Rouva puhemies! Ehkä kunnioitin tarpeettomasti äsken puhemiesneuvoston suositusta alle 5 minuutin mittaisista puheenvuoroista, koska se oli puheenvuoro, joka ei ollut varattu etukäteen, eli olisin voinut sen loogisesti viedä päätökseen. Mutta ehkä tämän keskustelun kannalta saattoi olla hyväkin, että siihen tuli tämä keskeytys, sen vuoksi, että edustaja Köntällä oli välittömästi tarve todeta, että siinä oli retorista voimaa paljon ja että faktat puhuvat.
Omassa puheenvuorossani luettelin edellisen hallitusohjelman lähtökohtia siinä, miten ikäihmisiä kohdellaan Suomessa. Ne olivat faktoja siitä itse ohjelmasta. Edustaja Marttinen totesi ja myöskin edustaja Könttä totesi samalla, että taloudelliset olosuhteet ovat hyvin erilaiset ja silloin täytyy suhteuttaa sen hallitusohjelman panostukset ja tavoitteet siihen kyseiseen tilanteeseen. Minä myönnän, että neljä vuotta sitten taloudellinen tilanne oli Suomessa erilainen kuin tänä päivänä. Minun kysymykseni on tietenkin: miten eri hallitusohjelmat kohtelevat eri väestöryhmiä? Voin sanoa, että edellisen hallituksen hallitusohjelman panostukset tuossa mielessä, että leikkauslistoja käydään lävitse — mitä minä kävin lävitse — ylivoimaisesti eniten rasittivat ikääntyneitä ihmisiä. Se oli se lähtökohta. Sitä minä vertailin. Ymmärrän nämä erot.
Nyt sitten meillä on muutoksen hallitus. Nyt me olemme hakemassa muutosta. Katsotaan, miten Rinteen hallitusohjelma eroaa tästä edellisestä, jonka 11 kohdan leikkausohjelman ikäihmisille siis äsken luettelin.
Nämä ovat Rinteen hallitusohjelman kirjauksia nyt vuorostaan: 1) Laaditaan poikkihallinnollinen ikäohjelma. 2) Ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä säädetään hoivahenkilöstön vähimmäismitoituksesta tämä kuuluisa 0,7. 3) Ympärivuorokautisen hoivan rinnalla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua. 4) Toteutetaan kohdennettuja hyvinvointitarkastuksia huomioiden erityisesti eläkkeelle jäävät. — Siinä muuten on seniorineuvolajärjestelmän itu rakennettu tuonne hallitusohjelman sisään. — 5) Kiireettömässä tapauksessa hoitoonpääsy taataan viikossa. 6) Perustetaan vanhusasiavaltuutetun toimi.
Nämä ovat kaikki merkittäviä palvelurakenteen kohennuksia, joista nimenomaan ikääntyneet ihmiset Suomessa tulevat hyötymään, ja se vahvistaa hallituksen arvopohjan sen suhteen, että arvokkaalle vanhenemiselle annetaan tila ja kunnioitetaan ikääntyneitä ihmisiä. Heillä on oikeus saada samat peruselämänedellytykset Suomessa kuin kaikilla muillakin Suomen kansalaisilla. Ikäystävällinen hallitusohjelma palvelurakenteiden osalta ja palvelujen osalta asennoitumisessa.
Entä sitten kysymys toimeentulosta? Se on se iso kysymys, johon viittasin, kun totesin eläkkeensaajien olevan ainoa tulonsaajaryhmä Suomessa, joka lakisääteisesti köyhtyy, kiitos taitetun indeksin. Hallitusohjelmassa on selkeä kirjaus: ”Erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyttä ja köyhtymistä vähennetään kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluja. Tavoitteena on huolehtia kaikkien suomalaisten” — siis huolehtia kaikkien suomalaisten — ”elintason kehityksestä ja tasaisemmasta tulonjaosta.” Erittäin, erittäin selkeä kirjaus siitä, että hallitus pyrkii sekä vähentämään eläkeläisköyhyyttä että myös takaamaan eläkeläisten elintason säilymisen ja vähentämään eriarvoisuutta.
Nyt sitten on kysymys: kuinka tämä toteutetaan? Tämä on siis kirjaus, ohjelman tavoite, mutta miten se toteutetaan? Siinä on kaksi selkeätä tavoitetta, jotka ovat erittäin merkittäviä:
1) Ensiaskeleena alle 1 000 euron kuukausieläkkeisiin tehdään 50 euron tasokorotus nettomääräisenä. Siis kysymys on kansaneläkkeen nostosta siten, että toimeentulo- ja asumistuen etuudet eivät heikkene. Tämähän parantaa välittömästi noin 300 000 kaikkein pienituloisimman eläkkeensaajan eläketurvaa. Me tiedämme, että se hintalappu valtion budjetissa on noin 183 miljoonaa euroa. Sen se maksaa, ja siihen hallitus on varautunut.
