Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi osakeyhtiölakia, asunto-osakeyhtiölakia, osuuskuntalakia ja yhdistyslakia niin, että sallitaan kokonaan etänä, ilman kokouspaikkaa pidettävät yhtiökokoukset, osuuskunnan ja edustajiston kokoukset sekä yhdistyksen ja valtuutettujen kokoukset. Samoin ehdotetaan nimenomaista hybridikokouksia sekä muuta etäosallistumista koskevaa sääntelyä. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan vakuutusyhtiöiden osalta tarvittava sääntelyehdotus on valmisteilla ja annettaneen eduskunnalle lähiaikoina. 

Sääntelyn taustalla ovat sekä tavoitteet digitalisaation edistämisestä että koronaviruspandemian aikana sovelletusta väliaikaisesta lainsäädännöstä saadut kokemukset. Etäkokouksista saadut kokemukset ovat olleet pääosaltaan myönteisiä, eikä väliaikaisen lainsäädännön ole arvioitu johtaneen merkittäviin ongelmiin osakkeenomistajien ja jäsenten kokousosallistumisen suhteen. Käytännössä osassa yhteisöjä kokousosallistuminen ja aktiivisuus on jopa lisääntynyt vuoteen 2019 verrattuna. 

Talousvaliokunta pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja puoltaa ehdotettua sääntelyä vähäisin muutoksin. 

Esitykseen sisältyvät ehdotukset edistävät etäosallistumismahdollisuuksia tavoilla, joista osa on riippuvaisia asiaa koskevista määräyksistä yhtiöjärjestyksessä tai yhdistyksen säännöissä ja osa on käytettävissä suoraan lain nojalla hallituksen päätöksin. Ehdotus antaa yhtiökokoukselle ja osuuskunnan ja yhdistyksen kokoukselle mahdollisuuden päättää etä- tai hybridikokouksen sisältävästä yhtiöjärjestyksen muutoksesta. Lisäksi asunto-osakeyhtiöissä, joissa on vähintään 30 osakehuoneistoa, kymmenesosan yhtiön osakkeista omistavat voivat vaatia hybridikokouksen järjestämistä perinteisen yhtiökokouksen sijaan. Toisaalta ehdotus antaa myös yhteisöjen hallituksille varsin laajan toimivallan päättää siitä, miten yhtiökokous tai yhdistyksen kokous järjestetään. Lähtökohtaa voidaan pitää perusteltuna, koska sääntelyn kohteena olevat tilanteet ovat hyvin erityyppisiä. Yhtiöiden hallituksilla on lähtökohtaisesti tietämys tarkoituksenmukaisesta tavasta järjestää yhtiökokous: tähän vaikuttavat yhtiökokoustarpeet, osakkeenomistajien määrä, osakeomistuksen rakenne, osakkeenomistajien tietotekninen ymmärrys, osaaminen ja mahdollisuus käyttää tietoliikenneyhteyksiä, kokousjärjestelyihin liittyvät tietoliikenne- ja teknisen toteutuksen riskit sekä kokouksiin liittyvät transaktiokustannukset tilavarauksineen. 

Talousvaliokunnan käsittelyssä on arvioitu ehdotettuun sääntelyyn sisältyvien etäosallistumista mahdollistavien säännösten sekä kokoustyyppien ja etäosallistumiskeinojen suhdetta toisiinsa. Samoin on tarkasteltu, missä määrin erityisesti hybridikokouksen määrittely lain tasolla on tarpeen. 

Osakkaiden yhdenvertaisuuden turvaamiseksi ja erilaisten valmiuksien huomioimiseksi on perusteltua säätää etä- ja hybridikokouksen yhdeksi tunnusmerkiksi mahdollisuus puheoikeuden käyttämiseen suullisesti etäosallistuttaessa. Tätä on pidetty tarpeellisena sekä osakkaiden etäosallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi että kokousten puheenjohtamisen kannalta. Talousvaliokunta pitää etäosallistumismahdollisuutta täysimääräisillä osakkeenomistajaoikeuksilla perusteltuna lähtökohtana myös sen vuoksi, että se on omiaan edistämään useiden osakkeenomistajien osallistumista yhtiökokoukseen ja potentiaalisesti lisäämään monien osakkeenomistajien osallistumishalukkuutta. 

Talousvaliokunta korostaa samalla, että erityisesti digitalisaatiokehityksen tässä vaiheessa yhtiöiden tulee itse voida valita niille sopivat etäosallistumisen muodot. Talousvaliokunta yhtyy hallituksen esityksen arvioon siitä, että sääntelyn kohteen moninaisuudesta ja teknologian kehitysvaiheesta johtuen on perusteltua säätää hybridi- ja etäkokouksen lisäksi myös mahdollisuudesta täysimääräistä kokousosallistumista täydentäviin etäosallistumiskeinoihin, joista hallitus voi päättää ja jotka mahdollistavat osakkeenomistajaoikeuksien käyttämisen rajoitetusti. Talousvaliokunta pitää hallituksen esityksessä ehdotettua sääntelyratkaisua tässä vaiheessa perusteltuna, mutta näkee, että teknologian kehittyessä tulisi pyrkiä sääntelyyn, joka antaa osakkaalle mahdollisuuden päättää keinoista, joilla osallistuu yhtiön hallintoon. Yritysten laaja päätäntävalta ja monentyyppisten käytäntöjen mahdollistaminen korostavat kuitenkin sen merkitystä, että kutsusta on käytävä selkeästi ilmi se, miten osakas voi osallistua täysimääräisin oikeuksin yhtiökokoukseen.  

