1 §. Yleiset säännökset.
Ehdotetun pykälän mukaan lakia sovelletaan työsopimuslain (55/2001) 1 luvun 1 §:ssä tarkoitetun työsopimuksen perusteella tehtävään työhön, jota muusta valtiosta lähetetty työntekijä tekee Suomessa työnantajan valtioiden rajat ylittävän palveluntarjontaa koskevan sopimuksen perusteella alihankintana, yrityksen sisäisenä siirtona tai vuokratyössä rajoitetun ajan.
Lähetettyjä työntekijöitä koskevan direktiivin (96/71/EY) 1 artiklan 3 b kohdan mukaan direktiivin soveltamisalaan kuuluu "työntekijän lähettäminen jäsenvaltion alueelle työkomennukselle yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen, jos lähettävän yrityksen ja työntekijän välillä on työsuhde työntekijän lähetettynä olon ajan". Voimassa olevassa laissa lähetetyistä työntekijöistä (1146/1999) 1 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan laki koskee tilanteita, joissa "työntekijä lähetetään työhön samaan yritysryhmään kuuluvaan toimipaikkaan tai yritykseen".
Lakiehdotuksessa yritysryhmän sijasta lähettämisiä (1, 2, 5 ja 7 §:t) nimitetään "yrityksen sisäiseksi siirroksi". Yrityksen sisäinen siirto määritellään lakiehdotuksen 2 §:n 3 kohdassa.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että direktiivissä ja voimassa olevassa laissa käytetyn ilmaisun "yritysryhmä" sijasta ei voida käyttää ilmaisua "yritys" eikä työntekijän lähettämisestä yritysryhmässä toimivasta yrityksestä saman yritysryhmän toiseen toimipaikkaan tai yritykseen voida käyttää ilmaisua "yrityksen sisäinen siirto". Lain selkeyden parantamiseksi valiokunta ehdottaa, että ilmaisu "yrityksen sisäinen siirto" korvataan ilmaisulla "yritysryhmän sisäinen siirto".
Valiokunta on lisäksi korjannut 1 momentissa olleen kirjoitusvirheen.
2 §. Määritelmät.
Ehdotettuun pykälään on otettu lain soveltamisalan kannalta tärkeimpien ilmaisujen määritelmät. Pykälän 1 kohdan mukaan lähetetyllä työntekijällä tarkoitetaan työntekijää, joka työskentelee tavallisesti muussa valtiossa kuin Suomessa ja jonka toiseen valtioon sijoittautunut ja kyseisessä valtiossa "merkittävää" toimintaa harjoittava, työnantajana toimiva yritys työsuhteen kestäessä lähettää rajoitetuksi ajaksi tilapäiseen työhön Suomeen tarjotessaan alihankintana valtioiden rajat ylittäviä palveluja alihankintana, "yrityksen" sisäisenä siirtona tai vuokratyönä.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan (HE 39/2016 vp, s. 37) lähetettyä työntekijää koskeva määritelmä vastaa voimassa olevan lain määritelmää sekä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin 2 artiklan 1 kohtaa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta toteaa, että EU-lainsäädännössä rajat ylittävien palvelujen tarjoamisen kriteeriksi ei aseteta yrityksen sijoittautumisvaltiossa harjoittaman toiminnan merkittävyyttä. Sen sijaan toiminnan merkittävyys on täytäntöönpanodirektiivin (2014/67/EU) mukaan yksi tosiseikka kokonaisarvioinnissa, joka tehdään arvioitaessa aidon lähettämisen tunnistamista, siten kuin hallituksen esityksen perusteluissa on kuvattu. Edellä esitetyin perustein valiokunta ehdottaa sanan "merkittävää" poistamista.
Lisäksi valiokunta ehdottaa edellä 1 §:ssä esitetyn perusteella sanan "yrityksen" korvaamista sanalla "yritysryhmän".
Pykälän 3 kohdassa määritellään, mitä "yrityksen sisäisellä siirrolla" tarkoitetaan. Edellä 1 §:ssä esitetyn perusteella valiokunta ehdottaa sanan "yrityksen" korvaamista sanalla "yritysryhmän".
