Hallitus esittää (HE 141/2024 vp) arvonlisäverolain muuttamista niin että 10 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluvat hyödykkeet siirrettäisiin 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan. Muutos ei koskisi sanoma- ja aikakauslehtiä eikä yleisradiotoimintaa. Korotukset tehtäisiin 1.1.2025. Lisäksi kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettäisiin yleisen 25,5 % verokannan soveltamisalasta alennetun 14 prosentin verokannan soveltamisalaan. 

Muutos koskisi henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa ja lääkkeitä. Muutos koskisi myös kulttuuri- ja urheilutoimintaa kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia. 

Esityksen taustalla on Orpon hallitusohjelma ja siinä asetettu fiskaaliset tavoitteet. Hallitusohjelma tavoittelee työn verotuksen keventämistä ja menetettyjen verotulojen paikkaamista osin kulutusverotuksen nostamisena, mikä näkyy mm. alennettujen arvonlisäverokantojen ja korotettujen valmisteverojen muodossa. Hallituksen esityksen perusta on fiskaalinen, eikä se esityksessä erittele tarkasti miksi verojärjestelmän painopisteen muokkaaminen tällä tavoin olisi kannatettavaa. 

Esityksen mukaiset korotuksen alennetuille arvonlisäverokannoille kanavoituisivat näiden tuotteiden ja palveluiden hintojen nousuun. Korotusten myötä kuluttajahinnat näille hyödykkeille nousevat oletettavasti 3,6 %. Alennettujen arvonlisäverokantojen taustalla on ollut ALV-direktiivin tarjoamat mahdollisuudet niiden soveltamiselle ja eri alennetuilla kannoilla on katsottu olevan erilaisia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi lääkkeiden alennettu kanta on nähty terveyspoliittisesti perusteltuna tapana halventaa lääkkeitä ja henkilökuljetuksen ja majoituksen alennetuilla kannoilla on nähty olevan harmaata taloutta kitkeviä vaikutuksia, koska majoitus- ja kuljetusliikentoiminta voidaan helposti korvata verottamattomalla yksityiskulutuksella, mikäli niistä kannetaan liian korkeita veroja. Kulttuurin ja urheilun alennetut kannat ovat pitäneet niiden kulutuksen hinnat alempana kuluttajille, mikä entisestään on kannustanut kulutussiirtymää niihin. 

Esityksen nettotuotto jää huomattavasti kasvaneita veroja pienemmäksi, koska merkittävän osan arvonlisäveroista maksavat julkiset tahot. Alennettujen kantojen korotukset lisäävät valtion verotuottoja 305 miljoonaa staattisesti arvioituna. Kun otetaan huomioon intiimihygieniatuotteiden veron kevennys ja kuluttajien ostovoiman heikennys, arvonlisäverotuottojen kasvuksi arvioidaan 281 miljoonaa. Kun huomioidaan valtion kasvaneet arvonlisäverot, esityksen tuotoksi jää 211 miljoonaa euroa. 

Kulttuuri, tapahtumat ja niihin liitännäinen matkailu kärsivät kaikki veronkorotuksesta huomattavasti. Näiden alojen merkitys Suomen taloudelle on suuri, ja niille on arvioitu merkittävää kasvupotentiaalia. Veronkorotus kuitenkin pakottaa niitä nostamaan hintojaan, mikä todennäköisesti johtaa alojen kutistumiseen ja siten tuhoaa työpaikkoja. Sosialidemokraatit uskovat alan tarjoavan työtä, tuottavuutta ja kasvua eivätkä siksi hyväksy yhteen talouden sektoriin tehtävää merkittävää veronkorotusta. 

Kirjojen arvonlisävero olisi esitetyn muutoksen jälkeen EU:n toiseksi korkein Suomessa. Kirjallisuusala on kärsinyt jo vuosia kustannuspaineista ja laskevasta myynnistä. Hinnoittelua nostava veromuutos entisestään heikentää kirjallisuuden myyntiä ja mahdollisesti heikentää alan jo entisestään heikkoa kannattavuutta. Kirjojen ALV:n korottamisen tuoma 17 miljoonan euron korotuksen fiskaalista vaikutusta heikentää laajat julkiset kirjahankinnat koulu- ja kirjastolaitokselle. Medialiiton arvion mukaan muutoksen aidoksi tuotoksi jäisi vain 13 miljoonaa euroa tämän huomioiden. Orpon hallituksen kulttuuriin kohdistuvat leikkaukset ja veronkorotukset heikentävät kulttuurin ja kirjallisuuden saatavuutta, nostavat sen hintaa ja ajavat molempia harvempien kuluttamaksi. Sosialidemokraatit vastustavat tätä ja näkevät kulttuurin ja kirjallisuuden vaativan erityistä huomiota ja suojelua valtiolta, jotta suomalaisen kulttuurin ilmaisuvoima, uskottavuus ja laaja saavutettavuus toteutuisi tulevaisuudessakin. Arvonlisäveron korotus koskee myös kirjailijoiden saamaa lainauskorvausta ja näin heikentää kirjailijoiden toimeentuloa, joka muutekin on ollut laskussa. Lainauskorvauksen 16,6 miljoonan euron määrärahasta muutoksen myötä leikkautuisi yli kaksi miljoonaa arvonlisäveroihin.  

