Sosioekonominen asema on ollut vahvasti yhteydessä terveyspalvelujen käyttöön ja niistä saatuun hyötyyn. On potilasryhmiä, joiden pääasiallinen ja suurelle osalle ainoa hoitopaikka on julkinen perusterveydenhuolto. Heitä ovat muun muassa iäkkäät, työttömät ja kuntoutustuella tai eläkkeellä olevat esimerkiksi mielenterveys- ja päihdepotilaat. Leikkaukset julkisesta perusterveydenhuollosta lisäävät terveyden eriarvoisuutta. Hallituksen esityksen mukaan hoitoon pääsyn enimmäisajan jääminen 14 vuorokauteen hankaloittaa joidenkin potilaiden tilannetta. Nopeampi hoitoon pääsy vaikuttaa erityisesti paljon palveluja tarvitseviin asiakkaisiin parantamalla hoidon saantia ja vaikuttavuutta sekä vähentämällä sairaudesta tai vammasta aiheutuneita tuen tarpeita ja siten myös niihin vastaavien sosiaalihuollon palvelujen kysyntää. 

Mielenterveys- ja päihdehäiriöissä oikea-aikainen hoitoon pääsy on tärkeää. Hoidon viivästyminen johtaa nopeastikin oireilun vaikeutumiseen ja toimintakyvyn heikkenemiseen. Hallituksen esityksen mukaan mielenterveyteen liittyvä oireilu on kasvanut selvästi viime vuosina. Esimerkiksi opiskelijoiden YTHS:ssä on mielenterveyspalveluiden kysynnässä havaittu noin 30 %:n pysyvä kasvu koronavuosiin verraten. Koska mielenterveys- ja päihdeongelma itsessään vaikeuttaa hoitoon hakeutumista, on tärkeää, että palveluun pääsee ilman viiveitä ja kynnyksiä. Korostamme sitä, että mielenterveys sisältyy hoitotakuuseen, eli palvelun piiriin tulee päästä seitsemän vuorokauden sisällä. Mielenterveyden palveluita pitää edelleen vahvistaa ja olemme esittäneet mielenterveystakuuta, jolla koko maahan luodaan Terapiat etulinjaan -toimintamallin mukainen hoitoonpääsy mielenterveyspalveluissa. Nopeuttamalla hoitoon pääsyä voidaan merkittävästi ehkäistä sairauksien kroonistumista ja pitkäaikaishaittoja, kuten työkyvyttömyyden kehittymistä. Työkyvyttömyyden ehkäiseminen on tärkeää myös työllisyyden vahvistamisen näkökulmasta. Myös työttömien terveystarkastuksiin on satsattava ja otettava toimivat parhaat mallit käyttöön koko maassa niin, että terveystarkastukset myös johtavat hoitotakuun puitteissa tarpeenmukaisten palveluiden saamiseen ja uudelleen työllistymiseen, mikäli terveydelliset ongelmat ovat estäneet työllistymisen.  

Hallituksen esityksessä ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on nostettu esiin myös riski EU-avustusten takaisinperinnästä. Suomen kestävän kasvun ohjelman pilarin 4 investoinnin 1 sitova tavoite on, että vuoden 2025 lopussa 80 prosenttia kiireettömän hoidon käynneistä perusterveydenhuollossa toteutuu 7 vuorokauden sisällä. Heinäkuussa 2023 tämä toteutui 79-prosenttisesti. Ohjelma rahoitetaan pääosin EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä ja alueille on myönnetty yhteensä 169 miljoonaa euroa. Jos tavoitetta ei saavuteta, uhkana on, että Suomi joutuu maksamaan saatuja EU-avustuksia takaisin. Takaisinperintä suoritettaisiin hyvinvointialuetasoisesti suhteessa tavoitteen toteutumiseen.  