3 §. Työsopimukseen sovellettava laki.
Ehdotetun pykälän 3 momentissa on esityksen perustelujen mukaan nykytilaa vastaava informatiivinen säännös Suomessa tehtävään työhön liittyvistä pakottavista säännöksistä. Valiokunta kiinnittää huomiota siihen, että luettelosta puuttuu työsopimuslain 2 luvun 3 §:n 2 momentti, joka koskee raskaana olevien työturvallisuutta. Säännös koskee direktiivissä tarkoitettua lähetettyjen työntekijöiden raskaussuojelua, johon tilapäisen työskentelyvaltion sääntelyä tulee soveltaa. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että säännös sisällytetään pakottavien säännösten luetteloon.
5 §. Vähimmäispalkka ja 7 §. Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä.
Pykälissä käytetyn ilmaisun "yrityksen" sisäinen siirto sijasta ehdotetaan käytettäväksi 1 ja 3 §:ien tapaan ilmaisua "yritysryhmän" sisäinen siirto.
13 §. Velvollisuus huolehtia ilmoituksen tekemisestä ja edustajan tavoitettavuudesta.
Pykälän ehdotettu otsikko ei vastaa säännöksen sisältöä, minkä vuoksi valiokunta ehdottaa otsikon muutettavaksi muotoon: "Velvollisuus huolehtia ilmoituksen tekemisestä ja edustajan tavoitettavuudesta".
15 §. Rakennuttajan ja pääurakoitsijan vastuu rakennusalan työssä.
Pykälässä säädettäisiin rakennuttajan ja pääurakoitsijan vastuusta rakennusalan työssä. Pykälän 1 momentin mukaan jos lähetetylle työntekijälle ei ole maksettu 5 §:ssä tarkoitettua vähimmäispalkkaa, hän voi ilmoittaa siitä työmaan rakennuttajalle tai pääurakoitsijalle. Ilmoituksen saatuaan rakennuttajan tai pääurakoitsijan on välittömästi pyydettävä lähettävältä yritykseltä selvitys lähetetylle työntekijälle maksetusta palkasta ja siitä, onko palkka 5 §:n mukainen.
Pykälän 2 momentin mukaan rakennuttajan tai pääurakoitsijan on toimitettava selvityspyyntö ja lähettävältä yritykseltä saatu selvitys työntekijälle. Selvityspyyntö ja selvitys on työntekijän pyynnöstä toimitettava työsuojeluviranomaiselle.
Ehdotetussa muodossa rakennuttajan ja pääurakoitsijan velvollisuutta esittää työntekijän selvityspyyntö lähettävälle yritykselle tehostaa sille säännöksessä asetettu aikamääre "välittömästi", kun vastaavaa tehostetta yritykseltä saadun selvityksen toimittamiseen työntekijälle ja työntekijän pyynnöstä työsuojeluviranomaiselle ei säännöksessä ole. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että myös selvityksen työntekijälle ja työsuojeluviranomaiselle toimittamiselle on tarpeen asettaa toimittamisen tehostamiseksi aikamääre. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa 2 momenttia muutettavaksi siten, että rakennuttajan ja pääurakoitsijan on välittömästi toimitettava selvityspyyntö ja lähettävältä yritykseltä saatu selvitys työntekijälle ja että työntekijän pyynnöstä selvityspyyntö ja selvitys on toimitettava työsuojeluviranomaiselle välittömästi.
16 §. Toimivaltaiset viranomaiset.
Pykälässä säädettäisiin lakiehdotuksessa tarkoitettuja eri tehtäviä hoitavista viranomaisista. Esityksen perustelujen mukaan ehdotetulla lailla on merkittäviä vaikutuksia tiedotuksesta vastaavien ja lakia valvovien työsuojeluviranomaisten toimintaan (HE 39/2016 vp s. 27). Pykälän yksityiskohtaisten perustelujen mukaan ehdotettua lakia koskevasta tiedottamisesta vastaisivat työ- ja elinkeinoministeriö sekä työsuojeluviranomaiset. Tiedottamisesta vastaavista viranomaisista pykälässä ei ole säännöstä.
