Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto antoi 8. päivä maaliskuuta asetuksen ravitsemisliikkeiden aukiolon väliaikaisesta rajoittamisesta tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Tällä asetuksella säädetään niistä alueista, joilla majoitus- ja ravitsemistoiminnasta annettuun lakiin lisättyä väliaikaista sulkupykälää sovellettaisiin. Koska ravitsemisliiketoiminnan sulkemista koskeva laki käsiteltiin eduskunnassa perustuslain 23 §:n mukaisena poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa, on tämä kyseisen lain nojalla annettu asetus tuotava eduskunnan jälkitarkastettavaksi samalla tavalla kuin valmiuslain pykälien käyttöönottoasetukset. 

Tässä asetuksessa siis säädetään ravitsemusliikkeiden sulku voimaan niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä covid-19-viruksen leviämisen estämiseksi. Valtioneuvosto on arvioinut ravitsemisliikkeiden sulkemisen välttämättömyyttä alueittain Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijatietoihin pohjautuen. 

Ravitsemusliikkeet on asetuksen nojalla pidettävä suljettuina kaikissa leviämis- ja kiihtymisvaiheen maakunnissa. Leviämisvaiheen maakuntia ovat asetuksen antamisen hetkellä olleet Uusimaa, Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Kanta-Häme, Varsinais-Suomi, Satakunta, Pohjanmaa ja Ahvenanmaa. Kiihtymisvaiheen maakuntia puolestaan ovat olleet Kymenlaakso, Pirkanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Pohjois-Pohjanmaa ja Lappi. Lisäksi on arvioitu, että välttämättömyysedellytys ravitsemusliikkeiden sulkemiselle täyttyy perustasolla olevassa Keski-Suomen maakunnassa, jossa taudin ilmaantuvuusluvut ovat lähes yhteneväisiä Lapin maakunnan kanssa. 

Maakunnissa, jotka eivät ole rajoituksen piirissä, ravitsemusliikkeet voivat olla jatkossakin avoinna asiakkaille. Näiden yritysten on noudatettava rajoituksia, jotka on annettu tartuntatautilailla ja sen nojalla. 

Sulkemista koskeva asetus olisi voimassa 28. maaliskuuta saakka. Ravitsemisliikkeiden sulkeminen on alueellisesti ja ajallisesti rajattava vain välttämättömään, joten valtioneuvosto seuraa asetuksen voimassaolon aikana tautitilanteen kehittymistä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijatietoihin pohjautuen. Tilannetta arvioidaan viikoittain. Rajoituksia on ryhdyttävä purkamaan niillä alueilla, joilla ne eivät enää ole välttämättömiä. Sulkemisen piiriin voidaan lisätä myös uusia alueita, jos tautitilanne niillä pahenee.  

Arvoisa puhemies! Ravintoloiden sulkeminen on suuri päätös, jonka seuraukset ovat laajemmat kuin mitä moni ajattelee. Ravintoloiden sulkeminen laittaa muun muassa kaiken keikkatoiminnan jäihin. Näin ollen kaikki ravintolatapahtumien ympärillä tapahtuva työ katoaa, mikä tarkoittaa, että iso joukko suomalaisia jää vailla työtä vähintään tilapäisesti, pahimmillaan pysyvästi. Ei ole hommia silloin myöskään laulajille, tiskijukille, roudareille, valomiehille. Keikkapaikat on suljettu. Tietysti ravintolahenkilökunta — baarimikot, järjestyksenvalvojat, baarien ja ravintoloiden omistajat — voi joutua työttömäksi. Tämän asian ohessa haluan nostaa todella vakavan asian: Nimittäin 97 prosenttia esiintyjistä musiikin alalla on freelancereita, yksinyrittäjiä. Monet heistä eivät ole saaneet vuoteen yhtään mitään tukea mistään, he eivät kuulu mihinkään. Tapahtumateollisuus on kriisissä ja näin ollen myös tapahtumien järjestäjät ja tietysti esiintyjät. 

Arvoisa puhemies! Kannan suurta huolta Suomen ravintola-alan selviämisestä kriisin yli. Ala on todella merkittävä Suomen taloudelle, kun asiaa tutkaillaan työpaikkojen määrän ja alan liikevaihdon kautta. Alalla toimii noin 9 600 päätoimista yritystä, ja sen liikevaihto on sivutoimiset yritykset mukaan laskettuna yli 5 miljardia euroa. Näin ollen myös ravintolatoimintaan liittyvä verokertymä on vuosittain miljardiluokkaa. Ala työllistää välittömästi noin 81 000 työntekijää ja välillisesti 36 000. 

