Kiitos, arvoisa puhemies! Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suomalaisten suuri maanpuolustustahto alkoi heti näkyä valtavana kysyntänä Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen koulutusta kohtaan. Kurssit täyttyivät nopeasti, eivätkä läheskään kaikki halukkaat edes enää mahdu niille. Perussuomalaiset on maanpuolustuspuolue, ja haluamme varmistaa, että halukkaat saavat maanpuolustuskoulutusta taustastaan riippumatta ja että Maanpuolustuskoulutuksella on siihen tarvittavat resurssit. 

Perussuomalaiset on juuri jättänyt toimenpidealoitteen, jota on valmisteltu yhdessä maanpuolustusasiantuntijoiden kanssa, ja pyydämme siinä maanpuolustuskoulutukseen riittäviä resursseja ja rahoitusta. Lakimuutoksia tarvitaan, jotta Puolustusvoimien aseita voidaan käyttää ja niillä voidaan myös radoilla ampua. Lisäksi rahoitus pitäisi muuttaa monivuotiseksi, suoraan valtion budjettirahoitukseen. Arvoisa hallitus, tuetteko perussuomalaisten toimenpidealoitetta maanpuolustuskoulutuksen turvaamiseksi? 

Arvoisa puhemies! Hallitus on kehysriihessään käsitellyt maanpuolustusasioita ja päättänyt merkittävistä panostuksista isänmaamme turvallisuuteen ja puolustukseen. Osana sitä myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentälle tullaan osoittamaan lisää resursseja toimintaan, ja asia on tulossa käsittelyyn lisäbudjetin yhteydessä tänä vuonna, mutta jo päätetyissä kehyksissä tuleville vuosille on päätetty, että vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osoitetaan lisää resursseja. Eli tavoite on se, ja tähän tullaan myös pääsemään, että resursseja saadaan varsin ripeästi ja kursseja voidaan järjestää lisää. 

Myös lainsäädäntöpuolta tullaan arvioimaan, ja olen kutsumassa koolle palaverin, missä on sekä puolustusministeriön edustus, Pääesikunnan edustus että MPK:n edustus ja jossa katsotaan sitten, minkätyyppiset lakimuutokset tässä tilanteessa olisivat tarpeen. 

On myönteistä, että suomalaisten maanpuolustustahto on kasvanut, ja myönteistä, että yhä useampi haluaa osallistua vapaaehtoiseen maanpuolustukseen. Sille tullaan järjestämään mahdollisuuksia. 

Arvoisa puhemies! Kiitos vastauksesta, ministeri Kaikkonen. Toivomme, että koko eduskunta suhtautuu näin myönteisesti kuten ministeri Kaikkonen ja perehtyy tähän perussuomalaisten toimenpidealoitteeseen, jossa on teille esitykseksi myös näitä yksityiskohtia, joista ministeri Kaikkonen mainitsi. Olemme valmistelleet tätä yhdessä maanpuolustuksen asiantuntijoiden kanssa, ja siinä mielessä on tervetullutta, että suhtaudutte myönteisesti. 

Maanpuolustus nojaa meillä Suomessa laajaan reserviin, jolla on luja osaaminen ja tahto. Moni hioo taitojaan omalla ajallaan ampumaradoilla. Sen lisäksi, että maanpuolustuskoulutuksen lakia pitää kehittää koulutuksen sujuvoittamiseksi ja mahdollistamiseksi, ampumaratoihin pitää kiinnittää huomiota. Niiden määrä on tippunut rajusti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, ministeri, kuten varmasti hyvin tiedätte. Siellä on erittäin tiukkoja ympäristömääräyksiä, ja vain harvemmalla radalla voi ampua esimerkiksi pitkäpiippuisilla aseilla. Aiotteko lisätä ampumaratojen määrää esimerkiksi vähentämällä byrokratiaa ja löysentämällä lupaedellytyksiä, ministeri Kaikkonen? 

Arvoisa puhemies! Täydennän vielä tuota ensimmäisen kysymyksen vastausta sen verran, että Puolustusvoimien aseita voidaan kyllä käyttää myös vapaasti maanpuolustuksen kentällä, kun valvonta on kunnolla järjestetty. Puolustusvoimat on valmis osallistumaan tähän valvontaan aikaisempaa enemmän, elikkä tätä asiaa voidaan ratkoa tällä tavalla. Lainsäädäntömuutoksiin menee aina oma aikansa, mutta tämä on tämmöinen nopeampi käytännön ratkaisu tähän kysymykseen. 

