Lähtökohdat
Talousvaliokunta puoltaa esityksessä tarkoitetun sopimuksen ja selityksen sekä lakiehdotusten hyväksymistä muuttamattomina.
Esityksen tavoitteena on, että Suomi sitoutuu yhdistetystä patenttituomioistuimesta tehtyyn sopimukseen ja on näin mukana uudessa eurooppalaisessa patenttijärjestelmässä. Sopimuksen voimaantulon myötä vaikutukseltaan yhtenäisiä eurooppapatentteja (jäljempänä yhtenäispatentit) koskeva sääntelyyhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 1257/2012 ja yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavan tiiviimmän yhteistyön täytäntöönpanoon sovellettavista käännösjärjestelyistä annettu neuvoston asetus (EU) 1260/2012 tulisi voimaan myös Suomessa ja yhtenäispatentteja (siirtymäajan jälkeen myös eurooppapatentteja) koskevat riita-asiat käsiteltäisiin sopimuksen mukaisessa patenttituomioistuimessa. Tullakseen voimaan vähintään kolmentoista EU-jäsenmaanml. Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta täytyy ratifioida sopimus. Eduskunnan hyväksyessä esityksen mukaisen selityksen sopimuksen tiettyjä määräyksiä voidaan ryhtyä soveltamaan jo ennen sopimuksen kansainvälistä voimaanastumistaSopimuksen on allekirjoittanut 25 jäsenmaata, ja tähän mennessä se on ratifioitu kahdeksassa jäsenmaassa.. Sopimuksen hyväksymisen ohella esitys sisältää lakiehdotukset aineelliseen lainsäädäntöön tehtäviksi muutoksiksi.
Uuden patenttijärjestelmän tavoitteena on helpottaa patentointia, alentaa kustannuksia ja lisätä oikeusvarmuutta. Yhtenäispatenttijärjestelmässä patentinhakija voi yhdellä hakemuksella, nykyistä vähäisemmillä käännösvelvoitteilla ja yhdellä patenttimaksulla saada patenttisuojan keksinnölleen kaikissa järjestelmän ratifioineissa maissa. Keskitetty tuomioistuinmenettely poistaa tarpeen ajaa erilliskanteita eri jäsenmaissa. Uusi järjestelmä on myös omiaan yhtenäistämään patenttisääntelyn tulkintaa.
Talousvaliokunta toteaa, että sopimus ja siihen liittyvät asetukset saattavat päätökseen jo 2000-luvun alussa alkaneen prosessin, jota valiokunta on seurannut ja kommentoinut valmistelutyön eri vaiheissamm. TaVL:t 16/2000 vp, 9/2006 vp, 8/2007 vp, 25/2008 vp, 14 ja 38/2009 vp, 15/2010 vp ja 47/2012 vp. Yhtenäispatenttijärjestelmä avaa suomalaisille yrityksille uuden kattavan vaihtoehdon turvata innovaatioitaan EU-alueella. Mitä laajempi suojantarve yrityksellä on, sen kannattavampaa sen on käyttää yhtenäispatenttia. Valiokunta pitää tärkeänä, että kansainvälistyville suomalaisille yrityksille tarjotaan esityksessä ehdotetulla tavalla kilpailijamaita vastaavat instrumentit innovaatioiden suojaamiseksi. Liittymällä järjestelmään heti sen voimaantulovaiheessa Suomi varmistaa parhaiten mahdollisuudet olla kehittämässä järjestelmää suomalaisia toimijoita parhaiten hyödyttäväksi.
Kaikki talousvaliokunnan kuulemat asiantuntijat ovat puoltaneet esityksen hyväksymistä, ja samaan lopputulokseen on päätynyt myös lakivaliokunta antamassaan lausunnossa (LaVL 7/2015 vp). Perustuslakivaliokunnallakaan ei ole ollut huomautettavaa esityksen osalta (PeVL 8/2015 vp). Talousvaliokunta yhtyy näihin näkemyksiin ja pitää esitystä hyvin valmisteltuna ja perusteltuna.
Tuomioistuinmenettely
Hyväksyttäväksi ehdotetulla sopimuksella luodaan uusi kansainvälinen patenttiriitoja käsittelevä tuomioistuin. Se muodostuu ensimmäisen asteen tuomioistuimesta, muutoksenhakutuomioistuimesta ja kirjaamosta. Ensimmäinen aste jakaantuu keskusjaostoon sekä paikallis- ja aluejaostoihin. Sopimusjäsenvaltio voi halutessaan perustaa ensimmäisen asteen paikallisjaoston tai yhdessä muiden sopimusjäsenvaltioiden kanssa aluejaoston. Tämänkaltainen päätös on myöhemmin tarvittaessa muutettavissa. Muutoksenhaku keskitetään Luxemburgiin perustettavaan muutoksenhakutuomioistuimeen.