Valiokunnan kuulemisessa on keskusteltu etäyhteyden häiriön vaikutuksesta etäosallistujaksi ilmoittautuneen osallistumisoikeuteen. Talousvaliokunta pitää selvänä, että sääntelyn tarkoituksena ei ole rajoittaa kokouspaikalla osallistumista tilanteissa, joissa etäosallistujaksi ilmoittautunut osakas tai jäsen ei käytännössä voi osallistua kokoukseen etäyhteyden häiriön vuoksi.  

Ympäristövaliokunta on tarkastellut lausunnossaan (YmVL 20/2022 vp) erityisesti asunto-osakeyhtiön osakkeenomistajan etäosallistumista ja siitä tiedottamista osakkeenomistajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien kannalta sekä korostanut nyt käsittelyssä olevan lainsäädännön vaikutusten seurannan tärkeyttä. Talousvaliokunta toteaa, ettei ympäristövaliokunnan lausunnon perusteella ole kuitenkaan tullut esiin seikkoja, jotka edellyttäisivät muutoksia nyt ehdotettuihin säännöksiin. 

Lakivaliokunta on tarkastellut lausunnossaan (LaVL 19/2022 vp) oman toimialansa mukaisesti yhdistyslakia koskevia muutosehdotuksia. Talousvaliokunta toteaa, että lakivaliokunnan lausunnon perusteella on tullut esiin peruste muuttaa 4. lakiehdotuksen 25 §:n otsikko paremmin pykälän sisältöä vastaavaksi. Lakivaliokunta on lisäksi esittänyt talousvaliokunnan harkittavaksi hallituksen esityksen 4. lakiehdotuksen täydentämistä aiempia yhteisölainsäädäntöjen väliaikaisia muutoksia vastaavalla siirtymäsäännöksellä. Talousvaliokunta pitää tätä perusteltuna ja ehdottaa jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitettyä siirtymäsäännöstä lisäksi myös muihin nyt käsiteltäviin lakiehdotuksiin kokousten saumattoman järjestämisen ja uuden lainsäädännön välittömän hyödyntämisen mahdollistamiseksi. 

Talousvaliokunnan asiantuntijakuulemisessa on käsitelty myös asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokousten erityispiirteitä ja ehdotetun sääntelyn toimivuutta niiden kannalta. Talousvaliokunta on arvioinut tältä kannalta erityisesti hallituksen esitykseen sisältyvää säännöstä, jonka mukaan osakkeenomistajan tai jäsenen ilmoitus etäosallistumisesta on tietyin edellytyksin sitova. Säännöksen ajatuksena on luoda yhtiöille kannusteita tarjota etäosallistumismahdollisuutta: kun tieto etäosallistumisoikeuden käyttämisestä on saatavissa ennakkoon, yhtiö, osuuskunta tai yhdistys voisi paremmin mitoittaa kokouspaikan ja muut tarvittavat kokousresurssit todellisen tarpeen mukaan. 

Sekä taloyhtiöiden valmiudet ja tarpeet hybridikokousten toteuttamiseen että osakkeenomistajien tilanteet ja osallistumistarpeet ovat kuitenkin hyvin vaihtelevia, ja talousvaliokunta pitää tärkeänä, että sääntely olisi tässä vaiheessa riittävän joustavaa. Tältä kannalta talousvaliokunta pitää perusteltuna muuttaa ehdotettua sääntelyä joustavamman osallistumismahdollisuuden turvaamiseksi erityisesti pienissä, alle 30 osakehuoneistoa sisältävissä asunto-osakeyhtiöissä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyllä tavalla. Talousvaliokunta pitää edelleen tärkeänä seurata sääntelyn toimivuutta tältä osin. Talousvaliokunta korostaa lisäksi ympäristövaliokunnan (YmVL 20/2022 vp) tavoin, että on tärkeää, että tämän säännöksen soveltamisessa noudatetaan erityistä huolellisuutta ja osakkeenomistajille tiedotetaan etäosallistumisilmoituksen vaikutuksista päätösvallan käyttöön yhtiökokouksessa. 

Nyt käsiteltävälle sääntelylle on leimallista sääntelyn kohteena olevien yhteisöjen — osakeyhtiöiden, asunto-osakeyhtiöiden, osuuskuntien sekä yhdistysten — moninaisuus. Tämä merkitsee myös sitä, että sääntelyn on otettava huomioon hyvin monentyyppisiä organisaatioita ja päätöksentekotilanteita. Esimerkiksi kansainvälisissä pörssiyhtiöissä, joiden omistajuus on laajalle hajautunutta, etäosallistumista rajoittavat ulkomaisten osakkaiden tunnistaminen kokouksen aikana sekä kokouskieleen ja -käytäntöihin liittyvät vaatimukset. Vielä tässä kehitysvaiheessa kaikissa tilanteissa ei ole riittäviä teknisiä edellytyksiä sen varmistamiseen, että osakkeenomistajan oikeuksia käyttävällä taholla on tähän oikeus.  

Ehdotettu sääntely heijastaa digitalisaation ja teknologisen kehityksen luomia mahdollisuuksia uudistaa yhtiöiden toimintatapoja. Uusien toimintatapojen ja kokoustekniikan käyttöönoton pontimena ollut koronaviruspandemian aika on samalla sekä tehnyt välttämättömäksi että mahdollistanut näiden mallien koekäytön. Nyt ehdotetussa sääntelyssä on pyritty ottamaan huomioon saadut kokemukset ja havaitut selkiyttämistarpeet. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että järjestelmien ja sääntelyn kehittämistarpeita edelleen seurataan, jotta kokouskäytännöt olisivat mahdollisimman sujuvia ja joustavia oikeusvarmuutta ja osakkeenomistajien täysimääräisiä oikeuksia vaarantamatta.