Hallituksen esityksessä toimea perustellaan työllisyystoimena. Selitys on epäuskottava, eikä muutokselle ole ennustettu positiivisia työllisyysvaikutuksia. Esityksen toteutuminen heikentäisi monen työvoimavaltaisen palvelun kulutusta ja siten ennemminkin pienentäisi työllisyyttä. Lisäksi liikenteen arvonlisäveron korottaminen nostaa julkisen liikenteen hintoja, mikä heikentää työnteon kannustumia varsinkin kaupunkiseuduilla. 

Esityksen keskeisen ongelma sen fiskaalisten tavoitteiden kannalta ovat lääkkeet. Noin puolet lääkekustannuksista Suomessa maksaa valtio KELA:n kautta, minkä vuoksi lääkkeiden arvonlisäveron korotus johtaa lääkemenojen merkittävään kasvuun, syöden noin puolet veronkorotuksen tuotosta. Loput menosta kohdistuu työkyvyttömälle ja ikääntyneelle väestölle suhteettomasti, mikä tekee muutoksesta regressiivisen veronkorotuksen. Yhdessä hallituksen muun veropolitiikan kanssa tulonjakovaikutukset alennettujen arvonlisäverokantojen korotuksessa tulevat olemaan haitallisimpia pienituloisimmalle osalle väestöä, mikä on sietämätöntä. 

Sosialidemokraatit katsovat, ettei arvonlisäveron alennettujen kantojen valjastaminen valtiontalouden fiskaaliseksi pelastukseksi ole järkevä päätös. Hallitus korottaa kulutusverotusta yleisen arvonlisäveron, alennettujen arvonlisäverokantojen, alkoholi- ja tupakkaveron muodossa voidakseen tehdä suurituloisia hyödyttäviä tulo- ja valmisteveroleikkauksia kesken laajamittaista sopeutusta. Muutoksen kohteena olevien hyödykkeiden hinnat nousevat noin 3,6 %, mikä entisestään kiihdyttää inflaatiota, joka on ylittänyt ansiotason kasvun edellisinä vuosina ja siten heikentää suomalaisten ostovoimaa.  

Esityksen vaikutus tapahtuma-alalle on ongelmallinen jo myytyjen tapahtumalippujen verokohtelun vuoksi. Vuonna 2025 järjestettävistä tapahtumista maksettava arvonlisävero määräytyy lipunmyynnin tilittämispäivän mukaan, kun tapahtuma-alalle selkeintä olisi veron tilittämien lipun myyntipäivän perusteella. Siirtymätilanteessa alv-kannan suuruutta tulisi tulkita myyntihetken perusteella niin, että vuoden 2024 puolella lipunmyyntiyrityksen järjestäjän nimiin myymät liput verotetaan 10 prosentin kannalla, vaikka tilitys tapahtuisi vuoden 2025 puolella. 

Esityksen taustalla olevat fiskaaliset huolet valtiontaloudesta on perusteltuja, mutta niiden selättämisen valittu veropolitiikan linja ei kestä tarkastelua. Hallitus kanavoi lisäveroja kulutukseen harkitsematta toimien vaikutusta ostovoimaan ja kotimaiseen kulutukseen ja siten kotimaiseen työllisyyteen. Sosialidemokraatit vastustustavat esitettyjä veronkorotuksia ja esittävät että hallitus luopuisi aikeistaan korottaa alennettujen kantojen suoritteiden verotusta. Kulutusverotuksen kehittäminen vaatii kokonaisvaltaista harkintaa, kun taas hallituksen kulutusveropolitiikka vaikuttaa ensisijaisesti noudattavan lyhyen aikavälin fiskaalisia tavoitteita ja vastaavan hallituspuolueiden läheisten tahojen edunvalvontaan.  

Keskusta ei hyväksy arvonlisäverokannan korottamista 10 prosentista 14 prosenttiin. 

Suomi on vakavassa tilanteessa. Maassa kasvavat nyt työttömyys, konkurssit ja velka. Eivät valitettavasti talous ja ihmisten hyvinvointi. Suomessa on lähemmäs 300 000 työtöntä työnhakijaa. Lähes 3500 yrityksen konkurssi on laitettu vireille vuoden sisään. Edessä siintää korkeintaan kitukasvua. Se on kaikkein huolestuttavinta.  

