Yleistä
Maailman terveysjärjestö WHO julisti uuden koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-tartuntatautiepidemian pandemiaksi 11.3.2020. Valtioneuvosto totesi 16.3.2020 yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Hallitus pyrkii epidemian rajoittamiseen ja riskiryhmien suojaamiseen erilaisilla tartunnan vähentämiseen pyrkivillä ohjeilla, suosituksilla ja toiminnan rajoituksilla. Linjaukset ovat pääosin voimassa 13.5.2020 asti.
Pandemia ja sen rajoittamistoimet sekä kansalaisten kokema pelko tautia kohtaan vähentävät merkittävästi taloudellista toimintaa yhteiskunnassa. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa yritysten taloudelliset toimintaedellytykset ja näin ollen myös työn tarjoamisen edellytykset ovat heikentyneet voimakkaasti lyhyessä ajassa. Poikkeusolot vaikuttavat erityisesti niiden yrittäjien yritystoimintaan, joiden toimialaan kuuluu lähikontakti asiakkaiden kanssa sekä esimerkiksi yleisötilaisuuksien järjestäminen ja niihin liittyvä muu työskentely.
Esityksessä ehdotetaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain ja työttömyysturvalain väliaikaista muuttamista. Muutosten tavoitteena on tukea TE-toimistojen resurssien tarkoituksenmukaista kohdentamista ja varmistaa työnhakijan oikeus työttömyysetuuteen. Lisäksi tarkoitus on turvata starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilapäisestä toimintaedellytysten heikkenemisestä huolimatta. Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta pitää koronapandemian haitallisten vaikutusten vähentämistä tärkeänä ja kannattaa lakiehdotusten hyväksymistä vähäisin muutosehdotuksin ja huomautuksin.
Starttirahan enimmäiskeston pidentäminen
Työ- ja elinkeinotoimisto voi myöntää starttirahaa henkilöasiakkaalle, joka aloittaa työttömyysturvalaissa tarkoitetun päätoimisen yritystoiminnan. Starttirahan tarkoituksena on turvata yrittäjän toimeentuloa yritystoiminnan käynnistämis- ja vakiinnuttamisvaiheessa, ja sitä voidaan myöntää enintään 12 kuukauden ajalle päätoimisen yritystoiminnan aloittamisesta lukien.
Työ- ja elinkeinoministeriön soveltamisohjeen mukaan starttirahapäätös tehdään jaksoittain. Ensimmäisen jakson pituus on pääsääntöisesti kuusi kuukautta. Jos starttirahalla yrittäjäksi ryhtynyt hakee starttirahalle jatkoa, työ- ja elinkeinotoimisto arvioi jatkorahoituksen tarpeen ottaen huomioon muun muassa, onko yritystoiminta käynnistynyt aiemman jakson aikana suunnitellusti suhteessa liiketoimintasuunnitelmaan ja turvaako yritystoiminnasta saatu tuotto jo riittävästi yrittäjän toimeentuloa. Jatko myönnetään enintään kuuden kuukauden pituisena.
Esityksessä ehdotetaan starttirahan enimmäiskesto pidennettäväksi väliaikaisesti nykyisestä 12 kuukaudesta 18 kuukauteen. Muutoksen tarkoituksena on turvata starttirahaa saavien yrittäjien mahdollisuus yritystoiminnan käynnistämiseen ja vakiinnuttamiseen COVID-19-pandemian aiheuttamasta tilapäisestä toimintaedellytysten heikkenemisestä huolimatta.
Starttirahan enimmäiskeston pidentämistä koskeva muutos on voimassa 30.6.2021 asti. Starttiraha myönnetään väliaikaisen lain voimassa ollessa nykyistä vastaavasti enintään kuuden kuukauden jaksoissa. Starttirahakausi ei siten poikkeusolojen vuoksi jatku automaattisesti, vaan yrittäjän tulee hakea starttirahan jatkoa työ- ja elinkeinotoimistolta.
Mahdollisuus saada ehdotettu pidennetty starttirahakausi koskee esityksen mukaan niitä yrittäjiä, joiden starttirahajakso on meneillään ehdotetun lain voimaan tullessa, sekä niitä yrittäjiä, jotka aloittavat yritystoiminnan starttirahalla pandemian aikana, kuitenkin viimeistään kesäkuun 2020 loppuun mennessä. Valiokunta edellyttää, että pandemian ja sen rajoitusten vaikutukset otetaan huomioon myös arvioitaessa starttirahakauden jatkamista kuudesta kuukaudesta 12 kuukauteen.