Mitä tulee ampumaratoihin, niin on totta, että niitä on aikaisempaa vähemmän. Tämä on pitkäaikainen kehitys ja liittyy juuri tähän, mihin viittasitte: aika tiukkoihin ympäristölupamääräyksiin. Ne eivät sinänsä ole oman hallinnonalani alla, mutta pitäisin myönteisenä kyllä, että ampumaharrastukseen olisi nykyistä parempia mahdollisuuksia ja löytyisi mahdollisuuksia rakentaa myös jonkun verran lisää ampumaratoja maahan. [Sebastian Tynkkynen: Hyvä!] 

Herra puhemies! Tämä asia on kaikille puolueille ja koko Suomelle varmasti yhteinen, sillä siinä, missä meidän Puolustusvoimiemme kyky on tietysti selkeä pidäke, että Suomea kohtaan ei kohdisteta sotilaallista voimaa, niin myös meidän sotilaidemme ja reservimme taito on keskeinen asia. 

Perussuomalaiset ovatkin jättäneet tänään eduskuntaryhmän toimenpidealoitteen, jossa me esitetään just tätä lisäresursointia mutta myös byrokratian purkua, minkä edustaja Merikin tuossa hyvin nosti esiin. On olemassa tätä lainsäädäntöä ja, voi sanoa suoraan, jopa byrokratiaa, mikä estää tätä ampumaharjoittelua ja vapaaehtoista maanpuolustusta. Siihen saadaan lisäresursseilla nopeasti helpotusta, kuten ministeri kuvasi. Mutta, kuten mainitsitte, tämä ei ole teidän hallinnonalallanne, ja sen takia kysyisinkin nimenomaan asianomaiselta eli ympäristöministeriltä: miten esimerkiksi tämä ampumaratojen ympäristöbyrokratian väheneminen nyt etenee, kun on tilanne, että niitä ampumaratoja tarvitaan siihen harjoitteluun? 

Arvoisa puhemies! Tämä on varmasti kysymys, jossa teemme hyvää yhteistyötä puolustusministe-riön kanssa. Itse asiassa ympäristöministeriöllä ei ole tähän asiaan liittyviä prosesseja tällä hetkellä meneillään. [Välihuutoja oikealta] 

Arvoisa herra puhemies! Perussuomalaiset suhtautuu erittäin kiittäen puolustusmäärärahojen lisäämiseen. Oma uskottava kansallinen puolustuskyky ja kova maanpuolustustahto on meidän puolustuksemme perusta ja tulee olemaan kaikissa oloissa. 

Suorituskykyinen Puolustusvoimien henkilöstö kaikkiin valmiustiloihin on tärkeää. Kun määrä nousee, niin yhtä tärkeää olisi keskittyä näihin niin sanottuihin henkilöstön ”laadullisiin tekijöihin”. Kun esimerkiksi kertausharjoitusten määrää nyt merkittävästi nostetaan, niin tulisi entistä tärkeämmäksi puuttua myös siihen, että henkilöstö, upseerit, palautuvat näistä toimista. Tämä ei tällä hetkellä ole aivan selvää, vaan muun muassa upseerit ovat jo pidempään kertoneet voimakkaasta kuormituksesta. Ja kun valmiutta halutaan parantaa, niin tällaisetkin seikat, nämä kapeikot, tulisi huomioida ja korjata, jotta tilanne olisi riittävän hyvä. 

Kysynkin puolustusministeriltä: miten aiotte puuttua tähän upseerienkin esiin nostamaan ongelmaan sotilaiden taistelukunnosta ja henkilöstön kuormituksesta? 

Arvoisa puhemies! Todella henkilöstötarpeita on, ja tätä asiaa käsiteltiin puolustusselonteossa, jonka eduskunta viime vuoden lopulla hyväksyi. Siinä linjattiin, että noin 500 uutta henkilöä palkataan Puolustusvoimiin tämän vuosikymmenen loppuun mennessä. Nyt kun saamme lisää resursseja puolustukseen tämän viikon päätöksillä, niin aiomme nopeuttaa tätä aikataulua sillä tavalla, että aloitamme lisähenkilöstön värväämisen heti, elikkä jo tänä vuonna ryhdytään asteittain Puolustusvoimien henkilökuntaa lisäämään, sekä vakituisia tehtäviä että myös sopimussotilaita. Tällä mahdollistetaan se, että voidaan vaikkapa tätä kertausharjoitusten määrää lisätä, vastata entistä haastavampaan turvallisuusympäristöön, ja toisaalta totta kai, jos meillä on enemmän väkeä töissä, niin voidaan myös tähän jaksamisongelmaan puuttua entistä paremmin. 