Tähänastiset ravintola-alan saamat tukipaketit ovat kattaneet vain murto-osan koronan aiheuttamista tappioista. Nyt kun ravintoloiden ovet suljetaan pandemian taltuttamiseksi, on tukien oltava riittävällä tasolla, jottei alaa kohtaa valtava konkurssiaalto. Lisäksi on varmistettava, että tuki löytää perille oikeisiin osoitteisiin. Tässäkin on esiintynyt aiemmin ongelmia. 

Arvoisa puhemies! Toivon hallitukselta kattavaa ja toteuttamiskykyistä suunnitelmaa ravintola-alan ja ennen kaikkea sen parissa leipänsä tienaavien suomalaisten pelastamiseksi.  

Ja vielä nostan tämän tapahtuma-alan ja esiintyjien tilanteen esille. He ovat vuosikausia maksaneet veronsa tähän kotimaahansa, ja he ovat kantaneet kortensa kekoon myös tämän yhteiskunnan rakentamisessa. Heillä on perheet. Tällä hetkellä tulevaisuus ei näytä kovin valoisalta. Osa heistä jo tähyilee uutta ammattia, mutta se ei välttämättä ratkaise kaikkea ongelmaa. 

Tämä tiukka sulku kolmeksi viikoksi voi saada tartuntaluvut vähenemään, mitä me kaikki toivomme, mutta jotta tämä mahdollisimman tehokas toimi purisi kunnolla, yksi asia ihmetyttää kuitenkin edelleen: Miksi rajavalvonta on edelleen melko heikkoa? Ihmisiltä edellytetään testiä, mutta se ei ole vieläkään must.  

Joten paljon on pohdittavaa hallituksella ja koko eduskunnalla, mutta totta kai uskomme parempaan tulevaisuuteen. — Kiitos. 

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edustaja Elomaan huoleen ja osanottoonkin siitä, että ravintola-alan tilanne on tällä hetkellä erittäin vaikea tietenkin tämän sulun johdosta, mutta jo ennen sulkuahan asiakkaiden lukumäärät alkoivat huomattavasti vähentyä. Havaitsin sen itse, kun kävin muutamissa ruokaravintoloissa. Asiakkaita oli kovin vähän, ja sen takia meidän täytyy huolehtia tuesta. Tiedän, että siitä on keskusteltu, sen määrästä, ja on erilaisia näkemyksiä, mutta yhteinen näkemyksemme on, että tämmöisessä tilanteessa tukea ehdottomasti tarvitaan. 

Itse pyysin puheenvuoroni sen takia, että kysymys alueellisuudesta tämän epidemian yhteydessä on koko ajan ollut haastava ja mielenkiintoinen. Nytkin tämä asetus on valmisteltu, niin kuin ministeri Haatainen sen esitteli, niin että eräät alueet — ulkomuistista Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Keski-Pohjanmaa ja Kainuu ja oliko vielä yksi, Etelä-Savo, no ei se ole tässä, mutta 4—5 aluetta — jotka eivät ole kiihtymis- ja leviämisaluetta, jäävät nyt näiden rajoitusten ulkopuolelle. Niissä noudatetaan sitten taas niitä rajoituksia, joita olemme erikseen tartuntatautilain 58 a §:n kautta säätäneet yleensä ravintolatoimintaan tässä viime aikoina. 

Mutta kysymys on tietysti siitä, että erilaiset epidemiat ovat erilaisia. Jos meillä on salmonellaepidemia, niin se ei edellytä edes kokonaisen paikkakunnan ravintoloiden sulkua vaan se voidaan kohdistaa yhteen tai kahteen ravitsemisliikkeeseen riippuen siitä, mikä se tartunnan kulku on ollut. Meillä on muunlaisia epidemioita. Mutta nyt varsinkin tämän brittimuunnoksen jälkeen meillä on niin tarttuva koronavirus tässä, ja nyt on myös saatu tietoa, että sen vaarallisuus — siis sairauden laatu, jonka se aiheuttaa, ja kuolemanriski — on suurempi kuin siinä perusviruksessa alun perin oli, että nyt me joudumme pohtimaan sitä, että onhan se kuitenkin täällä koko maassa, ja jos me reagoimme vasta siinä vaiheessa, kun me olemme nähneet jollakin alueella tautiryppään, niin me olemme periaatteessa pari viikkoa jäljessä siitä reaktiosta. 

