Arvoisa puhemies! Tulin esittelemään valtioneuvoston koulutuspoliittista selontekoa koskevan mietinnön teille tänään täällä. Hienoa, että tämä keskustelu saatiin tänne saliin.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on laatinut mietintönsä siten, että siinä keskitytään eräisiin keskeisiin koulutusjärjestelmän läpileikkaaviin teemoihin tuoden esille esimerkiksi sivistyksen merkitystä sekä läpi ihmisen elämänkaaren jatkuvaa oppimista ja sen tukea. Valiokunta nostaa mietinnössään esille aiheita, joita selonteossa ei ole valiokunnan näkemyksen mukaan riittävästi käsitelty. Valiokunta katsoo, että valiokunnan mietintö ja koulutuspoliittinen selonteko muodostavat kokonaisuuden, jonka pohjalle selonteon toimeenpanosuunnitelma kohti 2040‑luvun koulutusta rakentuu. Rinnakkain koulutuspoliittisen selonteon kanssa on tehty ensimmäinen kokonaisselvitys myös ruotsinkielisen koulutuksen kehittämisestä.
Arvoisa puhemies! Kaikilla koulutusjärjestelmämme koulutusasteilla ja -muodoilla on oma tärkeä tehtävänsä yksin ja yhdessä toistensa kanssa, ja muutokset ympäröivässä maailmassa edellyttävät niiden kehittämistä edelleen. On tärkeää, että koulutuksen rakenteet ja rahoitusjärjestelmä tukevat kansalaisten mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja itsensä sivistämiseen parhaalla mahdollisella tavalla. Valiokunta arvioi, että selonteon kunnianhimoinen tavoite nähdä pitkälle 2040‑luvun koulutuksen, osaamisen ja tutkimuksen ja tieteen tarpeisiin vastaamisessa on haastava. Nopeasti muuttuvan yhteiskunnan vuoksi koulutuspoliittista selontekoa tulisikin päivittää vähintään joka toinen vaalikausi, eli seuraavan kerran viimeistään 2027—2031.
Arvoisa puhemies! Valtioneuvoston koulutuspoliittisessa selonteossa visioidaan, että vuonna 2040 Suomessa on vahva laadukkaaseen ja vaikuttavaan kasvatukseen, koulutukseen, tutkimukseen ja kulttuuriin rakentuva sivistysperusta. Valiokunta korostaa, että selonteko on tärkeä Suomen koulutuspolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Edellinen koulutuspoliittinen selonteko on vuodelta 2006, kuten tuossa totesin, joten uusi visio koulutuspolitiikan suunnan osoittamiseksi on tarpeellinen. On erittäin tärkeää luoda strateginen kokonaiskuva koulutusjärjestelmän tulevaisuuden haasteista ja ratkaisuista hallituskausia pidemmälle aikavälille. Tarvetta koulutuspoliittiselle selonteolle luovat myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, muun muassa ikäluokkien pieneneminen, maahanmuutto, osaamisvaatimusten tarpeiden muutos sekä oppimistulosten lasku ja eriytyminen. Keskeisiä muutoksen ajureita ovat myös digitalisaatio, kansainvälistyminen sekä ilmastonmuutos.
Koulutuspoliittiselle selonteolle tullaan laatimaan toimeenpanosuunnitelma. Valiokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmassa otetaan huomioon valiokunnan mietinnössä esille tuomat havainnot kehittämistarpeista sekä niiden kustannusvaikutuksista. Valiokunta painottaa, että uudet velvoitteet tulee kompensoida koulutuksen järjestäjille täysimääräisinä. Valiokunta toteaa, että selonteko sisältää oikeansuuntaisia ja perusteltuja linjauksia suomalaisen koulutusjärjestelmän kehittämiseksi.
Selonteossa on tunnistettu hyvin koulutusjärjestelmämme keskeiset kipupisteet, jotka estävät koulutuksen kehittymistä jokaista kansalaista ja koko yhteiskunnan kehitystä optimaalisesti tukevaksi instituutioksi. Selonteko on tavoitteeltaan ja kattavuudeltaan tulevaisuusorientoitunut, ja siinä halutaan luoda näkymää aina vuoteen 2040 saakka.