2) Toisena ohjelmallisena tavoitteena toimeentulon osalta ehkä on kaikkein merkittävin kirjaus, eli kiinnitetään huomio myöskin varsinaiseen vanhuuseläkkeeseen. Täytyy siis muistaa, että kansaneläke ja takuueläke eivät ole enää tänä päivänä Suomen vanhuuseläkkeitä vaan perustoimeentulon turvaa, ja itse asiassa täyttä kansaneläkettä saavista 75 prosenttia on työkyvyttömiä ihmisiä. He ovat työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ihmisiä eli työikäisiä ihmisiä. Vain 25 prosenttia täyttä kansaneläkettä saavista, siis täyttä takuueläkettä saavista, on yli 65-vuotiaita ihmisiä. Täytyy nyt tunnistaa tämä tilanne, että vuoden 95 kansaneläkkeen pohjaosan poiston kautta kansaneläke ei enää ole meidän vanhuuseläkkeemme vaan sitä on työeläke.
No niin, mitä hallitusohjelma kirjaa työeläkkeistä? Varsinaista vanhuuseläkettä eli työeläkettäkin hallitus on valmis kohentamaan ohi normaalin indeksitarkistuksen. Tämä on hyvin tärkeä huomio. Hallitusohjelma kirjaa seuraavaa: ”Käynnistetään kolmikantainen selvitys siitä, miten työeläkejärjestelmän sisällä voitaisiin parantaa pienimmillä työeläkkeillä olevien asemaa.” Tämä on siis suora sitaatti hallitusohjelmasta. Tässä siis haetaan keinoja, joiden avulla voitaisiin nostaa alle 1 400 euron työeläkkeitä nettomääräisesti 100 eurolla. Tavoite on muuten erittäin kunnianhimoinen. Se avaa ensi kerran tien arvioida työeläkeindeksin, siis taitetun indeksin, muutostarpeita. [Puhemies: Aika!] — Se oli siis suositus! — Jos kaikkien 1 400 euroa kuukaudessa ansaitsevien työeläkettä kohennetaan tällä vappusatasella, se maksaa noin 700 miljoonaa euroa. No tässä on tietenkin oma ongelmansa siinä suhteessa, että nämä rahathan tässä järjestelmässä tullaan silloin saamaan työeläkejärjestelmästä. Tämä vappusatanen tarkoittaisi myös rakenteellista uudistusta tähän taitettuun indeksiin siksi, että eläkekorotus on euromääräinen, ei siis prosentuaalinen. Siten se on solidaarinen ja tasoittaa tuloeroja, ja siihen hallitus pyrkiikin.
Puheenjohtaja! Lopuksi totean sen, että tässähän on ongelma, tekninen ongelma ja saattaa olla perustuslaillinenkin. Kuinka se korotus sitten saadaan alle 1 400 euron eläkkeisiin? Yksi vaihtoehto olisi tietysti antaa 100 euron korotus kaikkiin eläkkeisiin. Sen hintalappu on 1,5 miljardia euroa. Sehän tarkoittaisi, että indeksitarkistusta ei tarvitsisi tehdä, ja viime vuodenvaihteessa sen hintalappu oli 400 miljoonaa. Nyt on siis kysymys siitä, miten se miljardi euroa rahoitetaan. Työeläkerahastot ovat kasvaneet viimeisten 20 vuoden aikana keskimäärin 8 miljardia euroa. Se olisi 1 miljardin euron hintainen, että annettaisiin 100 euroa kaikille työeläkettä saaville vanhuuseläkeläisille.
Viimeinen huomio on se, että tämähän on järkevää, että tämä uudistus neuvotellaan kolmikantaisesti siten, että siinä ovat myöskin työmarkkinajärjestöt mukana, ja tärkeätä olisi se, että tähän neuvonpitoon pääsisivät myöskin eläkeläisjärjestöt mukaan, niin kuin vuonna 2013, kun vastaava selvitys tehtiin.
Ensimmäinen varapuhemies Tuula Haatainen
:Edustaja Kiljunen, pyydän saada huomauttaa, että nämä puherajoitukset ovat yhdessä sovittuja. Ne ovat suosituksia, mutta kun kaikki edustajat noudattavat niitä, niin me pelaamme samoilla pelisäännöillä. [Kimmo Kiljunen: Ymmärsin, että se oli suositus!]