Miettikääpä niitä alueita, jotka nyt Suomessa ovat kaikkein suurimman tartunnan alueita, Ahvenanmaata ja Satakuntaa. Ne olivat pari kuukautta sitten alueita, joissa ei ollut tartuntoja juuri ollenkaan. Ei ollut helposti ennakoitavissa, että niistä tulee alueita, joissa sitten on näin voimakas tartunta. Ja sen takia itse ymmärrän sen, että tämä on nyt pantu voimaan näinkin laajalti tässä maassa — mutta huom. korostan: ei kuitenkaan olla laitettu voimaan koko maassa, eli kyllä tässä ollaan haettu tätä välttämättömyyttä ja tätä, että ei ihan kaavamaisesti laiteta koko maahan, vaikka se on kuitenkin vain vähemmistö alueesta, joka on nyt tässä vaiheessa jätetty ulkopuolelle. 

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn edustaja Elomaan ja Lindénin huoleen ravintola-alan toimijoiden tilanteesta, joka oli jo ennen tätä päätöstä vaikea ja joka edelleenkin vaikeutuu. Kyllähän tässä on uhkana se, että monet yritykset ajautuvat konkurssiin tämän tilanteen vuoksi. 

No, tämä asetus noudattaa todellakin niitä linjauksia, joista eduskunnassa on jo päätetty, mutta haluan tässä yhteydessä nyt todeta sen, että pidän kyllä vahinkona sitä, että hallitus ei ole pystynyt valmistelemaan ikään kuin hienosyisempää esitystä näistä alueellisista toimista. Jos ajatellaan vaikkapa Uudenmaan maakuntaa tai kotimaakuntaani Kanta-Hämettä, niin siellä on kuntia, joissa tartuntatilanne on huolestuttava, mutta sitten on niitä alueita, joissa ei juurikaan tartuntoja edes ole, ja yrittäjät kokevat kyllä varsin epäoikeudenmukaisena sen, että niilläkin alueilla joudutaan sitten kuitenkin näihin toimiin osallistumaan. On tietysti selvää, että laitetaanpa raja minne tahansa, niin aina se tuo sen rajapintaongelman. Mutta eduskuntahan antoi ponnen, jossa se edellytti, että jatkossa sitten tulisi päästä ikään kuin hienosyisempiin alueellisiin ratkaisuihin. 

Ja toinen tietysti koskee myös näitä erilaisia ravintolayrityksiä. Nythän näitä käsitellään kaikkia samalla tavalla, olipa kysymys yökerhosta tai huoltoaseman ravintolatoiminnasta, ja tässäkin suhteessa tarvittaisiin hienojakoisempia esityksiä. 

Arvoisa rouva puhemies! Tässä asetuksessa säädetään ravintoloiden sulkemisesta alueilla, joissa sulkeminen on tartuntataudin leviämisen estämiseksi välttämätöntä. On hyvä, että tästä rajautuu pois sellaisia alueita, jotka ovat tautitilanteen mukaan enemmän suojassa. Mutta aina, niin kuin edellä jo kuulimme, se rajaaminen on hankalaa.  

Otan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan, joka on hyvin leveällä oleva alue. Sieltä kotikunnastani Reisjärveltä on Kuusamoon melkein 500 kilometriä, ja alueet ovat hyvin erilaisia, eri maakunnan kolkat ovat hyvin erilaisia. Ehkä juuri sellaisilla alueilla, joissa on erilaista maastoa, harvaan asutulla seudulla, on enemmän vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä näitä rajoituksia, kun ollaan taloudellisesti tiukassa tilanteessa.  

