Viimeksi julkaistu 5.6.2021 19.49

Pöytäkirjan asiakohta PTK 54/2018 vp Täysistunto Keskiviikko 23.5.2018 klo 13.59—17.28

8. Lakialoite laiksi kansalaisuuslain muuttamisesta

LakialoiteLA 12/2018 vpVille Tavio ps ym. 
Lähetekeskustelu
Ensimmäinen varapuhemies Mauri Pekkarinen
:

Lähetekeskustelua varten esitellään päiväjärjestyksen 8. asia. Puhemiesneuvosto ehdottaa, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. 

Keskustelu
16.49 
Ville Tavio ps 
(esittelypuheenvuoro)
:

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuksia myönnetään nykyään enemmän kuin koskaan ennen, ja samaan aikaan kantaväestön syntyvyys on laskussa. Vallassa olevat poliitikot ovat päättäneet ylläpitää väestönkasvua keinotekoisesti maahanmuuton avulla. Tämä johtaa suomalaisten suhteellisen osuuden vähenemiseen ja vieraskielisen väestön suhteellisen osuuden kasvuun.  

Jos sallimme suomalaisen väestön osuuden vähenemisen ja vastaavasti ulkomaalaisen väestön osuuden kasvun, niin sallimme myös ulkomaisten kulttuurien kasvun Suomessa. Nämä kulttuurit eivät ole aina sitä, mitä tahtoisimme niiden olevan. Näiden kulttuurien myötä tulee tapahtumaan myös ulkomaalaisen vallan kasvu maassamme. Viime kädessä suomalaisen väestönosan vähentymisen seurauksena on suomalaisten arvojen heikentyminen. 

Kansalaisuuspolitiikka on jäänyt julkisessa keskustelussa vähäiselle huomiolle, vaikka se on erittäin merkittävä osa nykyisenlaisen maahanmuuton mekanismeja. Kansalaisuuden saanut ulkomaalainen voi tuoda perheenjäseniään Suomeen helposti. Kansalaisuuden saanut ulkomaalainen muuttuu useimmissa tilastoissa suomalaiseksi, minkä jälkeen maahanmuuttajaväestön seuraaminen tilastollisesti muuttuu vaikeaksi. Kansalaisuuden saanutta ulkomaalaista ei voida myöskään enää karkottaa Suomesta, vaikka hän syyllistyisi minkälaisiin rikoksiin. 

Perussuomalaiset näkevät, että Suomen tulee huolehtia kansalaisuuspolitiikassaan siitä, että ulkomaalainen voi saada Suomen kansalaisuuden vain ansaitusti. Kansalaisuuden saamisen ehdot eivät saa olla liian väljät, kuten tällä hetkellä valitettavasti on. 

Arvoisa puhemies! Käsiteltävässä lakialoitteessa ehdotetaan Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamista siten, että yleinen asumisaikavaatimus Suomen kansalaisuutta haettaessa nostetaan 10 vuoteen. Nykyään yleinen asumisaikavaatimus on 5 vuotta ja turvapaikan saaneille vain 4 vuotta.  

Suomen linja on moniin muihin Euroopan maihin nähden avokätinen. Itävallassa maan kansalaisuutta voi hakea vasta 10 vuoden asumisen jälkeen. Tanskassa yleinen asumisaikavaatimus on 9 vuotta, Saksassa 8 vuotta ja Norjassa 7 vuotta. Lisäksi Euroopan ulkopuolella, esimerkiksi Aasiassa, on lukuisia kehittyneitä maita, joissa kansalaisuuden saaminen on tehty huomattavasti vaikeammaksi kuin Suomessa. Suomessa kansalaisuuden hakijan katsotaan kansalaisuuslain mukaan asuneen maassa riittävän kauan, jos yhtäjaksoista asumista Suomessa on kertynyt viimeksi kuluneet 5 vuotta keskeytyksettä tai kansainvälistä suojelua saavan tapauksessa 4 vuotta. Sekin riittää, jos hakija on asunut Suomessa yhteensä 7 vuotta 15 ikävuoden täyttymisen jälkeen. Tätä jälkimmäistä kutsutaan kerätyksi asumisajaksi. 

