Ehdotuksen tausta ja tavoitteet

Ehdotuksen taustalla on talouspoliittisen ministerivaliokunnan 23.10.2022 puoltamassa Ilmastorahaston toimiohjeessa todettu yhtiön mahdollisuus käyttää rahoitusinstrumenteissaan valtiontukea. Valtiontukien myöntämisessä on kyse julkisesta hallintotehtävästä, josta on säädettävä erikseen lailla, koska Ilmastorahasto Oy ei ole viranomainen vaan valtion kokonaan omistama osakeyhtiö. Valtiontukiin liittyvät merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävät tehtävät kuuluisivat viranomaisen eli työ- ja elinkeinoministeriön toimivaltaan, joka myös vastaisi yhtiön omistajaohjauksesta.  

Talousvaliokunta pitää ehdotettua sääntelyä perusteltuna ja tarpeellisena ja puoltaa sen hyväksymistä jäljempänä yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetyin vähäisin täsmentävin muutoksin. 

Keskeiset ehdotukset

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi lain tasolla yhtiön toiminnan tarkoituksesta, organisoinnista ja taloudellisista toimintaperiaatteista sekä mahdollisuudesta käyttää valtiontukea sijoitus- ja rahoitustoiminnassaan.  

Ilmastorahasto harjoittaisi pääomasijoitustoimintaa ja muuta rahoitustoimintaa, jonka tarkoituksena on edistää ilmastonmuutoksen torjumista, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamista sekä digitalisaatiota Suomessa. Toteuttaakseen toimintaansa yhtiö myöntäisi oman ja vieraan pääoman ehtoista rahoitusta ja välirahoitusta, perustaisi ja olisi sijoittajana rahastoissa ja ostaisi, omistaisi ja hallitsisi osakkeita, yhtiöosuuksia ja niitä vastaavia osuuksia sekä arvopapereita ja kiinteää omaisuutta. 

Yhtiö toimisi lähtökohtaisesti pääomiensa tuotoilla mukaan lukien sijoituksista ja rahoituksesta palautuvat varat. Näiden tuottojen tulisi pääsääntöisesti kattaa Ilmastorahaston rahoitustoiminta sekä hallinnolliset menot. Pitkällä aikavälillä yhtiön tekemien sijoitusten ja rahoituksen kohteiden toiminnan tulisi olla kokonaisuutena arvioiden itsekannattavaa. Sijoitustoimintaan liittyy kuitenkin myös riskinotto, eikä kaikkien yhtiön sijoitusten arvioida olevan ennakkoarvioinnista huolimatta kannattavia.  

Yhtiön ei tulisi toiminnallaan tavoitella mahdollisimman suurta tuottoa vaan toimia erityistehtäväyhtiönä toimintansa tarkoituksen edistämiseksi. Ehdotukseen sisältyvät säännökset ns. valtionlisäarvosta, ympäristön ja biologisen monimuotoisuuden turvaamisesta, investointien priorisoinnista sekä sijoitustoiminnan lähtökohtaisesta markkinaehtoisuudesta. 

Ehdotus sisältää lukuisiä säännöksiä, joilla on läheinen liittymä EU:n valtiontukisääntelyyn. Pykälissä olisi säännökset valtiontukien valvonnasta, takaisinperinnästä ja tarkastuksista, korosta ja viivästyskorosta, hallintopäätösten oikaisusta ja muutoksenhausta, hallinnon yleislakien soveltumisesta yhtiön valtiontukitoimintaan liittyvään päätöksentekoon ja valmisteluun sekä rikosoikeudellisesta virkavastuusta ja henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista julkisten hallintotehtävien hoitamisessa. Julkiset hallintotehtävät ehdotetaan säädettäviksi työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle.  

Talousvaliokunta korostaa, että sekä yksittäisten tukien että tukiohjelmien käyttöönotto edellyttää komission hyväksyntää. Tilanteesta riippuen tämä vaatii joko erikseen tehtävää valtiontuki-ilmoitusta tai tukitoimenpiteen suunnittelemista siten, että se täyttää esimerkiksi komission asetuksen (EU) N:o 651/2014 tiettyjen tukimuotojen toteamisesta sisämarkkinoille soveltuviksi perustamissopimuksen 107 ja 108 artiklan mukaisesti asetetut ehdot. 

Valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä yhtiön valtiontukiohjelman sisällöstä, käyttöehdoista ja menettelytavoista sekä julkisten hallintotehtävien hoitamiseen osallistuvien henkilöiden kelpoisuusvaatimuksista. Tältä osin talousvaliokunta pitää välttämättömänä täydentää sääntelyä siten, että siitä käy yksiselitteisesti ilmi, että yhtiö voi myöntää valtiontukea sekä yksittäisenä tukena että yhtiön päätöksellä käyttöön otettavan valtiontukiohjelman kautta. 

Tasavertainen kilpailuympäristö

Yhtiön toiminta tulee kohdistaa hankkeisiin, joissa sen osallistumisella on saavutettavissa lisäarvoa. Lakiehdotuksen lähtökohtana on, että yhtiön olisi rahoituskohteita valitessaan erityisesti arvioitava se, mahdollistaako yhtiön osallistuminen hankkeeseen investoinnin, joka ei muuten toteutuisi, tai toteutuuko investointi yhtiön mukanaolon ansiosta suurempana tai aikaisemmin. Tältä kannalta Ilmastorahastolla täytettäisiin markkinapuutetta.  

Edellä todetusta huolimatta yhtiön sijoitusten ja sen myöntämän rahoituksen tulisi olla markkinaehtoisia, jollei kyse ole 7 §:ssä tarkoitetusta valtiontuen myöntämisestä. Talousvaliokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että yhtiön tavoitteella voi olla tietty jännite sen toiminnassa noudatettavan markkinataloustoimijaperiaatteen kanssa. Periaatteen edellytykset täyttyvät, kun vastaavan kokoinen, tavanomaisissa markkinatalouden olosuhteissa toimiva yksityinen toimija olisi samoissa olosuhteissa tehnyt kyseisen transaktion. Se, että julkinen sijoittaja toimii markkinapuutetilanteessa, voi kuitenkin viitata siihen, että rahoitus ei vastaisi niitä ehtoja, joilla yksityinen sijoittaja osallistuisi hankkeeseen. Talousvaliokunta korostaa, että Ilmastorahaston tulee sulkea pois mahdolliset valtiontukiongelmat sellaisten arviointimenetelmien avulla, joilla voidaan varmistaa markkinataloustoimijaperiaatteen täyttyminen.  

Ehdotuksen mukaan sijoitusten ja rahoituksen markkinaehtoisuuden vaatimuksesta luovutaan, kun kyse on 7 §:n nojalla myönnettävän yksittäisen valtiontuen tai tukiohjelman nojalla myönnettävän yksittäisen tuen myöntämisestä. Tällöinkin rahoituksen kohteelta kuitenkin edellytettäisiin 6 §:n 1 momentin mukaisesti liiketaloudellista kannattavuutta pitkällä aikavälillä. 

Ilmastorahaston mahdollisuus myöntää valtiontukea merkitsisi sitä, että yhtiö voisi erikseen perustelluissa tilanteissa hyväksyä markkinaehtoista alemman tuoton tai ottaa nykyistä enemmän riskiä ja siten paikata tunnistettua markkinapuutetta nykyistä tehokkaammin ja vaikuttavammin. 

Talousvaliokunta korostaa tasavertaisten kilpailuedellytysten merkitystä Ilmastorahaston toimintaympäristössä. Ilmastorahaston toiminnassa mahdollisesti käytettävät asymmetriset rahoitusehdot tai muut valtiontuet eivät saa vääristää markkinoita. Talousvaliokunta pitää Ilmastorahaston keskeisenä oikeutuksena sen tuomaa ajallista, määrällistä tai laadullista lisäarvoa suhteessa muuhun tarjolla olevaan yksityiseen tai julkiseen rahoitukseen. 

Talousvaliokunta korostaa myös, että omistajaohjauksen kautta on keskeistä varmistaa, ettei Ilmastorahaston toiminnasta synny epätarkoituksenmukaista päällekkäisyyttä muiden julkisomisteisten toimijoiden, erityisesti Teollisuussijoitus Oy:n kanssa.  

Ilmastorahaston keskeinen lisäarvo on sen panoksessa ilmastonmuutoksen torjuntaan ja teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Vallitseva energiakriisi ja -murros luovat puhtaille ratkaisuille ja Suomen vientiteollisuudelle merkittäviä mahdollisuuksia, jotka kuitenkin samalla edellyttävät suuria investointeja innovaatioiden kehittämiseksi ja skaalaamiseksi.