Edellä on jo arvioitu hallituksen esityksen vaikutuksia kustannuksiin: jo välittömästi on laskettavissa lisäkuluja esim. erikoissairaanhoidon ja vuodeosastohoidon puolella. Pidemmällä aikavälillä kustannukset voivat olla korkeammat, kun perustason palvelu pysyy — vastoin soteuudistuksen tavoitteita — heikkona ja esimerkiksi paljon palveluita tarvitsevien ihmisten hoitoonpääsy pitkittyy. On myös huomattava, että hallitus on kuitenkin valmis panostamaan yksityiseen terveydenhuoltoon satsaamalla ensi vuonna 65 miljoonaa euroa Kela-korvausten nostoon, jolloin asiakkaalle korvataan esim. lääkärikäynnistä 30 euroa. Koko hallituskauden aikana Kela-korvauksiin on tarkoitus sijoittaa puoli miljardia. Pidämme hallituksen valintaa ideologisena. Samaan aikaan säästetään julkiselta puolelta ja terveysbisnestä edistetään mallilla, joka ei ole kustannustehokas eikä järkevä myöskään huomioiden julkisen sote-sektorin työvoimapula. Olemme esittäneet, että hallituksen 500 milj. euron lisäresurssit ohjataan hyvinvointialueille perustason palvelun ja hoitoon pääsyn parantamiseksi hyödyntäen järkevästi ja kustannustehokkaasti markkinoita apuna.  

Pidämme tärkeänä kehittää myös hoidon jatkuvuutta. Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hoidon jatkuvuus on heikentynyt. Hoitoon pääsy ja hoidetuksi tuleminen, henkilökohtainen hoitosuhde potilaan ja lääkärin välillä, mahdollisesti omahoitajan ja moniammatillisen tiimin tuella, mahdollistaisi paremman hoidon vaikuttavuuden sekä kokonaiskustannusten paremman hallinnan. Valiokuntakuulemisessa esitettiin myös huoli siitä, että esimerkiksi henkilöstövuokrauksen runsas käyttö paitsi aiheuttaa huomattavia kustannuksia, heikentää myös hoidon jatkuvuutta. Hallituksen esityksen mukaan perusterveydenhuollon vahvistaminen ja parempi hoidon saatavuus mahdollistaisivat myös henkilökohtaisen hoitosuhteen jatkuvuuden parantamisen, mikä puolestaan on kokeneiden lääkäreiden ja yleislääketieteen erikoislääkärien kohdalla erittäin vahva vetovoimatekijä. Pidämme tätä tärkeänä ja esitämme, että henkilöstövuokraukseen tehdään tiukemmat pelisäännöt.  

Hallituksen esitystä perustellaan hoitotakuun toimeenpanoon liittyvällä huolella henkilöstön saatavuudesta. Kuitenkin hallitus esityksellään heikentää perusterveydenhuollon vetovoimaa ja toisaalta satsaukset yksityiseen terveyspalveluun lisäävät yksityisen palvelutuotannon houkuttelevuutta työpaikkana. Hyvinvointialueen on myös mahdollista toteuttaa hoitotakuuta tarvittaessa myös ostopalveluiden avulla.  

Lopuksi korostamme eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lausunnon mukaisesti, että "julkisen vallan velvollisuus edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista edellyttää, että terveydenhuoltojärjestelmän kehittämistä jatketaan määrätietoisesti sen toteuttamiseksi, että lääketieteellisesti tarpeelliseksi todetun perusterveydenhuollon kiireettömän sairaanhoidon ensimmäinen yleislääketieteen alaan kuuluva hoitotapahtuma voitaisiin järjestää viipymättä arvioinnin jälkeen". 

Keskustan sosiaali- ja terveysvaliokuntaryhmän mielestä jokaisella ihmisellä on oikeus välttämättömään huolenpitoon sekä riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka mahdollistavat turvallisen, arvokkaan ja mielekkään elämän alusta sen viimeisiin hetkiin asti. Tämän perusoikeuden toteutumisesta vastaa viime kädessä kulloinenkin istuva hallitus. 

Hallitus esittää, että viime vaalikauden puolella säädetty ja 1.11.2024 voimaan tuleva lakimuutos kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisajan kiristäminen neljästätoista päivästä seitsemään päivään ei astuisi voimaan, vaan enimmäisajaksi säädettäisiin myös 1.11.2024 jälkeen 14 vuorokautta. 

Kiireettömään hoitoon pääsyn määräajan tiukkeneminen ilman riittäviä voimavaroja ja henkilöstöä jäisi joko tyhjiksi lupauksiksi tai nakertaisi voimavaroja muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisestä. Lainsäädännössä ei tule asettaa velvoittavia määräaikoja, joiden saavuttaminen on epärealistista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle annetuissa lausunnoissa on myös arvioitu, että nopea hoitoon pääsy voi lisätä ylidiagnostiikkaa ja tarpeettomia tutkimuksia ja moni koetuista terveysongelmista väistyy itsestään muutaman päivän sisällä. Keskustan valiokuntaryhmä huomauttaa, että 14 vuorokauden enimmäisajan ei ole kuitenkaan tarkoitus olla samalla hoitoon pääsyn määräaika. Jokaisen hoitoa tarvitsevan ihmisen hoito tulee järjestää ensimmäisen yhteydenoton jälkeen tehdyn hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen oikea-aikaisesti, tarvittaessa nopeammin kuin 14 vuorokaudessa. 