Tässä on toki pohdittu näitä hienosyisempiäkin jakoja. Sairaanhoitopiiritasoinen jaottelu ei toisi kovin paljon hienosyisempää erottelua kuin tämä maakuntajako. Kuntajakoa vastaan taas puhuu se, että henkilöt liikkuvat kunnista toiseen ja kuntien välillä ja pienessä kunnassa voi ryväsmäisen leviämistavan vuoksi tulla äkillisiä muutoksia. Ja toki yritykset voisivat pienten naapurikuntien välillä joutua epätasapainoiseen kilpailuasetelmaan maantieteellisesti. Nämä kaikki ovat järkeenkäyviä perusteluita. Ehkä sekin on riski, että tämmöinen hienosyisempi erottelu voisi johtaa siihen, että ihmiset liikkuisivat aikaisempaa enemmän kuntien välillä. Myöskin tiedon saaminen epidemiasta voisi olla kuntakohtaisesti hankalampaa saada, ja myöskin viestinnällisesti se voisi olla hankalaa. Mutta siitä huolimatta on tärkeää, että jatkossa kaikkien perusoikeuksien rajoittamisen kohdalla me tarkastelemme alueellisia eroja ja teemme vain sellaisia rajoitustoimenpiteitä, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä. 

Arvoisa puhemies! Selvää on, että tämmöisessä epidemian tilanteessa toimia tarvitaan, mutta toisaalta tässä myös se viestintä on ollut — mistä edellisissäkin kohdissa sanoin — hiukan hataralla pohjalla. Varsinkin Keski-Suomi oli siinä mielessä mielenkiintoinen paikka, että vielä 5.3. koronanyrkki sanoi, että Keski-Suomi on tällä hetkellä epidemian perustasolla eikä ravintoloiden sulkeminen ole tarpeen. Kuitenkin muutama päivä myöhemmin mentiinkin Jyväskylän mukaan ja sitä kautta sitten jouduimme tähän lockdown-tilanteeseen. Joten toivoisin hartaasti, että näissä käytettäisiin sitten vielä paljon parempaa viestintää kuin tähän mennessä on tehty. 

Mutta, arvoisa puhemies ja työministeri Haatainen, tilannehan on nyt se, että kymmenettuhannet työntekijät luultavasti menettävät työnsä, jos ravintola-ala ei tästä tokene. Mielestäni edustaja Elomaa piti täällä hyvän puheenvuoron niin ravintola‑ kuin tapahtuma-alankin puolesta, ja tietyllä lailla nyt ala tarvitsee kylmäkäynnistyksen ryypyn. Ei ryyppyä alkoholimielessä vaan yleensä sen kylmäkäynnistyksen, jotta ala taas pääsisi jaloilleen tämän tilanteen jälkeen, varsinkin, jos tilanne tulee olemaan nyt se, että tämän kolmen viikon lockdowninkin jälkeen vain tietyillä kakkostason alueilla saadaan ottaa yksi kolmasosa ihmisiä ravintoloihin sisään ja tämä voi kestää jopa kesäkuun loppuun asti. Tässä olisi yksi keino, joka on se alkoholin alvin alentaminen ruoan alvin tasolle. Se olisi se nopein ja helpoin keino, ja toivonkin, että hartaasti pohditte nyt sitten tulevassa kehysriihessä, voisiko tämä olla nyt semmoinen kylmäkäynnistämiskeino, jolla ala saataisiin tästä taas jaloilleen. 

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn täysin tässä salissa kollegoiden puheenvuoroihin tästä matkailu- ja ravitsemusalan kurimuksesta, mitä tässä on jo vuosi tehty. Kun katsotaan tätä liiketoiminnan puolta, niin kyllähän se surkeassa mitassa on, kun on ensin säädetty vähemmäksi istumapaikkoja ja rajoitettu aikatauluja ja niin edelleen, vaikka ravintola-ala onkin tehnyt paljon työtä oman hygieniapuolen ja myös tartuntavaaran ja muun osalta. Kun olen useissa ravintoloissa käynyt katsomassa, niin hyvin ovat menneet nämä niin sanotusti opit perille. Aika harvassa ravintolassa käyttäydytään niin sanotusti epämääräisesti. Että kyllä hyvin on ravintolapuoli hoitanut.  

Toinen on tosiaan tämä esityspuoli, mikä tässä tuli esille kanssa. Todellakin esiintyjät ja tapahtuma-ala ovat olleet kanssa kovassa kurimuksessa.  

Toivon kanssa samalla tapaa, että tämä tuki olisi vahva ja hyvin kohdentunut, koska tämä kolmen viikon täysi sulku aiheuttaa pidempijänteisen talouden kurimuksen kuin oikeastaan tämän kolme viikkoa, kuten tässä edustaja Wallinheimokin otti esille. Ei se ole pelkästään se kolme viikkoa, vaan menee pidempi aika — kautta sitten, jos me päästään vielä tässä eteenpäin. 