Lakia koskevassa tiedottamisessa ei ole kysymys jokaiseen lakiin liittyvästä normaalista tiedottamisesta, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, kuten esimerkiksi säännöllisesti työsuojeluviranomaisten resursseja vaativasta työehtosopimusten tiivistelmien kääntämisestä eri kielille. Lakia koskeva yleinen tiedottaminen kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle minkä lisäksi työ- ja elinkeinoministeriö ja työsuojeluviranomaiset pitävät yhdessä ajan tasalla komission internetsivuilla olevaa Suomen maakatsausta. Maakatsaus on yksi täytäntöönpanodirektiivin 5 artiklan mukaisista tiedotusvelvoitteista.
Tiedottamistoiminnan laajuuden ja merkittävyyden vuoksi valiokunta ehdottaa, että pykälään lisätään uusi 1 momentti, jonka mukaan lakia koskevasta tiedottamisesta vastaavat työ- ja elinkeinoministeriö sekä työsuojeluviranomaiset.
28 §. Perintäpyyntö Suomen viranomaiselle.
Pykälän 4 momentin mukaan taloudelliset hallinnolliset seuraamukset ja sakot pannaan Suomessa täytäntöön Suomen lain mukaan ja sakon täytäntöönpanosta annetun lain mukaisessa järjestyksessä, jollei ehdotetusta laista muuta johdu. Perintäpäätöksen toimeenpanemisesta päättää Oikeusrekisterikeskus.
Seuraamuksen ja sakon täytäntöönpantavuus perustuu vastavuoroisuuden periaatteelle ja jäsenvaltioiden väliseen luottamukseen. Tarkoitus on, että rajat ylittävä perintä toteutetaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, mutta kuitenkin siten, että perinnän kohteena olevan henkilön oikeus hakea muutosta perintäpyynnön johdosta annettuun perintäpäätöksen turvataan.
Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen toimeenpanna perintäpyyntö saa ehdotetun 4 momentin mukaan hakea oikaisua kuuden kuukauden kuluessa päätöksen tiedoksisaannista siten kuin hallintolaissa (586/1996) säädetään. Oikeusrekisterikeskuksen oikaisuvaatimukseen antamaan päätökseen saa hakea valittamalla muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan oikeus hakea oikaisua Oikeusrekisterikeskuksen päätökseen lisättiin lakiehdotuksen tarkastamisen yhteydessä pykälään erehdyksessä. Lisäyksen sisällyttäminen ehdotettuun säännökseen johtaisi siihen, ettei perintä enää täyttäisi sille asetettuja nopeus- ja tehokkuusvaatimuksia. Tämän vuoksi valiokunta ehdottaa, että 4 momentista poistetaan mahdollisuus oikaisuvaatimuksen tekemiseen. Muutosta Oikeusrekisterikeskuksen päätöksen toimeenpanna perintäpyyntö saa siten hakea vain valittamalla siitä hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
29 §. Perintää koskevat kieltäytymisperusteet.
Ehdotetun säännöksen tarkoituksena on, että täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä tilanteissa, joissa se olisi selvästi vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ehdottaa, että ehdotetussa pykälässä käytetty sana "selkeästi" korvataan sanalla "selvästi".
35 §. Laiminlyöntimaksu.
Pykälän 3 momentin mukaan rakennusalan työssä rakennuttaja tai pääurakoitsija on velvollinen maksamaan laiminlyöntimaksua, jos rakennuttaja tai pääurakoitsija ei lähetetyn työntekijän ilmoituksen saatuaan ole pyytänyt selvitystä lähettävältä yritykseltä tai lähetetyn työntekijän pyynnöstä huolimatta ei ole toimittanut saamaansa selvitystä työsuojeluviranomaiselle 15 §:ssä edellytetyllä tavalla.
Momentin sanamuodon mukaan laiminlyöntimaksu ei koskisi tilannetta, jossa rakennuttaja tai pääurakoitsija ei ole toimittanut lähettävältä yritykseltä saamaansa selvitystä työntekijälle. Valiokunta katsoo, että myös selvityksen työntekijälle toimittamatta jättämiselle on tarpeen asettaa seuraamus, ja ehdottaa sen lisäämistä säännökseen.