Talousvaliokunta pitää oikeusturvan ja oikeuden saatavuuden kannalta tärkeänä, että Suomeen saataisiin hallituksen esityksessä perustettavaksi puollettu yhdistetyn patenttituomioistuimen paikallisjaosto. Tämänhetkisen arvion perusteella tämä vaihtoehto turvaisi erityisesti suomalaisten pk-yritysten tarpeet parhaimmalla tavalla. Näin voidaan varmistaa, että sopimuksen 33 artiklassa tarkoitetuissa tilanteissa oikeutta voidaan käydä Suomessa ja oikeudenkäyntikielenä voi olla suomi. Kansallinen paikallisjaosto tukisi myös osaltaan patenttiosaamisen säilymistä Suomessa. Paikallisjaoston perustamista koskeva hallituksen esitys on tarkoitus tuoda erikseen eduskunnan hyväksyttäväksi.
Sopimuksen mukaiset tuomioistuinmenettelyt poikkeavat osin Suomen kansallisista menettelytavoista. Saadun selvityksen mukaan ehdotetut menettelyt täyttävät kuitenkin perustuslain 21 §:n vaatimukset oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeista. Merkittävä muutos kansalliseen oikeudenkäyntimenettelyyn verrattuna on oikeudenkäyntikuluille asetettava korvauskatto, jonka tavoitteena on auttaa osapuolia ennakoimaan, ja myös hillitsemään, riita-asian kokonaiskustannuksia. Korvauskatto on tarkoitus suhteuttaa riita-asian taloudellisen arvon mukaan. Riita-asian voittanut osapuolikin voi näin ollen joutua maksamaan osan kuluistaan. Lakivaliokunnan tapaan talousvaliokunta pitää järjestelyn käyttöönottoa hyväksyttävänä. Järjestelmää näiltä osin vielä valmisteltaessa on keskeistä varmistaa, että oikeuden tasapuolinen saatavuus voidaan turvata erikokoisille yrityksille.
Kustannukset
Järjestelmässä mukanaolosta, yhtenäispatentin hyödyntämisestä ja mahdollisesta tuomioistuinmenettelystä koituvat kulut (hakemus-, uudistamis- ja tuomioistuinmaksut) ovat vielä osin sopimatta. Tämänhetkisen arvion mukaan yhtenäispatentin vuosimaksu tulee nykyisiin patenttimaksuihin verrattuna nostamaan maksun progressiota patentin voimassaoloajan loppupuolella. Toisaalta muiden maksujen (mm. käännöskustannukset) on arvioitu laskevan nykyiseen verrattuna.
Tuomioistuinmaksuja ei ole vielä päätetty, mutta tarkoituksena on, että niiden avulla katetaan tuomioistuinjärjestelmästä koituvat kulut. Esillä olleiden vaihtoehtojen perusteella voi olettaa maksujen olevan merkittävästi Suomen kansallisia tuomioistuinmaksuja korkeammat. Toisaalta keskitetty tuomioistuinjärjestelmä poistaa tarpeen ajaa rinnakkaisia kanteita eri maissa, sillä annettu ratkaisu sitoo kaikkia sopimukseen liittyneitä maita. Lisäksi on otettava huomioon, että tuomioistuinmaksut muodostavat vain murto-osan patenttioikeudenkäyntikuluista. Merkittävin kustannuserä syntyy asianajokuluista.
Osallistuessaan uuteen patenttijärjestelmään heti sen käynnistyessä Suomi voi olla vaikuttamassa mm. maksutasoihin niin, että myös pk-yrityksille kyetään takaamaan realistiset mahdollisuudet puolustaa oikeuksiaan riitaoikeudenkäynneissä. Saadun selvityksen mukaan Tekesissä on valmisteilla pk-yritysten innovaatiotoiminnan rahoitushanke, jonka puitteissa rahoitusta voidaan myöntää pk-yritysten immateriaalioikeuksien suojaamiseen ja puolustamiseen sekä erilaisten innovaatiotoiminnan neuvonta- ja tukipalvelujen hankkimiseen. Talousvaliokunta pitää tämänkaltaisia hankkeita tärkeinä erityisesti uuden järjestelmän käynnistymisen alkuvuosina.