Eli otan huolta siitä, mutta kyllä toisaalta me tarvitsemme tautitilanteen takia sulkua. Itse olen sitä pohtinut monestikin ja edelleenkin, olisiko kuitenkin vielä jollain tavalla voinut tässä tilanteessa miettiä erilaisten ravintoloiden tyypitystäkin, mutta sielläkin tulee sitten tietenkin reunanvetoja, esimerkiksi lounas- ja huoltoasemaravintoloitten toiminnan jatkuvuus. 

Take awaytähän on monessa paikkaa tällä hetkellä olemassa, ja ehkä se tuo jonkun leivän niin asiakkaalle kuin yhtä lailla ravintolan ylläpitäjällekin.  

Tästä maakunnallisesta tasosta, mihinkä tässä on päädytty: Valtioneuvosto on ihan hyvin päätellyt sen, vaikka talousvaliokunta tekikin hienosyisempiä esityksiä sairaanhoitopiireittäin tai kuntatasoittain tai seutukunnittain. Hyvin on perusteltu se, että näissä esimerkiksi seutukunnat eivät ole virallisia alueita ja sairaanhoitopiirikin on hieman epämääräinen. Ja sitten jos pohditaan tätä kuntakohtaisuutta: se raja on niin pieni, että siinä tulisi siirtymää — jos nytkin voi siirtymää tulla. Kun katsotaan maakunnittain, niin voin tässä pienesti huumorilla heittää, tuleeko tässä mieleen Leevin ja Leavingsin laulu Pohjois-Karjala, koska se ei ole tässä listalla mukana. — Kiitoksia, arvoisa puhemies.  

Kiitoksia, arvoisa puhemies! Tietenkin täytyy todeta se, että ymmärtää hyvin sen tuskan ja huolen, mikä tuolla yrityksissä on. Tämähän koskettaa oikeastaan kaikkia niitä aloja, joissa ihmiset ovat keskenään kontakteissa paljon, ja ravintola- ja tapahtuma-ala nyt ovat keskeisiä sellaisia, joissa tämä on vaikuttanut kovasti. Minun mielestäni on ihan selvää, että näitten alojen osalta täytyy löytää erilaisia keinoja, joilla auttaa eteenpäin.  

Samalla totean sen myöskin, että tässäkin asiassa saattaa olla parempi tämmöinen kertarytinä, kertaitku kuin pitkä vitinä. Minä näen sillä tavalla, että meillä on selkeästi hahmotettavissa oleva tulevaisuus, jossa tämä tauti on voitettu. Se vain edellyttää nyt meiltä suomalaisilta vahvaa uskoa siihen, että näillä toimenpiteillä, jotka ovat nyt käynnissä, saadaan tämä tilanne hallintaan, taudin leviäminen pysähtymään ja päästään kesään ikään kuin vähän normaalimmissa oloissa. Jos kaikki menee hyvin rokotuksen suhteen, meillä on näköpiirissä paljon, paljon valoisampi tulevaisuus jo ensi syksynä. Ja minä haluan uskoa siihen, että näillä toimenpiteillä pystytään viemään asioita eteenpäin tavalla, joka alkaa näyttäytyä tavallisille suomalaisille, myös yrityksille, paljon, paljon parempana, valoisampana tulevaisuutena.  

Tämä vaatii näitten yritysten näkökulmasta selkeästi toimenpiteiden käynnistämisiä, tukia siihen, millä saadaan liikkeelle näitä jäätyneitä markkinoita. Minun mielestäni hallitus on tehnyt siinäkin erittäin paljon isoja satsauksia, ja toivon, että niitä jatketaan niin pitkään, että meidän talouskasvu vahvasti lähtee viemään asioita eteenpäin. — Kiitos.  

Arvoisa puhemies! Kiitos hyvistä puheenvuoroista. Ymmärsin, että tälläkin kertaa salissa ymmärretään tämän päätöksen välttämättömyys, jotta saamme tämän taudin, epidemian, aisoihin. Täällä kannettiin huolta aivan oikeutetusti tämän alan selviytymisestä taloudellisesti: edustaja Elomaa, edustaja Wallinheimo, perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Rinne, Pirttilahti, monet, ottivat tämän puheenvuoroissaan esille. Näiltä osin valmistelu on valtioneuvostossa käynnissä, eli kompensaatiomalli on tulossa, ja ministeri Lintilä sitä valmistelee. Tähän liittyy myös tapahtuma-ala, kulttuuriala, ja myös niiltä osin ollaan näitä kompensaatiomalleja tässä entisestäänkin parantamassa. 