Monista ansioistaan huolimatta selonteko ei ole ongelmaton. Sen puutteet voidaan kiteyttää tavoitteiden moninaisuuteen ja niiden priorisoinnin vähäisyyteen. Luotettavat arviot esitettyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta, kustannuksista ja koulutuksen laadun varmistamisesta eivät selonteosta ilmene. Monet keskeiset tulevaisuutta koskevat linjaukset, kuten esimerkiksi sivistysperustan vahvistaminen, jatkuva oppiminen, yksilölliset opintopolut, oppilaitosten yhteistyön syventäminen, väestöennusteet sekä ympäristö- ja ilmastokysymysten haasteet, nostetaan esiin ansiokkaasti, mutta linjaukset niiden vaikutuksista koulutusjärjestelmän rakenteisiin, sisältöihin ja toimintatapoihin jäävät yleisluonteisiksi.
Selonteossa esille nostettujen ongelmien syiden analyysi on osin puutteellista, eikä siten ole aina selvää, miten ehdotetut toimenpiteet ratkaisisivat ongelmia. Valiokunta katsoo, että kuva 2040‑luvun suomalaisesta koulusta suhteessa nykyiseen kaipaakin selkeyttämistä, ja valiokunta painottaa, että hyvät ja laajasti kannatetut selonteon tavoitteet sekä niitä koskevat toimenpiteet vaativat toteutuakseen riittävää resursointia.
Valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on tullut myös ilmi, että koulutusalan sidosryhmätoimijat eivät mielestään ole päässeet riittävällä tavalla osallistumaan selonteon valmisteluun. Selonteon laadintaa varten asetettu parlamentaarinen ryhmä ei käsitellyt myöskään lopullista ehdotusta koulutuspoliittiseksi selonteoksi ennen sen antamista eduskunnalle. Näin merkittävä ja laaja-alainen asiakirja on tarpeen laatia laajassa ja tiiviissä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien, parlamentaaristen toimijoiden ja koulutuskentän kanssa. Selonteon toimeenpanosuunnitelmaa laadittaessa tuleekin hyödyntää koulutuskentän osaamista monipuolisesti.
Arvoisa puhemies! Mietintöön sisältyy kaikkiaan 17 kannanottoehdotusta huomioitavaksi selonteon toimeenpanossa, ja kerronkin tässä nyt muutamia niistä painopisteistä, jotka valiokunta on nostanut esille:
Ensimmäisenä, ei missään nimessä vähäisimpänä, nostan: perustaitojen oppiminen on varmistettava erillisellä toimenpideohjelmalla. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä huolehtia siitä, että jokaisella perusopetuksen päättävällä nuorella on riittävä luku-, kirjoitus- ja laskutaito. Nämä ovat muun muassa oppimisessa ja yhteiskunnassa toimimisessa tarvittavia perustaitoja, joiden riittävän osaamisen varmistamiseksi hallituksen tulee valmistella kokonaisvaltainen ja tavoitteellinen toimenpideohjelma. Perustaitojen varmistaminen tulee myös ottaa huomioon selonteon toimeenpanosuunnitelman yhdeksi painopistealueeksi.
Sivistysvaliokunta korostaa myös tulevaisuusvalmiuksien tärkeää merkitystä. Koulutuksen sivistystehtävään kuuluu myös valmiuksien antaminen epävarmassa ja ennakoimattomassa tilanteessa toimimiseen.
Toinen tärkeä huomiomme ja nostomme on opiskelijoiden ja opetushenkilökunnan hyvinvoinnista ja jaksamisesta huolehtiminen:
Sivistysvaliokunta edellyttää mietinnössään, että koulutuspoliittisen selonteon toimeenpanosuunnitelman yhtenä painopistealueena tulee olla oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen ja kiusaamisen ehkäisy. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin tuen oikea-aikainen saatavuus edellyttää muun muassa saumatonta yhteistyötä opetustoimen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden ja muiden tarvittavien tahojen kanssa.