Nyt käsiteltävässä lakialoitteessa ehdotetaan muutos, joka koskee siis sekä yhtäjaksoista asumisaikaa että kerättyä asumisaikaa. Samalla ehdotetaan kumottavaksi kansalaisuuslain oleellisia poikkeuspykäliä yleiseen asumisaikaedellytykseen tehtävistä poikkeuksista ja näin ollen tehtäisiin 10 vuoden asumisaikaedellytyksestä hyvin vahva sääntö. Ei ole perusteltua, että nykyisen lain mukaan työn perässä Suomeen muuttanut ulkomaalainen on turvapaikanhakijaa huonommassa asemassa. Työpaikan vuoksi Suomeen saapuneelle asumisaikaedellytys on 5 vuotta, kun taas turvapaikan saaneelle 4 vuotta.  

Meidän täytyy palauttaa Suomen kansalaisuus sille kuuluvaan arvoonsa ja estää liian helppo kansalaisuuden saanti. Ennen vanhaan kansalaisuuden saaminen oli Suomessakin niin harvinainen kunnia-asia, että kansalaisuuden myönsi tasavallan presidentti omakätisellä allekirjoituksella. Nykyään kansalaisuuksia jaetaan liukuhihnalta. Suomen kansalaisuuksia myönnetään siis nykyisin enemmän kuin koskaan aiemmin satavuotiaan valtiomme historiassa. Viime vuosina kansalaisuuksia on myönnetty vuositasolla tyypillisesti 8 000:n ja 9 000:n väliltä. Aivan viime aikoina luku on noussut jo 10 000:een. 

Kansalaisuuden saaneiden määrä alkoi kasvaa voimakkaasti 20 vuotta sitten, ja uusi kasvupyrähdys nähtiin tämän vuosikymmenen alkupuolella. Kansalaisuuden saaneiden kasvu selittyy toki osittain Eurooppaan suuntautuneen siirtolaisuuden globaalilla kasvulla, mutta se ei yksinään riitä tietenkään mitenkään selitykseksi. Maahanmuutto ei ole mikään väistämätön luonnonvoima, jonka edessä kansallisvaltio on kyvytön ja voimaton.  

Maahanmuuttoon tulee vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Se on meidän tehtävämme eduskunnassa: tehdä vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, joka kestää, vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa, jotta kotimaamme, Suomi, säilyy myös tuleville sukupolville. [Laura Huhtasaari: Erittäin hyvä puheenvuoro!] 

16.55 
Jani Mäkelä ps :

Arvoisa puhemies! Heti alkuun haluan tehdä selväksi, mitä Suomen kansalaisuus on ja mitä se ei ole. Suomen kansalaisuuden saaminen ei ole ulkomaalaiselle perusoikeus, se ei ole ulkomaalaiselle ihmisoikeus, vaan Suomen kansalaisuuden saaminen on ulkomaalaiselle etuoikeus. Tässä avoimien rajojen maailmassa me emme voi olla naiiveja.  

Suomen kansalaisuus olisi etuisuus, suoranainen lottovoitto miljardeille ihmisille maailmassa. Näin on siksi, että Suomi on objektiivisilla mittareilla arvioiden eräs maailman parhaista maista elää. Kun joku saa Suomen kansalaisuuden, hän samalla saa kaikki oikeudet lukuun ottamatta kelpoisuutta tasavallan presidentin tehtävään, joka on syntyperäisellä kansalaisella, joka on vuosikymmenten ajan, ehkä koko ikänsä tehnyt työtä ja maksanut veroa Suomeen. Hän saa myös oikeuden äänestää ja olla ehdolla kaikissa yleisissä vaaleissa, oikeuden sosiaaliturvaan, jota sitäkin jotkut haluavat nykyään antaa myös laittomasti maassa oleville. Kansalaisuutta ei voida tällä hetkellä peruuttaa mistään syystä, ei edes kaksoiskansalaisten osalta, vaikka sellaista ollaankin harkittu.  

Kansalaisuuden myöntäminen on siis äärimmäisen voimakas oikeustoimi, jolla on suuret vaikutukset ja velvoitteet maamme kannalta. Siksi siihen täytyykin suhtautua vakavasti ja aivan erityisesti nykyistä vakavammin. Näillä perusteilla kaikki esitykset kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamiseksi ovat tervetulleita. Minimitaso, jolle mielestäni pitää päästä, on se, että kansalaisuutta ei saisi meillä vertailumaita eli Pohjois-Eurooppaa ja Pohjoismaita helpommin. Sellaiseen vetovoimatekijään meillä ei kerta kaikkiaan ole varaa.  