Kiitos, arvoisa herra puhemies! Kuten tiedettyä, Ukrainan tilanne on nostanut maanpuolustustahtoa Suomessa ja reserviläistoimintaa sen myötä. Kentältä kuitenkin kuuluu kyselyitä, että koetaan vapaaehtoisen aseellisen toiminnan olevan sekava himmeli, jota erilaiset säädökset ja aseiden hankinnan vaikeus haittaavat. Sisäministeri ei nyt ole paikalla, mutta ehkä puolustusministeri osaisi vastata: näettekö, että olisi tarvetta selkeyttää tätä säädöstöä, joka helpottaa aseiden hankkimista reserviläisille, ja onko hallituksella valmiutta aselain sekä muun säädöstön muuttamiseen, mikä helpottaisi ja selkeyttäisi reserviläisten aseiden hankintaa ja harjoittelua? 

Toki, herra puhemies! Aselainsäädäntö on ensisijaisesti sisäministeriön alla, ja tietysti on niin, että aivan villiä ja vapaata aseiden hankkiminen ei Suomessa voi olla. Ette sitä varmaan esittänytkään. 

Se, mitä kuuluu oman hallinnonalani piiriin, on vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytykset. Siinä on myös juuri se, millä ehdoilla voi käyttää vaikkapa Puolustusvoimien aseita harjoitteluun, ja tämäntapaisia kysymyksiä. Kuten tuossa jo vähän aikaisemmin viittasin, olen kutsumassa koolle aivan lähiaikoina palaverin, missä käydään näitä lainsäädäntökysymyksiä läpi, ja olen laittamassa liikkeelle hankkeen, missä lainsäädäntöä uudistetaan. Siihen tarvitaan kyllä myös sisäministeriö mukaan, sillä tämä on kokonaisuus. Näitä ongelmia, mitä MPK:kin on esittänyt, lähdemme käymään läpi. 

Arvoisa puhemies! On todella hienoa, että puolustus sai näin paljon nyt lisää voimavaroja. Kiitos siitä oikein paljon. 

Kysyisin ministeri Kaikkoselta vapaaehtoisesta maanpuolustuskoulutuksesta. On todella hienoa, että myöskin se sai nyt lisää resursseja, ja niitä kohdistetaan erityisesti naisten kouluttamiseen ja nuorten kouluttamiseen. Sekin on hyvä asia. Tarvitaan myös lainsäädäntömuutoksia, kuten sanotte, ja varmasti pikaisella aikataululla, niin kuin tässä nyt tulikin aikaisemmin puheenvuoroissa. 

Mutta palaisin siihen, mistä olen aikaisemminkin teille puhunut, Naisten Valmiusliittoon, joka kouluttaa nimenomaan kokonaisturvallisuuteen naisia, ja myöskin varautumistaitoja ja yleensä turvallisuustaitoja. Olemme jo pitkään olleet sitä mieltä, että tarvittaisiin turvallisuuskoulutettujen henkilöitten rekisteri Suomeen. Tällä hetkellähän meillä on tilanne se, että paljon on koulutettu, mutta jos yhtäkkiä poikkeusoloissa heitä tarvittaisiin, niin mistäpäs heidät tempaistaan, kun ei ole rekisteriä? Onko mahdollista, että nyt, kun te avaatte lainsäädännön, tämä rekisterivaltuus tulisi myös siellä huomioon otetuksi? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! On myönteistä, että myös moni nainen haluaa osallistua vapaaehtoisesti maanpuolustukseen. Siihen on meillä hyviä mahdollisuuksia Suomessa, ja myös naisten kiinnostus maanpuolustukseen osallistumiseen on aivan viime viikkojenkin aikana saamieni tietojen mukaan kasvanut. 

Varmasti, kun lainsäädäntöä lähdetään uudistamaan, on hyvä katsoa tämä kokonaisuus ja se, olisiko tässä esille nostamassanne asiassa mahdollisesti järkevää edetä. Meillä taisi olla puhetta, että tämänkin asian tiimoilta istuisimme lähiaikoina, eli katsotaan totta kai tämäkin mahdollisuus läpi. 

