Sosiaalityön maksullista erikoistumiskoulutusta on järjestetty yliopistojen yhteistyönä, ja siihen on osallistunut vuosittain 20—30 sosiaalihuollon ammattihenkilöä, joilla on työkokemusta sosiaalityön tehtävistä. Kunnat ja muut erikoistuvien opiskelijoiden työnantajat osallistuvat vaihtelevasti kustannuksiin, mikä on osalle opiskelijoista muodostanut esteen koulutukseen osallistumiselle. Hallituksen esityksen mukaan erikoistumiskoulutuksesta maksetaan yliopistoille korvausta koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Korvauksen suuruudesta, maksamisen perusteista ja muista korvauksen hakemiseen ja maksamiseen liittyvistä menettelyistä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella. Valiokunta pitää sosiaali- ja terveydenhuollon integraation kannalta tärkeänä, että nykyisin terveydenhuoltoa koskeva valtion korvausmenettely laajennetaan esitetyllä tavalla myös sosiaalihuollon erikoistumiskoulutukseen. Valiokunta puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. 

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen liittyvän järjestämislakiehdotuksen 38 §:n mukaan valtion varoista voidaan korvata kustannuksia, jotka aiheutuvat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden yliopistotasoisesta koulutuksesta ja siihen liittyvästä käytännön harjoittelusta (HE 15/2017 vp). Lakiehdotuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2021. Nyt käsiteltävässä sosiaalihuoltolain huhtikuussa 2019 voimaan tulevassa muutoksessa ei ehdoteta korvausmahdollisuutta sosiaalihuollon ammattihenkilöiden peruskoulutukseen kuuluvasta käytännön harjoittelusta. Valiokunta pitää välttämättömänä, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon koulutuskorvauksia kehitetään jatkossa yhdenvertaisesti. Valiokunta pitää myös henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaamisen kannalta tärkeänä, että maksujen periaatteet, laajuus, kohdentuminen ja maksuihin liittyvät käytännöt ovat ennakoitavia eivätkä muodostu alalle hakeutumisen tai osaamisen kehittämisen esteeksi. (Valiokunnan lausumaehdotus)