Koronakriisi on nostanut esiin oppimisen ja hyvinvoinnin keskinäisriippuvuuden. Vuorovaikutus ja fyysinen läsnäolo ovat tärkeitä sekä oppimisen että mielenterveyden tukemisen kannalta. Tutkittua tietoa tarvitaan esimerkiksi opiskelun itseohjautuvuuden lisäämisen vaikutuksista opiskelijoiden hyvinvointiin. Koronakriisin aikana myös opetus- ja ohjaushenkilöstön kuormittuneet työolosuhteet ovat korostuneet. Valiokunta pitää tärkeänä, että henkilöstön hyvinvointiin ja jaksamiseen kiinnitetään huomiota ja alueelliseen saatavuuteen ja alalla pysymisen haasteisiin vastataan esimerkiksi työyhteisöjen hyvinvointiin liittyvillä toimenpiteillä.
Kolmantena nostona mainitsen: oppimisen tuen järjestelmä tulee uudistaa. Sivistysvaliokunta on mietinnössään tuonut esille oppimisen tuen tärkeän merkityksen ja edellyttää, että hallitus toteuttaa oppimisen tuen järjestelmän kokonaisuudistuksen, joka kattaa koulutuspolun varhaiskasvatuksesta korkea-asteelle. On erittäin tärkeää, että jokainen oppimisvaikeuksia tai muita oppimisen haasteita kokeva ja tukea opinnoissaan tarvitseva saa tarvitsemansa tuen jo varhaisessa vaiheessa ja että oppimisvaikeuksien tuen tarpeen tunnistamiseen ja oikea-aikaisen ja vaikuttavan tuen saatavuuden parantamiseen laaditaan kansallinen toimenpideohjelma.
Me kiinnitimme huomiota korkeakoulutettujen tarpeeseen työelämässä, ja me tuomme esille tarpeen varmistaa riittävä osaamistaso myös tuleviin ja muuttuviin osaamistarpeisiin vastaamiseksi, ja edellytämme, että hallitus valmistelee kiireesti toimenpiteet, joilla varmistetaan, että vähintään puolet ikäluokista suorittaa korkea-asteen tutkinnon. On tärkeää huolehtia, että korkeakoulutukseen pääsyn eri tavat hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Me kiinnitimme huomiota yliopistokeskusten asemaan ja myöskin siihen, että vapaata sivistystyötä käytetään hyväksi korkeakoulujen yhteistyökumppaneina. Kiinnitimme huomiota myös tutkimuksen riittäviin määrärahoihin, ja kiinnitimme huomiota siihen, että bruttokansantuotteesta neljä prosenttia pitäisi saavuttaa, ja siitähän me olemme jo aikaisemmin mietinnöissämme lausuneet.
Aivan lopuksi, arvoisa puhemies, totean, että koulutuspoliittinen selonteko on tärkeä Suomen koulutuspolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta. Tarvetta selonteolle luovat myös toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset, kuten ikäluokkien pieneneminen, osaamistarpeiden muutos, oppimistulosten lasku sekä eriytyminen. Valiokunta korostaa, että selonteon toimeenpanosuunnitelmassa ja toimeenpanoseurannassa tulee arvioida riittävät rahoitustarpeet osana julkisen talouden suunnitelman valmistelua. Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että toimeenpanosuunnitelmassa huomioidaan valiokunnan mietinnössä tuomat havainnot kehittämistarpeista [Puhemies koputtaa] ja niiden kustannusvaikutuksista. Tähän mietintöön sisältyy yksi vastalause. — Kiitos.
Ensimmäinen varapuhemies Antti Rinne
:Kiitoksia mietinnön esittelystä, puheenjohtaja Risikko. — Mennään ryhmäpuheenvuoroihin. Sosiaalidemokraattinen eduskuntaryhmä, edustaja Gustafsson, olkaa hyvä.