Kiitoksia, arvoisa herra puhemies! Nyt kun todellakin tuli selväksi tämä MPK:n koulutuksen valtava lisääntyminen, olisin lisäksi kysynyt arvoisalta herra puolustusministeriltä: kun esimerkiksi Tampereen Reserviläisiin on tämän Ukrainan sodan syttymisen jälkeen — meitä on aikaisemmin ollut 1 300, Suomen suurin reserviläisjärjestö — hetkessä tullut 300 uutta jäsentä lisää, voitaisiinko tukea samalla lailla, jos tuetaan MPK:ta, myös reserviläisjärjestöjä esimerkiksi ase- ja patruunahankinnoissa? Lupa-asiat ja kaikki tällaiset meillä on Tampereellakin täysin kunnossa, mutta se raha tekee tiukkaa. Jos nyt näin paljon tulee uusia jäseniä, jotka haluaisivat harrastaa ja olla valmiina mahdolliseen sotatilanteeseen, niin voiko tähän löytää rahaa, arvoisa puolustusministeri? 

Arvoisa puhemies! Tämäkin on myönteistä, että reserviläisjärjestöihin on tullut lisää kiinnostusta. Toki nämä järjestöt toimivat aika pitkälle ihan jäsenmaksujenkin varassa, ja monet ovat valmiita laittamaan omaakin rahoitusta tähän toimintaan. Jos tulee hakemuksia, niin totta kai voidaan katsoa, onko valtiolla mahdollisuus osoittaa rahoitusta nykyistä enemmän reserviläistoimintaan. Sitten voin sanoa, että maanpuolustuksen kentällä on myös muita rahoitusmahdollisuuksia, erilaisia toimijoita, mistä rahoitusta toimintaan voi hakea. 

Täytyy lähteä ratkomaan näitä uusia kapeikkoja, mitkä ovat syntyneet nyt tätä myötä, kun yhä useampi suomalainen haluaa vapaaehtoiseen maanpuolustukseen osallistua. 

Arvoisa herra puhemies! Puolustus on hyvin monisäikeinen juttu — haluaisin kysyä oikeastaan kahta asiaa. 

Venäläinen maanomistus on hyvin laajaa Suomessa. Onko hallitus suunnitellut asialle jotakin tehtäväksi? 

Ja toinen asia: Ihmisiä varmasti kiinnostaa Ahvenanmaan tilanne. Se on puolustuksellisesti hyvin mielenkiintoinen paikka. Onko mietitty, mitä tälle aiotaan tehdä? Suomalaisia kiinnostaa kovasti tämä venäläisten asia, venäläinen maanomistus, mutta myös tämä Ahvenanmaan tilanne. Kuinka tähän on aiottu reagoida? — Kiitos. 

Arvoisa puhemies! Tästä maanomistuskysymyksestä on täällä jossain aikaisemmassakin vaiheessa keskusteltu, ja siitä meillä on suhteellisen tuore lainsäädäntö voimassa, mikä tarkoittaa sitä, että jokaisesta EU—ETA-alueen ulkopuolelta tulevasta maanhankinnasta tarkistetaan, täyttääkö se kriteerit, ja viranomaiset seuraavat myös sellaisia kohteita, mitä pidetään maamme turvallisuuden kannalta riskaabeleina tai jollakin tavalla epäilyttävinä, ja lainsäädäntö luo mahdollisuudet puuttua näihin, mutta täytyy olla tietysti riittävät todisteet sitten, ennen kuin asioihin puututaan. Mutta on tiettyjä kohteita, mitä on syytä seurata ja seurataankin. Tässäkin asiassa eduskuntaan on viime vuoden lopulla toimitettu raportti lainsäädännön toimivuudesta, ja sen pohjalta tämänkin lain tarkastelu on aloitettu, ja siihen tehdään uudistuksia sillä tavalla, että tehdään laista vielä nykyistä pitävämpi. 

Mitä tulee Ahvenanmaahan, niin se on demilitarisoitu alue, mutta Suomi puolustaa Ahvenanmaata tarvittaessa. 

Arvoisa herra puhemies! Annetaan kiitosta silloin, kun siihen on aihetta. Meillä on ollut hyvä puolustusministerionni. Kiitoksia ministeri Kaikkoselle. Tämä kokonaisuus on hyvä: Historialliset panostukset kertausharjoitusten lisäämiseen, kantahenkilökuntaan, sopimussotilaisiin. Materiaalia hankitaan niin ilmavoimille kuin panssaritorjuntaan, ilmatorjuntaan ja niin poispäin. 

