Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä ydinpuolustustietoja koskevasta yhteistyöstä tehdyn sopimuksen (jäljempänä ATOMAL-sopimus, Agreement between the Parties to the North Atlantic Treaty for Co-operation regarding Atomic Information) tavoitteena on luoda puitteet, joissa Yhdysvallat ja Naton jäsenmaat ja Naton sotilas- ja siviilielimet jakavat keskenään sellaista ydinalan tietoa, jonka on katsottu olevan tarpeen Naton yhteisen puolustuksen ja turvallisuuden edistämiseksi sekä ydinaseen mahdollisesta käytöstä muodostuvaan uhkaan varautumiseksi.
Hallituksen esityksessä todetaan Suomen olevan sitoutunut Pohjois-Atlantin sopimukseen ja Natoon liittokuntana sekä poliittisesti että sotilaallisesti, ja että Suomi osallistuu kaikkeen Naton toimintaan, politiikan valmisteluun ja päätöksentekoon, mukaan lukien ydinasepolitiikan suunnitteluryhmään. ATOMAL-sopimukseen liittyminen mahdollistaa osaltaan Suomen täysipainoisen osallistumisen yhteistoimintaan Naton ja liittolaisten kanssa. ATOMAL-sopimuksen myötä Suomi voi saada ydinpuolustukseen liittyviä tietoja, jotta Suomi voisi nykyistä paremmin valmistautua Suomeen mahdollisesti kohdistuvan ydinaseiden käytön vaikutuksiin ja niiltä suojautumiseen sekä niiden rajoittamiseen. Vastaavasti Suomi sitoutuu luovuttamaan kyseisiä tietoja Natolle, sen organisaatiolle ja jäsenvaltioille tarpeelliseksi katsomansa määrän.
ATOMAL- sopimuksessa määritellään säännöt, joiden mukaan Naton jäsenmaiden tulee käsitellä ydinpuolustustietoa sisältävää turvallisuusluokiteltua tietoa. Naton turvallisuusluokiteltuihin asiakirjoihin, mukaan lukien ATOMAL-sopimuksen alaiset asiakirjat ja tietojenvaihto sovelletaan kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain erityissäännöstä ehdottomasta salassapidosta, eikä näihin asiakirjoihin kohdistu julkisuuslain mukaista salassapidon vahinkoedellytyslausekkeiden mukaista arviointia. Naton turvallisuusluokitellut asiakirjat ovat siten pidettävä salassa, jollei niitä koskevista sopimuksista tai säännöistä muuta johdu. Naton asiakirjoihin ei lähtökohtaisesti järjestön omien säännösten tai käytäntöjen perusteella sovelleta julkisuusperiaatetta, eikä järjestön osalta ole säädetty yleisestä lähtökohtaisesta tiedonsaantioikeudesta sen asiakirjoihin.
Hallituksen esityksen mukaan kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettu laki tarjoaa asianmukaisen säädöskehikon myös Naton piirissä vaihdettavan turvallisuusluokitellun tiedon käsittelylle Suomessa. ATOMAL-sopimus ei edellytä lain muuttamista.
Kaikki nykyiset Naton jäsenvaltiot ovat osapuolina Naton tietoturvallisuussopimuksessa ja Pohjois-Makedoniaa lukuun ottamatta kaikki Naton nykyiset jäsenvaltiot ovat myös ATOMAL-sopimuksen osapuolia. Pohjoismaat ovat tehneet lisäksi sopimuksen Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä turvallisuusluokitellun tiedon vastavuoroisesta suojaamisesta ja vaihtamisesta (SopS 10—12/2013). Näin ollen Suomen viiteryhmän maiden kansainväliset velvoitteet ovat yhteneväiset.
Ydinpuolustustietojen tietoturvallisuutta koskevia määräyksiä sisältyy myös tietoturvallisuudesta Pohjois-Atlantin sopimuksen osapuolten välillä tehtyyn sopimukseen ja turvallisuussääntöihin (HE 4/2023 vp—EV 4/2023 vp). Tietoturvallisuussopimus on tullut Suomen osalta voimaan 23.8.2023.
Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 4 §:ssä on säännökset niistä viranomaisista, jotka huolehtivat kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamisesta. Suomessa kansallisena turvallisuusviranomaisena (National Security Authority, NSA) kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseen liittyvissä tehtävissä toimii ulkoministeriö. Puolustusministeriö, Pääesikunta, Suojelupoliisi sekä Liikenne- ja viestintävirasto toimivat kansainvälisissä tietoturvallisuusvelvoitteissa tarkoitettuina määrättyinä turvallisuusviranomaisina (Designated Security Authority, DSA).
Ydinenergialain (990/1987) 4 §:n mukaan ydinräjähteiden maahantuonti samoin kuin niiden valmistaminen, hallussapito ja räjäyttäminen Suomessa on kielletty. Hallituksen esityksessä todetun mukaisesti ATOMAL-sopimus ei koske ydinräjähteiden maahantuontia, valmistamista, hallussapitoa tai räjäyttämistä eikä sopimuksen piirissä vaihdettavia tietoja ole katsottava ydinmateriaalivalvonnan piiriin kuuluviksi tiedoiksi.
Saadun selvityksen mukaan ATOMAL-sopimuksen aiheuttamat vaikutukset eri hallinnonaloille ovat rajallisia, koska pääosa Nato-jäsenyydestä johtuvista tietojärjestelmien muutoksista, uusien tietojärjestelmien käyttöönotosta ja toimitilaratkaisuista sekä niiden auditoinneista ja koulutuksesta johtuvista muutoksista toteutetaan Naton tietoturvallisuussopimuksen ja Naton turvallisuussääntöjen täytäntöönpanon yhteydessä. Näitä vaikutuksia on selvitetty hallituksen esityksissä HE 315/2022 vp ja HE 4/2023 vp.