Hallitus on laiminlyönyt vaikuttavat kasvutoimenpiteet. Niiden sijaan hallitus toimeenpanee useita kasvua heikentäviä veronkorotuksia, jotka lisäävät tavallisten ihmisten arkimenoja sekä iskevät mikro- ja pk-yrityksiin. 

Päministeri Orpon hallitus korotti jo yleisen arvonlisäverokannan pika-aikataululla 25,5 %:iin 1.9.2024 tehden Suomesta kulutuksen todellisen himoverottajan. Korotus oli ylimitoitettu. Suomen yleinen arvonlisäverokanta nousi Unkarin jälkeen Euroopan toiseksi korkeimmaksi. 

Tämän lisäksi hallitus on vuoden 2025 alusta lähtien leikkaamassa tuntuvasti kotitalousvähennystä sekä nyt käsittelyssä olevalla esityksellä korottamassa 10 prosentin verokannan 14 prosenttiin lukuun ottamatta sanoma- ja aikakauslehtiä.  

Hallituksen esittämä 10 prosentin arvonlisäverokannan kiristäminen 14 prosenttiin koskisi henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa ja lääkkeitä. Muutos koskisi myös kulttuuri- ja urheilutoimintaa kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia. 

Kyse on suhteellisesti peräti 40 %:n veronkorotuksesta. Korotus kohdistuu monelta osin samoille toimialoille, jotka kärsivät merkittävällä tavalla koronapandemian vaikutuksista ja joilla siitä toipuminen on yhä käynnissä.  

Korotus kohdistuu myös majoitustoimintaan, jonka kasvupotentiaali kohdistuu ulkomailta Suomeen suuntautuvaan matkailuun ja jota tämän ulkomaanmatkailun osalta on pidettävä vientialaan rinnastettava. Majoitustoiminnan veronkorotus syö toimialan kustannuskilpailukykyä kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Hallitus jättää huomioimatta, että Suomi on jo valmiiksi kallis maa ulkomaisille turisteille.  

Verovetoiseen hintojen nostamiseen ei olisi edellytyksiä, mutta siihen hallitus nyt yrityksiä pakottaa ja osin yritykset joutuvat tinkimään omasta tuloksestaan ja sitä myöden kasvuun investoimisesta. Matkailukasvun vauhdittamista hankaloittaa samanaikaisesti myös leikkaukset Visit Finlandin toimintaan. 

Keskustan mielestä matkailualalle tarvittaisiin kasvuohjelman, jonka tavoitteena olisi tuplata Suomeen suuntautuva matkailu 10 vuoden kuluessa ja saada matkailutase tasapainoon. 

Hallitus ei ota huomioon päällekkäisten sopeutustoimien yhteisvaikutuksia. Esimerkiksi kulttuurin saralla valtion menoihin tehtävät säästötoimet olisivat perustellumpia, jos hallitus ei samanaikaisesti korottaisi veroja siten, että myös pääsylippujen hintoja joudutaan nostamaan. 

Hallituksella on ohjelmansa mukaan tavoitteena kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. On vaikea nähdä, että liikuntapalveluiden arvonlisäveron 4 %-yksikön veronkorotus tukee tavoitteeseen pääsyä millään tavalla. 

Kulutusveroilla on myös ohjaava vaikutus. Miksi hallitus haluaa hauraassa taloudellisessa tilanteessa lähettää kuluttajille viestin, että suhteellisesti kaikkein kovimmat veronkorotukset kohdistetaan kulttuurin, liikunnan, matkailun, joukkoliikenteen käytölle sekä lääkkeitä tarvitseville. 

Kokoomus on aiemmin osuvasti todennut: "Sitä mitä verotetaan vähemmän, saadaan enemmän. Mitä verotetaan enemmän, sitä saadaan vähemmän."  

Hallitus on aiemmin keventänyt oluen verotusta 25 miljoonalla eurolla. Nyt käsittelyssä olevalla esityksellä puolestaan kiristetään esimerkiksi liikuntapalveluiden ja kirjojen arvonlisäveroa yht. 28 miljoonalla eurolla.  

Politiikka on arvovalintojen tekemistä. Orpon hallituksen tärkeysjärjestys on omituinen. 

Keskusta kannattaa hallituksen esitystä siltä osin, että kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettään yleisen verokannan soveltamisalasta alennetun 14 prosentin verokannan soveltamisalaan. Näiden tuotteiden veronalennus on ollut keskustan pitkäaikainen tavoite. Kyse on tasa-arvoa lisäävästä veronalennuksesta, joka tuo myös hieman helpotusta vauvaperheisiin.  