Väestön ikääntymisen seurauksena palvelutarpeet kasvavat laajasti eri palveluissa. Useat lausunnonantajat ovat todenneet, että henkilöstön saatavuudessa on tällä hetkellä ongelmia. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden eläköityminen on lisännyt työvoimapulaa. Pidämme siksi perusteltuna hallituksen esitystä kiireettömään hoitoon pääsyn määräajan säilyttämistä 14 vuorokaudessa myös 1.11.2024 jälkeen sekä hyvinvointialueilla, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollossa. Esitetty lakimuutos helpottaa palveluiden järjestämistä hyvinvointialueilla ja antaa niille kuitenkin edellytykset tarkastella ja kehittää palveluketjua ja uudistaa palveluiden tuotantotapoja. Pidämme välttämättömänä, että sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitetään edelleen myös eri ammattiryhmien välistä työnjakoa ja hyödynnetään nykyistä tehokkaammin eri ammattiryhmien suoravastaanottoja, jotta mahdollisimman moni ihminen saa apua oikea-aikaisesti. 

Keskustan valiokuntaryhmä on huolissaan siitä, että kokoomuksen ja perussuomalaisten johtama hallitus on ottanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut säästökohteekseen tilanteessa, missä hyvinvointialueet kamppailevat useista ennakoimattomista muutoskustannuksista aiheutuneiden suurien alijäämien kanssa. Jopa noin kolmannes hallituksen hallitusohjelmassa päättämistä menoleikkauksista on kohdistumassa hyvinvointialueiden rahoitukseen eli ihmisten tarvitsemiin välttämättömiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi hallitus kaavailee siirtävänsä sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien hyvinvointialueiden ohjauksen sosiaali- ja terveysministeriöltä valtiovarainministeriölle. Tämä alleviivaa hallituksen tahtoa tehdä sosiaali- ja terveyspalveluista korotetusti rahoituskysymyksen. 

Emme voi tämän vuoksi välttyä ajatukselta, että kiireettömään hoitoon pääsyn määräajan pidentämisen keskeisenä vaikuttimena on ollut tälle hallitukselle ominaisesti leikata valtion rahoituksesta hyvinvointialueille. Hallitus esittää, että hyvinvointialueiden rahoitusta vähennettäisiin ehdotettua hoitotakuun määräajan pidentämisen ansiosta vastaavasti vuosina 2024—2027. Rahoituksen vähennys olisi 5 milj. euroa vuonna 2024 ja 30 milj. euroa vuosittain vuodesta 2025 lähtien. 

Pidämme esitettyä määrärahavähennystä toteutuessaan lyhytnäköisenä ja jopa vastuuttomana, koska asiakasmaksujen lisäksi hyvinvointialueiden järjestämisvastuulla olevien sote-palveluiden rahoitus tulee kokonaan valtiolta. Hallitus tulee leikkaamaan hyvinvointialueiden rahoitusta kuluvan vaalikauden aikana jopa 1 400 milj. eurolla eli noin 27 000 sote-työntekijän vuotuisten palkkamenojen verran ilman, että vähennys perustuisi tehtävien ja velvoitteiden vähenemiseen. Ennakoimattomista muutoskustannuksista johtuvien alijäämien kanssa parhaillaan painivilta hyvinvointialueilta ei olisi varaa leikata ilman, että ihmisten tarvitsemat sote-palvelut heikkenevät. 

Lokakuussa käydyn sote-välikysymyskeskustelun jälkeen kannamme myös huolta siitä, että hallitus ei vaikuta olevan tekemässä läheskään riittävästi vastatakseen vallitsevaan sote-työntekijäpulaan. Esimerkiksi hallitusohjelmaan kirjatut aikuiskoulutustuen lakkautus sekä työperäisen maahanmuuton kiristäminen tulevat syventämään henkilöstön saatavuusongelmia.