Valiokunnan saaman selvityksen mukaan starttirahakauden pidentäminen työllistää merkittävästi KEHA-keskusta. KEHA-keskus on arvioinut, että sille tulee käsittelyyn jopa 26 000 maksatushakemusta ehdotetun muutoksen myötä. Tämä lisää KEHA-keskuksen resurssitarvetta arviolta 4 htv tavanomaiseen verrattuna. Valiokunta pitää tärkeänä, että viranomaisille varataan toiminnan edellyttämät riittävät resurssit.
Työnhaun käynnistäminen verkkopalvelussa ja työnhaun voimassaolo
Työnhakijat ilmoittautuvat työnhakijoiksi nykyisin pääosin TE-toimiston verkkopalvelun kautta. Verkkopalvelu ohjaa työnhakijaa antamaan tarvittavat tiedot hänen palvelutarpeensa arvioimista varten sekä laatimaan luonnoksen työllistymissuunnitelmaksi. Jos työnhakija ei toteuta verkkopalvelussa edellytettyjä toimia määräajassa, hänen työnhakunsa voimassaolo päättyy ja samalla hän menettää myös oikeutensa työttömyysetuuteen.
COVID-19-pandemia ja sen aiheuttama talouden poikkeustilanne on kasvattanut voimakkaasti työttömyyttä ja TE-toimistoon on verkkopalvelun kautta ilmoittautunut työnhakijaksi suuri määrä sellaisia henkilöitä, joilla ei ole aiempaa kokemusta TE-toimiston verkkopalvelun käyttämisestä. Saadun selvityksen mukaan verkkopalvelussa ei ilmoiteta riittävän selkeästi henkilöltä vaadittavista toimista, niiden määräajoista ja seurauksista, joita määräaikojen noudattamatta jättämisestä aiheutuu. Tämä on johtanut useisiin turhiin työnhaun katkeamisiin. Toisaalta TE-toimistoilla ei resurssien rajallisuuden vuoksi ole vallitsevassa tilanteessa tavanomaisia mahdollisuuksia opastaa ja neuvoa verkkopalvelun käytössä.
TE-toimiston verkkopalvelussa ilmenneitä puutteita ei pystytä korjaamaan nopeasti. Tämän vuoksi esityksessä ehdotetaan julkista työvoima- ja yrityspalvelulakia muutettavaksi siten, että verkkopalvelun kautta työnhaun käynnistämisen yhteydessä tapahtuneet virheet eivät johda työnhaun voimassaolon päättymiseen. Muutos on väliaikainen, ja se on voimassa 30.6.2020 asti. Säännöstä sovelletaan takautuvasti 16.3.2020 ja sen jälkeen verkkopalvelun kautta käynnistettyyn työnhakuun.
Valiokunta pitää ongelmallisena sitä, että työnhaun voimassaolon palauttamista ei voida toteuttaa asiakaspalvelujärjestelmän kautta automaattisesti, vaan se on tehtävä manuaalisesti jälkikäteen. TE-toimisto ei myöskään pysty selvittämään järjestelmän avulla henkilöitä, joiden työnhaku ja oikeus työttömyysetuuteen pitäisi palauttaa siirtymäsäännöksessä tarkoitetulla tavalla voimaan takautuvasti 16.3.2020 lukien, vaan henkilön on itse osattava pyytää työnhaun voimaan saattamista. Henkilön omaan pyyntöön rinnastetaan myös työ- ja elinkeinotoimiston muun asian yhteydessä tekemä havainto työnhaun voimassaolon palauttamistarpeesta, asiaa koskeva muutoksenhaku sekä työttömyysetuuden maksajan pyyntö.
Valiokunta tähdentää tiedottamisen tärkeyttä. Tietoa siitä, että työnhakija saa omasta pyynnöstä järjestelmän aiheetta katkaiseman työnhaun voimaan, tulee levittää tehokkaasti ja suunnitelmallisesti kohderyhmille.