Edustaja Räsänen puhui tästä hienosyisemmästä aluejaosta ja joku muukin, osa edustajista otti sen esille. Tässä tartuntatautitilanteessa ja virusmuunnoksen vuoksi on nähty tämä aluejako välttämättömänä. Tätä aluejakoa ja sitä hienosyisyyttä on kyllä pohdittu, mutta tämä on tullut nyt tähän ratkaisuksi, ja me olemme näitä päätöksiä tehneet THL:n analyysien ja suositusten pohjalta. Tartuntatautitilannetta seurataan, ja siellä pohjatietona on sairaanhoitopiirien informaatio ja THL:n seurantatiedot, ja tämä perustuu näihin asiantuntija-arvioihin. 

Edustaja Pirttilahti... [Antti Rinteen mikrofoni avautuu — Puhujan mikrofoni sulkeutuu] 

Jaha, no niin. Ai sen voi sieltä kaukaa säätää. — Edustaja Pirttilahti otti esille sen, että tämä ravintola-ala on toiminut hyvin. Kyllä, näin on. Hyvässä yhteistyössä ja paljon hyvää työtä on tehty, mutta tämähän ei olekaan niin kuin syytös siitä, miten oltaisiin toimittu, vaan tämä on itse asiassa keino, jolla pyritään pelastamaan myös taloudellisesti näiden ravintoloiden toiminnan selviytyminen, kun tehdään tämmöinen täsmäpäätös nyt: kerralla kiinni, ja sitten avataan, 28.3. tämä päättyy. Ja sitten tullaan säätelemään tartuntatautilain mukaisin keinoin jatkossa tätä toimintaa. Tämä on valitettavaa, että tällaiseen joutuu menemään, mutta jos muistetaan sitten — ehkä se tuo tässä sitä suhteellisuutta — että monissa maissa on oltu täydellisessä sulussa jo kuukausikaupalla, eli emmehän me yksin ole. Siinä mielessä olemme pystyneet justeeraamaan tätä politiikkaa niin, että täydellistä sulkua ei ole tarvinnut niin pitkäksi aikaa laittaa. Mutta nämä virusmuunnokset ovat todellinen ja vaarallinen riesa, ja siitä syystä tässä täytyy nyt tehdä kaikki keinot, että tautiepidemia ei pääse leviämään ja että rokotuksilla saadaan immuniteettia niin, että pystytään sitten palaamaan jossain vaiheessa normaaliin päiväjärjestykseen. 

Arvoisa puhemies! En halua pitkittää keskustelua, mutta muutamaan asiaan haluan tuoda vielä huomioni:  

Se, minkä takia tämä täyssulku on ikään kuin nyt näillä alueilla tarpeen, liittyy siihen, että tämä tautimuunnos on todella väkevä leviämään. Me käytiin keskustelua valiokunnassa tästä näkökulmasta ottaen huomioon se, mitä Ahvenanmaalla tapahtui tässä nyt jo muutama viikko sitten ja mitä on tapahtunut Irlannissa joulun tienoilla. Näistä lähtökohdista näyttää täysin perustellulta, vääjäämättömältä, että tämmöinen sulku tähän tilanteeseen tarvitaan. 

Mutta yhtä vakava oli keskustelu myös siitä, että meidän täytyy pystyä tämmöiseen alueellisesti hienosyisempään ja myöskin ehkä toiminnallisesti, niin kuin täällä on tullut esille, tarkempaan rajaukseen tulevaisuudessa. Jos tämä tautitilanne tämän kolmen viikon jälkeen lähtee helpottamaan, on tärkeätä, että tartuntatautilakia sovellettaessa tai uutta ravintoloitten aukioloaikaa sovellettaessa lähdetään miettimään sitä, missä kohdin se on tarpeen. Kun kysymys on siitä, että nyt rajataan ihmisten välisiä kontakteja, niin sitten täytyy miettiä se, että jos avataan kuitenkin niitä, niin miten se sitten soveltuu eri alueille paremmin ja täsmällisemmin määriteltynä ja eri toimialoille myöskin tai eri toiminnoille ravintola-alalla.  

Nämä ovat tärkeitä havaintoja, jotka perustuslakivaliokunta otti esille tuossa keskustelussa ja jotka pitää myöskin valtioneuvoston ottaa huomioon.