Osaava reservi on kuitenkin meidän puolustuksen kulmakivi. MPK, Maanpuolustuskoulutusyhdistys, tarvitsee aseita ja patruunoita. Puolustusvoimien aseiden käyttö ei tällä hetkellä ole mahdollista, ja se on akuutti ongelma. Tarve olisi noin 1 000, 1 500 asetta MPK:n käyttöön. 

Kysyn, ministeri Kaikkonen: te olette sanonut, että käytte tästä neuvotteluja, niin pidättekö todennäköisenä, että jo tulevan kesän MPK:n koulutuksiin nämä Puolustusvoimien aseet voitaisiin saada käyttöön? 

Arvoisa puhemies! Kiitoksia palautteesta. Vastaus kysymykseenne on: Kyllä pidän mahdollisena, [Timo Heinonen: Hyvä!] ja olen tästä asiasta käynyt keskustelua pääesikunnan johdon kanssa, ja sieltä on vakuutettu, että Puolustusvoimat on valmis osallistumaan näihin talkoisiin sillä tavalla, että voidaan osoittaa Puolustusvoimista valvojia, jolloin näitä Puolustusvoimien aseita voidaan käyttää nykyistä laajemmin vapaasti maanpuolustuksen piirissä. Eli asia on hoidossa. 

Arvoisa puhemies! Reserviläisjärjestöjä on huolettanut jo muutaman vuoden ajan Euroopan unionin lyijyasetus, joka haittaisi heidän toimintaansa. Esitin hallituksen vuosikertomuksen 2019 lausuntoon semmoista kappaletta, joka eteni sitten meidän puolustusvaliokunnan mietintöön puolustusselonteosta. Se kuuluu seuraavasti: ”Valiokunta viittaa tässä yhteydessä hallituksen vuosikertomuksesta 2019 antamaansa lausuntoon, jossa tuotiin esiin, että mahdollisen Euroopan unionin lyijyasetuksen voimaantulo ei saa heikentää reserviläisjärjestöjen ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen toimintaedellytyksiä eikä harjoitustoimintaa.” 

Arvoisa ympäristöasioista vastaava ministeri, huolehtiiko hallitus siitä, että EU:n lyijyasetus ei tule koskemaan reserviläisjärjestöjä? Tilanne on muuttunut. Olimme ajoissa asialla, mutta nyt on kriisi päällä. Miten suhtaudutte asiaan? 

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoitteena on se, että maanpuolustuksen edut turvataan myös tämän lyijyasetuksen käsittelyssä. 

Arvoisa puhemies! Oma uskottava maanpuolustus on isänmaan turva. Sotilaallisen maanpuolustuksen lisäksi kansalaisten kiinnostus on lisääntynyt myös niin sanottuun VARTU- eli varautumis- ja turvallisuuskoulutukseen. Ongelmana on se, että valtion rahoitusta voi käyttää ainoastaan sotilaallista valmiutta edistävään koulutukseen. MPK:n pitää kerätä varat kokonaismaanpuolustukselle tärkeälle VARTU-koulutukselle muualta, esimerkiksi lahjoituksista ja kurssimaksuista. 

Olisi Suomen edun mukaista, että kaikilla, niin naisilla, nuorilla kuin huoltovarmuuden kannalta tärkeillä ammattikuntien edustajilla, kuten maanviljelijöillä, olisi mahdollisuus osallistua tähän koulutukseen. Arvoisa puolustusministeri, voisitteko harkita VARTU-koulutusta MPK:n julkiseksi tehtäväksi, johon osoitettaisiin valtion rahoitus? 

Arvoisa puhemies! Kyllä voin, mutta tämä kuuluu juuri niihin asioihin, mistä on syytä käydä keskustelu mielestäni sekä MPK:n, pääesikunnan että puolustusministeriön kesken ja koettaa löytää yhteinen linja siinä, minkälaista roolia haluamme vapaaehtoiselle maanpuolustukselle ja MPK:lle tulevaisuudessa. Jos tulee kovin paljon tehtäviä, jotka alkavat muistuttaa viranomaistoimintaa, niin se muuttaa MPK:n luonnetta aika lailla, ja täytyy katsoa, että se on yhteiskunnan kokonaisedun ja myös sen mukaista, mitä MPK itse varmasti haluaa. Ja sitten täytyisi käydä laajempi keskustelu siitä, löytyykö tälle kaikelle tuki tästä talosta. 

Tätäkin ongelmaa, mihin viittasitte, pystytään taklaamaan, koska MPK:lla on mahdollisuus saada todella myös muuta rahoitusta ja lahjoitusrahoitusta ja sitä kautta resursseja tähän VARTU-toimintaan.