Niinpä tämä lakiesitys 10 vuoden asumisvaatimuksesta ratkaisisi yhden osan tätä ongelmaa ja on itsestäänselvästi kannatettava. Tämä on hyvä alku, ja paljon muuta tarvitaan lisää. Haluaisin mukaan vaatimuksia kielitaidosta, työpaikasta ja muusta integraatiosta, että niitä päivitettäisiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia.  

Arvoisa puhemies! Ei voi olla hyväksyttävää, että Suomen kansalainen ei tulisi Suomessa toimeen ilman jatkuvaa auttamista, kotouttamista ja tulkkaamista. Tällaiselle henkilölle ei tule kansalaisuutta myöntää. Kyseenalaistan myös nykyisen käytännön kaksoiskansalaisuudesta. Ei pitäisi myöntää kaksoiskansalaisuutta ilman erillistä pätevää perustetta. Se, joka haluaa sitoutua Suomeen ottamalla Suomen kansalaisuuden, ei mielestäni tarvitse lähtökohtaisesti toisen maan kansalaisuutta. Onhan nähty käytännön ongelmat vaikkapa lojaliteettivelvollisuuden suhteen, jotka ovat johtaneet pohdintaan jopa kaksoiskansalaisten virkakielloista. En voi ymmärtää, mikä peruste tällaisen järjestelmän ylläpidolle voi olla.  

16.58 
Olli Immonen ps :

Arvoisa herra puhemies! Tälle käsittelyssä olevalle kansalaisuuslain muutokselle on olemassa selkeät perusteet ja aito tarve. Muualla Euroopassa vaaditaan reilusti pidempiä asumisaikoja, ennen kuin kansalaisuuden hakeminen on mahdollista. Kuten tässä edellä edustaja Tavio nosti esittelypuheenvuorossaan esiin, esimerkiksi Itävallassa asumisaikaedellytys on 10 vuotta ja Tanskassa 9 vuotta, kun taas Suomessa kansalaisuuden saamiseen vaadittava asumisaika on normaalisti tuo 5 vuotta. Kansainvälistä suojelua saaneilta edellytetään kuitenkin vain 4 vuoden asumista maassa. Täytyy ymmärtää, että tämä muita Euroopan maita löysempi kansalaisuuslaki on Suomelle selkeä maahanmuuton vetovoimatekijä. 

Arvoisa puhemies! Itse näen, että maahanmuuttajille myönnettävän Suomen kansalaisuuden tulee olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta. Toisin sanoen kansalaisuus täytyy ansaita. Kansalaisuuden hakijan on pystyttävä todistamaan, että hän on kotoutunut yhteiskuntaamme. Kansalaisuus ei saa olla etukäteislahja, jolla yritetään houkutella maahantulijoita kotoutumaan. Nykyisin kansalaisuus valitettavasti myönnetään usein etukäteislahjaperiaatteella. Nykyinen liian lyhyt asumisaikaedellytys lisännee myös perusteettomia kansalaisuushakemuksia, sillä merkittävä osa nykyisin jätettävistä kansalaisuushakemuksista hylätään. Tämä on myös kustannuskysymys. 

Edustaja Tavion asumisaikaedellytyksen tiukentamista koskeva lakialoite onkin erinomainen ja kannatettava. Tämä on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan. Jatkossa olisi perusteltua avata keskustelu myös muista kansalaisuuden myöntämisen kriteereihin liittyvistä ongelmista. Kansalaisuuden myöntämisperusteita olisi syytä tiukentaa myös muilla tavoin. Esimerkiksi vain tyydyttävän tasolle asetettu kielitaitovaatimus on liian vaatimaton. Keskustelua tulisi käydä enemmän myös kaksoiskansalaisuuteen liittyvistä ongelmista. 

Arvoisa puhemies! Meidän tulee vaatia maahanmuuttajilta ja kansalaisuuden hakijoilta aitoa sitoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan, sen lakeihin, tapoihin, normeihin, kulttuuriin ja kieleen. Kansalaisuuden tulee olla palkinto onnistuneesta kotoutumisesta ja suomalaisen yhteiskunnan toimintatapojen sisäistämisestä. Suomen kansalaisuutta ei saa vahingossakaan myöntää sellaiselle henkilölle, jolla on taustallaan vakavia tai toistuvia rikoksia tai joka ei muilla tavoin ole hyvämaineinen. On tärkeää, että kansalaisuus annetaan vain lainkuuliaiselle ja hyvämaineiselle henkilölle, sillä kansalaisuuden peruminen jälkikäteen on nykyisin äärimmäisen vaikeaa. 