Hallituksen esityksessä samoin kuin lakivaliokunnan lausunnossa on perustellusti kiinnitetty huomiota siihen, että erityisesti siirtymävaiheen aikana oikeusministeriön hallinnonalan kulut tulevat nousemaan tuomioistuinjärjestelmän perustamiskulujen vuoksi.
Patentti- ja rekisterihallitus
Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) myöntää jatkossakin kansallisia patentteja ja toimii WIPOn alaisen kansainvälisen patenttiyhteistyösopimuksenPatent Cooperation Treaty; PCT mukaisena tutkivana viranomaisena. Viimeisen noin kymmenen vuoden kehityksessä on nähtävissä, että erityisesti kansallisten patenttihakemusten määrä on laskussa ja PRH:sta myönnettyjen patenttien kokonaismäärä vastaa enää noin yhtä kolmasosaa 2000-luvun alkupuolen huippuvuosiin verrattuna. PRH:n toiminta hakee näin osin uutta suuntaa.
Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että PRH:n toiminnan jatkuvuus turvataan. Erityisesti pk-yritysten kannalta on välttämätöntä, että kansallisen patentin saaminen kohtuulliseen hintaan on edelleen mahdollista. Samoin on tarvetta saada asiantuntevaa apua ja opastusta omalla äidinkielellä. Asiantuntijakuulemisessa on tuotu esille, että PRH:n osalta on tärkeää kartoittaa uusia toimintamalleja kansallisten virastojen ja Euroopan patenttiviraston yhteistyön tiivistämiseksi. Samoin on aiheellista pyrkiä vahvistamaan PRH:n asemaa vastaanottavana ja tutkimukseen osallistuvana Euroopan patenttiviraston viranomaisena myös EU:n ulkopuolisia hakijoita ajatellen. Valiokunta yhtyy näihin näkemyksiin.
Patentoinnista saatavien tulojen ollessa laskussa on selvitettävä, miten PRH:n toiminnan rahoitus turvataan pidemmällä aikavälillä. Ylimenovaiheessa on tarvetta budjettirahoitukselle. Tähän liittyen vuoden 2016 talousarvioesityksessä on sisällytetty 1,3 miljoonan euron lisämääräraha PRH:n toimintamenomomentille (32.40.03). Toiminnan rahoitukseen tullaan saamaan jonkin verran tukea myös yhtenäispatenttijärjestelmästä, sillä vielä määrittelemätön osa yhtenäispatentin vuosimaksuista jaetaan kansallisille patenttivirastoille.
Osaaminen
Uudistus lisää yritysten valinnanvapautta patenttisuojan laajuutta suunniteltaessa. Yrityksen kulloisiakin tarpeita vastaavan patenttistrategian laatiminen edellyttää vaihtoehtojen kasvaessa aiempaa parempaa osaamispohjaa. Patenttisuojan laajetessa ja suomalaisia toimijoita sitovien patenttien määrän kasvaessa yrityksiltä edellytetään myös nykyistä laajempaa ja aktiivisempaa voimassa olevien patenttien seurantaa, jotta yritykset havaitsevat niiden omiin patentteihin mahdollisesti kohdistuvat loukkaukset ja toisaalta välttyvät loukkaamasta toisten patentteja.
Lakivaliokunta sekä useat asiantuntijat ovat painottaneet kansallisen patenttiosaamisen säilymisen ja kehittämisen merkitystä. Talousvaliokunta yhtyy näihin huomioihin ja tähdentää, että Suomessa on systemaattisesti panostettava IPR-osaamista edistäviin toimiin. On esimerkiksi pyrittävä nostamaan niiden suomalaisten patenttiasiamiesten määrää, jotka suorittavat vuosittain Euroopan patenttiviraston (EPO) myöntämän eurooppapatenttiasiamiestutkinnon (European qualifying examination; EQE). Edellä mainittu Tekesin käynnistymässä oleva hanke tukee myös osaltaan patenttiosaamisen kehittämistä. Olennaista myös on, että suomalaiset yritykset, niin pienet kuin suuretkin, mieltävät immateriaalioikeuksien suojan keskeisen merkityksen yritystoiminnalle ja kansainvälistymiselle. Erilainen koulutus- ja opastustyö edellyttää sekä viranomaisten että eri sidosryhmien tiivistä yhteistyötä.