Valiokunta pitää verkkopalvelun ominaisuuksista työnhakijoille aiheutuvia ongelmia kohtuuttomina ja kiirehtii painokkaasti TE-toimiston asiakaspalvelurekisterin kehittämistä. Valiokunta toteaa, että TE-hallinnon asiakaskäyttöön tarkoitetun verkkopalvelun tulee olla helppokäyttöinen ja ymmärrettävä. Tarve helppokäyttöiseen ja ymmärrettävään verkkopalveluun ei häviä kokonaan koronan jälkeenkään, ja havaittuihin ongelmiin on siten löydettävä ratkaisu. Järjestelmän käytön vaikeudet eivät saa johtaa työnhakijan oikeudenmenetyksiin.
Työnhakijan lyhytkestoiset opinnot
Työnhakija voi työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:n mukaan opiskella päätoimisesti työttömyysetuutta menettämättä, jos hän on ennen opintojen alkamista täyttänyt 25 vuotta ja opinnot kestävät yhteensä enintään kuusi kuukautta. Lisäksi edellytetään, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa.
COVID-19-pandemia ja sen aiheuttamat rajoitukset saattavat vaikeuttaa ja hidastaa opintojen suorittamista, minkä vuoksi työnhakija ei välttämättä pysty suorittamaan opintojaan suunnitellussa ja laissa määritellyssä kuuden kuukauden enimmäisajassa. Tämä saattaa johtaa työttömyysturvaoikeuden menettämiseen tai opintojen keskeyttämiseen.
Esityksessä ehdotetaan työttömyysturvalakia muutettavaksi väliaikaisesti siten, että työnhakijalla, joka on aloittanut opintonsa viimeistään 15.3.2020, on työttömyysturvalain 2 luvun 10 a §:ssä tarkoitettujen lyhytkestoisten opintojen estämättä 16.3.—31.12.2020 välisenä aikana oikeus työttömyysetuuteen, vaikka opintojen kesto pitkittyisi yli kuuteen kuukauteen.
Valiokunta toteaa, että myös 15.3.2020 jälkeen aloitetut opinnot saattavat viivästyä pandemian vuoksi. Valiokunta ei siksi pidä tarkoituksenmukaisena sitoa oikeutta työttömyysetuuteen lyhytkestoisiksi tarkoitettujen opintojen ajalta niiden aloittamisaikaan. Valiokunta ehdottaa pykälää muutettavaksi siten, että opintojen aloittamisajasta riippumatta työnhakijalla, jolla on opintojensa ajalta oikeus työttömyysetuuteen 2 luvun 10 a §:n nojalla, on opintojen myöhemmin viivästyessä hyvin laajalle levinneen vakavan tartuntataudin takia oikeus työttömyysetuuteen 31 päivään joulukuuta 2020 asti, vaikka opintojen muodostaman kokonaisuuden kesto ylittäisi kuusi kuukautta. Siirtymäsäännöksen mukaan lakia sovelletaan työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta 16 päivästä maaliskuuta 2020.
Neuvonta ja seuranta
Pandemian ja siitä aiheutuneiden poikkeusolojen aikana eduskunta on hyväksynyt useita väliaikaisia työelämää ja työttömyysturvaa koskevia lakeja, joilla pyritään pienentämään poikkeusoloista yrittäjille ja työnhakijoille aiheutuvia haittoja. Valiokunta pitää toteutettuja muutoksia perusteltuina ja tarpeellisina.
Valiokunta toteaa, että useat samaan aikaan toteutetut väliaikaiset muutokset, joilla on toisistaan poikkeavia voimassaoloaikoja ja joista joitakin sovelletaan takautuvasti, lisäävät merkittävästi työnhakijoiden ja yrittäjien neuvonnan tarvetta. Valiokunta tähdentää, että muutoksista tiedottamiseen ja TE-toimistoissa asioivien työnhakijoiden neuvontaan ja opastukseen tulee tällaisessa tilanteessa kiinnittää erityistä huomiota. Tiedottamisen tarve on suuri myös siinä vaiheessa, kun nyt väliaikaisiksi tarkoitettujen lakien voimassaolo lakkaa.
Valiokunta pitää tärkeänä, että väliaikaisten lakien vaikutuksia seurataan tarkasti ja että kokemuksia käytetään hyödyksi toimintoja kehitettäessä. Valiokunta kiinnittää erityistä huomiota verkkopalvelujen kehittämiseen. Valiokunta tähdentää, että verkkopalvelut eivät saa muodostua huonon käytettävyytensä vuoksi palvelujen käytön esteeksi tai aiheuttaa asiakkaille oikeudenmenetyksiä.