Voisikin olla perusteltua pohtia, tulisiko kansalaisuuden olla jatkossa vahvasti niin sanotusti ehdollinen, jolloin se voitaisiin ottaa tarvittaessa pois kansalaisuuden saaneelta ulkomaalaiselta. Huomionarvoista on myös se, että kansalaisuuden saamisen myötä perheenyhdistäminen helpottuu, sillä Suomen kansalaiselta ei vaadita toimeentuloedellytystä, kun hän hakee perheenyhdistämistä. Tämäkin on niin ikään kustannuskysymys, sillä nykykäytäntö mahdollistaa väylän Suomea taloudellisesti kuormittavalle maahanmuutolle. 

Arvoisa puhemies! Kansalaisuuden myöntämisen kriteereissä olisi tärkeää ottaa mallia muista Euroopan maista ja tiukentaa aluksi kansalaisuuden saamisen ehtoja vähintään asumisaikaedellytysten osalta samalle tasolle muiden vastuullisesti toimivien Euroopan maiden kanssa. Aloitteessa esitetty 10 vuoden asumisaikaedellytys on mielestäni erittäin hyvin perusteltu, ja kannatankin lämpimästi tätä edustaja Tavion tekemää lakialoitetta. 

17.03 
Laura Huhtasaari ps :

Arvoisa puhemies! Paikaltani kuuntelin ja ihan liikutuin, kun edustajat Tavio, Mäkelä ja Immonen puhuivat suomalaisuudesta. Siitä heijastui se, kuinka paljon he arvostavat tätä maata, niitä ihmisiä, jotka ovat rakentaneet tämän maan, ja se ilmenee sillä tavalla, että arvostaa sitä, että on suomalainen ja Suomen kansalainen. Arvopohja on niin kunnossa. Kiitos, perussuomalaiset! Kun minä katsoin itse asiassa sitä listaa, niin täällä eivät muut ole pyytäneet puheenvuoroja kuin vain perussuomalaiset. Eli nyt on tullut jälleen todistetuksi se, että meillä on perussuomalaiset ja sitten on muut. Meillä on Suomessa myös kaksipuoluejärjestelmä, mitä tulee poliittisiin mielipiteisiin. 

Muualla maailmassa, kuten Sveitsissä, pitää olla 12 vuotta asunut maassa ennen kuin voi hakea kansalaisuutta, ja sen jälkeen kaupunki äänestää. [Olli Immonen: Se on järkevää!] — Joo, niin on. Edustaja Immonen sieltä sanoikin, että se on järkevä tapa. — Sen jälkeen kaupunkilaiset äänestävät siitä, ovatko tulijat kotoutuneet, ovatko he sellaisia henkilöitä, että he ansaitsevat niin ison palkinnon kuin jonkun maan kansalaisuuden. Tämä on erittäin hyvä käytäntö. Luonnollisesti, jos siellä on taustalla joitakin vakavia rikoksia, niin kansalaisuutta ei myönnetä, ja sen jälkeen kun on äänestetty siitä asiasta, niin se sitten menee pääkallopaikalle niin sanotusti ja sitten vahvistetaan se kansalaisuus. Sveitsissä pitää siis olla 12 vuotta.  

Sitten täällä tuli esille, että monissa muissa maissa, esimerkiksi Itävallassa voi hakea, kun on 10 vuotta asunut, Tanskassa 9 vuotta, Saksassa 8 ja Norjassa 7 — ja Suomessa 5. Käsittämätöntä, että jos on vielä saanut kansainvälistä suojelua, niin sitten voi saada jo 4 vuoden jälkeen Suomen kansalaisuuden. Eli meillä selkeästi muihin eurooppalaisiin maihin verrattuna saa kansalaisuuden paljon löyhemmin. Lisäksi kansalaisuuden saamista on tällä vuosikymmenellä helpotettu. Syyskuussa 2011 astui voimaan kansalaisuuslain muutos, jonka myötä kansalaisuutta haettaessa yleisesti vaadittava asumisaika lyheni 6 vuodesta 5 vuoteen. No, seuraavana vuonna 2012 sitten kansalaisuushakemusten määrä odotetusti kasvoi. Vuonna 2016 kansalaisuushakemuksiin tehtiin 8 895 myönteistä päätöstä ja vuonna 2017 peräti 11 687. 