Hallituksen esityksessä HE 141/2024 vp esitetään 10 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan nykyisin kuuluvat hyödykkeet siirrettäisiin 14 prosentin suuruisen alennetun verokannan soveltamisalaan. Muutos koskisi henkilöliikennettä, majoitustoimintaa, vierassatamatoimintaa ja lääkkeitä. Muutos koskisi myös kulttuuri- ja urheilutoimintaa kuten kirjoja, urheilu- ja liikuntapalveluja, pääsyä kulttuuritapahtumiin ja -tiloihin sekä urheilutapahtumiin, urheilutilojen käyttöä, esiintyvän taiteilijan, urheilijan tai muun julkisen esiintyjän esityksiä, maahantuotuja taide-esineitä ja tekijän tai satunnaisen myyjän myymiä taide-esineitä sekä tekijänoikeudenhaltijoita edustavan järjestön saamia tekijänoikeuteen liittyviä korvauksia. 

Hallituksen esitys on monella tapaa hyvin ongelmallinen. Se on luonteeltaan regressiivinen ja osuu kohtuuttomasti kaikkein pienituloisempiin. Tämä tapahtuu tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysministeriön tuoreen vaikutusarvion mukaan muutosten merkittävimmät negatiiviset vaikutukset kohdistu-vat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa oleviin eli pienituloisiin ja julkisia palveluita paljon käyttäviin henkilöihin. 

Arvonlisäveron korotus osuu kohtuuttomasti kulttuurialaan. Se heikentää kulttuurialan toimintaedellytyksiä merkittävästi tilanteessa, jossa hallitus on jo aiemmin leikannut kulttuurista roimalla kädellä. Valtion vuoden 2025 budjetissa taiteen ja kulttuurin toimialan määrärahoihin kohdistuu jo yhteensä noin 20 miljoonan euron vähennys verrattuna vuoden 2024 määrärahoihin. Leikkaukset ja veronkorotukset vaarantavat suomalaisen taiteen ja kulttuurin elinvoiman, sen saavutettavuuden ja edellytykset kehittyä. Samalla arvonlisäverokorotus heikentää mahdollisuuksia tarjota laajaa ja monipuolista valikoimaa kotimaista kirjallisuutta. Kirjastohankinnat eivät yksin riitä ylläpitämään kotimaista kirja-alaa, ja heikossa taloustilanteessa muista kuin täysin välttämättömistä menoista karsitaan. 

Arvonlisäveron korotus osuu myös reseptilääkkeiden hintoihin. Jos lääke ei kuulu Kelan lääkekorvauksen piiriin, lääkkeiden arvonlisäveron korotus osuu suoraan kuluttajan maksettavaksi. Hallitus on jo aiemmin päättänyt nostaa lääkekorvausten alkuomavastuuta 50 eurosta 70 euroon. Lääkkeiden arvonlisäveron korotus siis lisää sairastamisen kustannuksia. 

Alvin korotus voi kasvattaa liikuntaharrastamisen eriarvoisuutta. Kun kustannukset nousevat, on mahdollista, että esimerkiksi pienituloisilla lapsiperheillä ei ole enää varaa liikuntaharrastuksiin. Kasvavat hinnat voivat johtaa siihen, että ihmiset vähentävät liikunnan harrastamista, mikä voi pitkällä juoksulla olla yhteiskunnalle hyvin kallista. Hallituksen sopeutuksen taakan maksaa erityisesti pienituloiset. Vaikutusarvioiden mukaan hallituksen leikkaukset kohdistuvat esimerkiksi yksinhuoltaja-perheisiin. 

Samalla alvin korotus johtaa väistämättä joukkoliikenteen lippujen kallistumiseen. Tämä on ongelmallista tilanteessa, jossa taakanjakosektorin päästöt eivät ole merkittävästi viimeisten vuosien aikana laskeneet. Liikenne on Suomessa suuri päästölähde, ja tällä hetkellä harjoitetulla politiikalla päästövähennystavoitteet karkaavat yhä kauemmas. 

On myös selvää, että Suomen veropohjasta tulee huolehtia. Alemman arvonlisäverokannan korottamisen sijaan hallituksen tulisi kuitenkin poistaa esimerkiksi ympäristölle haitallisia verotukia. Lisäksi hallituksen tulisi paikata veropohjan aukkoja, kuten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen osalta. Yksin listaamattomien yhtiöiden osinkoverotuksen uudistaminen toisi samat verotulot kuin alemman arvonlisäverokannan korottaminen. 

Esityksessä on hyvää se, että kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat siirrettäisiin yleisen verokannan soveltamisalasta alennetun 14 prosentin verokannan soveltamisalaan. Katsomme kuitenkin, että kuukautissuojat, inkontinenssisuojat ja lasten vaipat tulisi siirtää suoraan 10 prosentin kantaan.