”Kansalaisuus on palkinto.” Perussuomalaiset lähti vaaleihin tällä teemalla. Kansalaisuus on palkinto, suomalaisuus on hieno asia. Kävimme valiokunnan kanssa vierailulla Japanissa, ja siellä sitten vasemmistopuolueiden henkilöt kysyivät japanilaisilta, minkä takia heillä eivät ole siellä rajat auki ja mikseivät he ota tänne paljon esimerkiksi ulkomaista työvoimaa, koska siellähän väestö vanhenee kovasti. He katsoivat meitä silmät pyöreinä, että tämä on japanilaisten maa, että heidän pitää pitää huolta japanilaisesta kulttuurista ja kielestä ja japanilaisten maasta. Heidän mielestään on itsestäänselvyys, että maa suojelee rajojaan, kulttuuriaan ja omaa kansaa. [Olli Immosen välihuuto] — Juuri näin. — Edustaja Immonen siellä komppaa koko ajan. Olemme niin samanmielisiä, koska meillä tämä isänmaallinen arvopohjamme on lähellä sydäntä. 

Eli tämän aloitteen pääasiallinen sisältö on seuraava: ”Ehdotetaan lainmuutosta Suomen kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamiseksi siten, että yleinen asumisaikavaatimus Suomen kansalaisuutta haettaessa nostetaan kymmeneen vuoteen.” 

Minä olen allekirjoittanut tämän edustaja Tavion lakialoitteen ja toivon, että tähän yhtyisi koko Suomen eduskunta. 

17.07 
Sami Savio ps :

Arvoisa puhemies! Eduskunnan käsittelyssä on nyt siis edustaja Tavion kansalaisuuden saamisen ehtojen tiukentamiseksi laatima erinomainen lakialoite. Tämän lakialoitteen toteutuessa kansalaisuuden saamisen ehtoja tiukennettaisiin siten, että yleinen asumisaikavaatimus Suomen kansalaisuutta haettaessa nostettaisiin 5:stä 10 vuoteen. 

Arvoisa puhemies! Suomen kansalaisuuden saamisen ehdot eivät saa olla lievempiä kuin muissa samankaltaisissa Euroopan maissa. Verrokkimaihimme nähden nykyinen suhteellisen lyhyt asumisaikavaatimus yhtenä kansalaisuuden saamisen ehtona on ehdottomasti eräs merkittävä maahanmuuton vetovoimatekijä. Kansalaisuuden saamisen ehtoja on kuitenkin syytä tiukentaa muiltakin osin, esimerkiksi työpaikka- ja kielitaitovaatimusten osalta. Myös edustaja Immosen edellä esille nostama huomio siitä, ettei kansalaisuuden saavilla henkilöillä saa olla rikollista taustaa, on erittäin tärkeä jo pelkästään Suomen sisäisen turvallisuudenkin näkökulmasta. 

Arvoisa puhemies! Kuten edustaja Tavion lakialoitteen perusteluista käy hyvin ilmi, kansalaisuuslakia muutettiin muutama vuosi sitten siten niin, että kansalaisuuden yhtenä edellytyksenä ollut yleisesti vaadittava yhtäjaksoinen asumisaika lyheni 6 vuodesta 5:een. Samassa yhteydessä lyhennettiin niin sanotun kerätyn asumisajan vaatimusta 8 vuodesta 7:ään. Ulkomaalaislain taannoiset muutokset johtivatkin kansalaisuushakemusten selvään kasvuun heti seuraavana vuonna, ja tämä kasvu on jatkunut edelleen. Lisäksi on huomioitava, että vuosittain noin 80 prosenttia, tai jopa sen yli, annetuista päätöksistä on ollut hakijan kannalta myönteisiä. Näiden tilastojen perusteella on varsin helppo arvioida, että kansalaisuuden saamisen ehtoja on höllennetty aivan liikaa. 

Arvoisa puhemies! Kuten edellisistä puheenvuoroista on jo käynyt hyvin ilmi, perussuomalaiset puolustavat suomalaisuutta ja maamme kunniakkaita perinteitä. Olemme siksi vaatineet vastuullista maahanmuuttopolitiikkaa jo pitkään. Valitettavasti emme ole saaneet juuri tukea muilta puolueilta, emme hallituksessa emmekä oppositiossa. Perussuomalaisten näkemysten mukaan nykyisen kaltainen löyhä kansalaisuuslaki lyhyine asumisaikavaatimuksineen ei monessakaan tapauksessa ole riittävän pitkä integroidakseen ulkomailta Suomeen tulleita henkilöitä maamme kulttuuriin ja tapoihin. Siten kansalaisuuden myöntämisen ehtoja on varsin tarkoituksenmukaista kiristää pikaisesti edustaja Tavion lakialoitteessaan esittämällä tavalla. Tämä asia on erityisen tärkeä, varsinkin kun turvapaikanhakija- ja siirtolaisvirrat Euroopassa jatkuvasti kasvavat. 

Arvoisa puhemies! Lukuisten muiden perussuomalaisten kansanedustajien tavoin olen allekirjoittanut edustaja Tavion lakialoitteen ja toivon aloitteelle asianmukaista ja menestyksekästä käsittelyä valiokunnassa sekä sen hyväksymistä aikanaan eduskunnan täysistunnossa. 

17.11 
Ville Tavio ps :

Arvoisa puhemies! Vielä joskus kansanedustajaa olisi varmasti kiinnostanut keskustelu Suomen kansalaisuudesta, mutta valitettavasti, kuten huomaamme, sali on melko tyhjä, vaikka eduskunnassa on nyt siis ihan normaali työaika ja täällä uskoakseni on edustajia talossa paikalla. Mutta tästä asiasta tahtovat käydä keskustelua vain perussuomalaiset. Kuten edustaja Huhtasaari tuossa puheessaan ponnekkaasti otti esiin, näyttää tosiaan siltä, että vain perussuomalaiset ovat tällä hetkellä ponnekkaasti juuri Suomen kansan ja suomalaisten puolesta ja ovat heidän edunajajansa täällä eduskunnassa.  

Kansalaisuuden saamisen pitää olla saavutus — saavutus, jonka ulkomaalainen ansaitsee onnistuneella yhteiskuntaan sopeutumisella. Kokonaisvaltaisen ja pitkäjänteisen kotoutumisen vaatiminen kannustaakin asianomaisia ihmisiä näkemään vaivaa oman kotoutumisensa eteen. Se vaatii näkemään vaivaa kotoutumisen eteen ja kielen oppimisen eteen, jos sen tietää, että sitä kansalaisuutta ei voi saada nopeasti ja helposti. 

Suomessa hyväksyttyjen kansalaisuushakemusten vuotuiset määrät ovat Suomen väestörakenteelle huomattavia, kun otetaan huomioon Suomen asukasluku ja väestön vähäinen syntyvyys. Syntyvyyttä mittaava kokonaishedelmällisyysluku oli Suomessa viime vuonna kaikkien aikojen matalimmalla tasolla. Suomen väkiluku kasvaa, mutta tuo kasvu johtuu maahanmuutosta, se väkiluku kasvaa siis varsin keinotekoisesti. Tällä menolla suomalaisten suhteellinen osuus pienenee, kunnes he jäävät vähemmistöksi, kuten onkin pian jo käymässä Turussa Varissuon kaupunginosassa.  

Edustaja Mäkelä teki hyvän huomion kansalaisuuden tuomista oikeuksista, sen, että kansalaisuuden saaminen oikeuttaa myös vaaleihin osallistumiseen ja äänioikeuteen kansallisissa, valtakunnallisissa vaaleissa. Euroopassa tästä tuleekin seuraamaan, että nähdään myös islamilaiset puolueet Euroopan maiden poliittisella pelikentällä joskus tulevaisuudessa. 

Edustaja Immonen, te otitte erinomaisesti esiin, että nykylain mukaan kansalaisuuden saanut henkilö voi tuoda Suomeen ulkomaalaisia perheenjäseniään ilman toimeentuloedellytystä. Me perussuomalaisethan olemme toisaalta perheenyhdistämisen tiukentamista ajaneet hallituksessa, ja siihen saatiin pientä tiukennusta mutta ei valitettavasti täysimääräistä, vaikka niin oli alun alkaen tarkoitus. 

Se on myös tärkeä näkökohta, että nyt käsiteltävänä oleva lakialoite liittyy myös rikollisuuden torjumiseen. Ulkomaalainen voi ensimmäisten Suomessa asumiensa vuosien aikana tehdä sellaisia rikoksia, joihin liittyen syyllisyys käy ilmi vasta myöhemmin, kun kansalaisuus on jo myönnetty. Tämäkin puoltaa osaltaan asumisaikavaatimuksen pidentämistä. 10 vuoden jälkeen maahan muuttaneesta ihmisestä tiedetään jo paljon enemmän kuin nykyisen 4 vuoden jälkeen. 

Keskustelu päättyi. 

Asia lähetettiin perustuslakivaliokuntaan.